Meriseurannan tiekartta – SYKEn ylläpitämien ja koordinoimien meren tilaseurantojen nykytila ja kehittäminen

Raportissa kuvataan nykyiset SYKEn ylläpitämät ja koordinoimat meren kuormitus- ja tilaseurannat ja esitetään tavoitteita seurantojen kehittämiselle ja seurantatiedon käytön tehostamiselle vuoteen 2026 mennessä. Työ perustuu vuonna 2016 tehtyyn meriseurantojen toteutusta ja niiden kehittämistarvetta koskeneeseen kyselyyn, joka lähetettiin n. 30 seurantojen ja kehittämishankkeiden vastuuhenkilölle SYKEssä. Vastausten perusteella koottiin tiekartan alustava luonnos, jota on vuosina 2018-2019 päivitetty ja tarkistettu yhteistyössä seurantojen ja kehittämishankkeiden vastuuhenkilöiden kanssa. Nyt raportoitava versio antaa ajantasaisen kuvan SYKEn ylläpitämistä ja koordinoimista meren tilaseurannoista ja niiden kehittämisestä heinäkuussa 2020 alkaneen merenhoidon toisen seurantakauden kynnyksellä. Työ jakautuu aihealueisiin, joita ovat manuaaliseen näytteenottoon perustuva seuranta, automaatio, kaukokartoitus, kansalaishavainnointi, seurannan tietojärjestelmät, mallinnus ja sen tietotarpeet, seurantojen optimointi ja aineistojen yhteiskäyttö sekä merenhoidon ja HELCOM -työn tietotarpeet. Lisäksi tarkastellaan seuranta-aineistojen käyttöä. Seurantojen kehittämiselle esitetään välittömät tavoitteet (vastikään valmistunut tai valmistumassa oleva kehittämistyö) sekä tavoitteet vuoden 2020 aikana ja vuoteen 2026 mennessä

Kanta-asiakasohjelmien tulevaisuuden näkymät : Erityistarkastelussa PINS-etuohjelma ja Suomen Lähikauppa

Kanta-asiakasohjelmat ovat erittäin suosittuja ympäri maailmaa, ja erityisesti Suomessa kyseiset markkinat ovat mittavat. Ohjelmien suosio selittyy yritysten asiakkaiden kannattavuusjakaumalla, sillä pieni osa yrityksen asiakkaista tuo suuren osan tämän liikevoitosta. Lisäksi uusien asiakkaiden hankkiminen on yrityksille huomattavasti kalliimpaa kuin vanhojen ylläpito, minkä vuoksi kantaasiakasohjelmilla pyritään saamaan asiakkaat keskittämään ostoksensa tiettyyn yritykseen. Useinkanta-asiakasohjelmissa asiakkaita palkitaan kumulatiivisesti heidän ostokäyttäytymisen mukaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana kanta-asiakasohjelmat ovat ottaneet suuren harppauksen paperisista kupongeista muovikortteihin, muta nyt mietitään, mihin suuntaan ohjelmat kehittyvät seuraavaksi. Vaikka kanta-asiakasohjelmien koetaan olevan murrosvaiheessa, ei aiheesta ole juurikaan tuoreita tieteellisiä tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin tarkastella kantaasiakasohjelmien tulevaisuuden näkymiä a) yleisesti ja b) tarkemmin erityisesti PINS-etuohjelman ja Suomen Lähikaupan näkökulmasta. Tutkimusongelmaa on lähestytty laadullisin keinoin teemahaastattelulla, johon osallistui seitsemän kanta-asiakasmarkkinoinnin asiantuntijaa. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jonka avulla on selvitetty kanta-asiakasohjelmien kehitystrendejä sekä haasteita kehityksessä. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että tulevaisuudessa kanta-asiakasohjelmissa korostuu entisestään paremman asiakaskokemuksen tuottaminen. Merkittäviä tulevaisuuteen vaikuttavia megatrendejä ovat puolestaan digitalisaatio, individualismi sekä viihteellistyminen. Näihin liittyviä kehitystrendejä ovat datalähtöisyys, mobiili, sosiaalinen media, palvelullistuminen, personointi ja pelillistäminen. Sen sijaan, haasteet kanta-asiakasohjelmien kehityksessä voivat liittyä niin ohjelmien rakenteeseen, megatrendeihin kuin kulttuurisiin seikkoihin. Haasteita on tarkasteltu yritysten ja kuluttajien näkökulmasta mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi. Esimerkiksi digitalisaatiolle ominainen nopea kehityksen tahti koventaa kuluttajien odotuksia, mutta vaikeuttaa yritysten kykyä vastata näihin. Myös ohjelmarakenteen yksinkertaisuus, resurssikysymykset sekä tietosuoja-asiat nähdään haasteellisina. PINS-etuohjelman ja Suomen Lähikaupan osalta tutkimustulokset syventyvät tarkemmin koalitio-ohjelmiin ja päivittäistavara-alaan. Esimerkiksi moniulotteisuus datan käsittelyssä ja analysoinnissa korostuu koalitio-ohjelmien osalta kehityssuunnissa. Sen sijaan haasteisiin nousee vaikeus saada asiakkaita asioimaan koalitio-ohjelman usealla eri kumppanilla, korostunut ohjelmarakenteen monimutkaisuus sekä kaikkien eri kumppaniyritysten strategioiden ja ideoiden yhteensovittaminen.siirretty Doriast

Mallinnus – Tutkijan kristallipallo

201

Antidepressant drugs act by directly binding to TRKB neurotrophin receptors

It is unclear how binding of antidepressant drugs to their targets gives rise to the clinical antidepressant effect. We discovered that the transmembrane domain of tyrosine kinase receptor 2 (TRKB), the brain-derived neurotrophic factor (BDNF) receptor that promotes neuronal plasticity and antidepressant responses, has a cholesterol-sensing function that mediates synaptic effects of cholesterol. We then found that both typical and fast-acting antidepressants directly bind to TRKB, thereby facilitating synaptic localization of TRKB and its activation by BDNF. Extensive computational approaches including atomistic molecular dynamics simulations revealed a binding site at the transmembrane region of TRKB dimers. Mutation of the TRKB antidepressant-binding motif impaired cellular, behavioral, and plasticity-promoting responses to antidepressants in vitro and in vivo. We suggest that binding to TRKB and allosteric facilitation of BDNF signaling is the common mechanism for antidepressant action, which may explain why typical antidepressants act slowly and how molecular effects of antidepressants are translated into clinical mood recovery.Peer reviewe

Antidepressant drugs act by directly binding to TRKB neurotrophin receptors

It is unclear how binding of antidepressant drugs to their targets gives rise to the clinical antidepressant effect. We discovered that the transmembrane domain of tyrosine kinase receptor 2 (TRKB), the brain-derived neurotrophic factor (BDNF) receptor that promotes neuronal plasticity and antidepressant responses, has a cholesterol-sensing function that mediates synaptic effects of cholesterol. We then found that both typical and fast-acting antidepressants directly bind to TRKB, thereby facilitating synaptic localization of TRKB and its activation by BDNF. Extensive computational approaches including atomistic molecular dynamics simulations revealed a binding site at the transmembrane region of TRKB dimers. Mutation of the TRKB antidepressant-binding motif impaired cellular, behavioral, and plasticity-promoting responses to antidepressants in vitro and in vivo. We suggest that binding to TRKB and allosteric facilitation of BDNF signaling is the common mechanism for antidepressant action, which may explain why typical antidepressants act slowly and how molecular effects of antidepressants are translated into clinical mood recovery

Antidepressant drugs act by directly binding to TRKB neurotrophin receptors

It is unclear how binding of antidepressant drugs to their targets gives rise to the clinical antidepressant effect. We discovered that the transmembrane domain of tyrosine kinase receptor 2 (TRKB), the brain-derived neurotrophic factor (BDNF) receptor that promotes neuronal plasticity and antidepressant responses, has a cholesterol-sensing function that mediates synaptic effects of cholesterol. We then found that both typical and fast-acting antidepressants directly bind to TRKB, thereby facilitating synaptic localization of TRKB and its activation by BDNF. Extensive computational approaches including atomistic molecular dynamics simulations revealed a binding site at the transmembrane region of TRKB dimers. Mutation of the TRKB antidepressant-binding motif impaired cellular, behavioral, and plasticity-promoting responses to antidepressants in vitro and in vivo. We suggest that binding to TRKB and allosteric facilitation of BDNF signaling is the common mechanism for antidepressant action, which may explain why typical antidepressants act slowly and how molecular effects of antidepressants are translated into clinical mood recovery