Helleraportointia Euroopasta – Journalismi helleaallon harjalla: Euroopan äärihelteiden esittäminen Helsingin Sanomissa kesällä 2023

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten Helsingin Sanomat uutisoi Euroopan äärihelteistä kesän 2023 aikana. Tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa media loi äärihelteistä ja niiden katastrofikeskeisyydestä. Lisäksi tutkielmassa kiinnitetään huomiota myös siihen, kenen ääni kuului helteitä käsittelevissä jutuissa. Näin pyritään ymmärtämään paremmin ilmastojournalismin moniäänisyyttä ja sitä, miten suomalaiset mediat uutisoivat ilmastonmuutoksesta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ilmastojournalismin ja journalismin suhdetta. Aikaisemman tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään äärihelteiden uutisointia, ilmastojournalismin katastrofikeskeisyyttä ja journalististen uutislähteiden moniäänisyyttä. Tutkielman aineistona käytettiin Helsingin Sanomien uutisia ilmastonmuutoksesta kesän 2023 aikana yhteensä kolmen kuukauden aikavälillä. Aineistoon kuului kaiken kaikkiaan yhteensä 17 artikkelia. Menetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla aineistoa tarkasteltiin sekä kuvan että tekstin tasolla. Aineisto jaoteltiin tutkimusmenetelmän avulla viiteen eri tapaan, joilla äärihelteitä esitettiin. Tavat olivat vaikutusten korostaminen ja ihmisten kärsimys, dramatisointi ja kielen voimistelu, asiantuntijoiden kommentit ja visuaalinen ilmaisu. Artikkeleista myös eroteltiin, keitä käytetään uutislähteinä. Aineiston uutisissa haastateltiin tai siteerattiin pääosin asiantuntijoita, tutkijoita ja poliitikkoja. Jopa viidessä aineiston jutussa tulivat esiin tavallisten kansalaisten äänet. Tutkielman tulokset osoittavat, että kesän helteet esitettiin suomalaisessa uutismediassa ilmastojournalismille hyvin tyypilliseen tapaan eli katastrofit keskiössä. Helsingin Sanomat uutisoi helteistä melko moniäänisesti, mutta tutkija- ja poliitikkopainotteisuus korostui. Tuloksista voi päätellä, että tasapaino asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten välillä riippuu uutisen luonteesta ja tavoitteesta. Tulokset vahvistavat aikaisempaa ilmastojournalismin tutkimusta

Collective teacher efficacy, perceived preparedness for future school closures and work-related stress in the teacher community during the COVID-19 pandemic

Based on survey data collected from 2159 teachers, multilevel structural equation modelling was applied to explore associations between collective teacher efficacy, teachers' perceptions about the school's preparedness to confront school closure in the future and work-related stress in the teacher community during the COVID-19 pandemic. Higher levels of collective teacher efficacy in a school were associated with the teacher community perceiving school as better prepared for future challenges. Collective teacher efficacy was also related to lower levels of work-related stress in the teacher community.Peer reviewe

Solventless autothermic production of energy-intensive furanic biofuels expedited by photothermal effect

Driving C-C coupling reactions to produce biofuels is usually energy-consuming and requires well-tailored catalysts. Herein, a novel photothermal catalytic strategy was developed to be highly efficient for cascade hydroxyalkylation-alkylation (HAA) of various biomass-derived aldehydes/ketones with 2-methylfuran or acetalization of different bioalcohols with furfural to exclusively afford furanic biofuel molecules (up to 94.8 % yield). The developed bio-based SO3H-functionalized graphene-like catalyst (GLB-SO3H-700) could complete the HAA and acetalization reactions in 10 min under solvent-free and room-temperature conditions. Infrared thermal imaging revealed that the local photothermal effect of interfacial solar heating could in-situ remove water co-product, thereby improving the reaction selectivity and rate as evidenced by kinetic study. Moreover, the GLB-SO3H-700 catalyst exhibited good stability and recyclability. The developed SO3H-functionalized graphene-like photothermal materials hold great potential for catalytic upgrading of biomass into high-quality biofuels under mild conditions.Peer reviewe

Development of New Data Processing Model for Data and Software Reusability

This thesis studies the challenges in improving the quality of data processing in information intensive software applications, particularly in the practices of software engineering involved in designing and implementing a system model for the various needs of information processing. The research builds upon the traditional methods found in the software engineering literature to create a new data design pattern style for a new data environment. At the same time, as the amount of data keeps growing, the logical management of data (and the various data sources) is becoming more important. Prior research has shown that there is a need for maintainable and systematic ways to manage the produced data more efficiently. How can and should data be managed by the software? To address the aforementioned question, a comprehensive solution will need to apply the disciplines of data management and software engineering together. The research in this thesis integrates the aforementioned features together in one package, which includes features from software frameworks, design patterns, and architectural styles. The research adopts Design Science Research Methodology in carrying out the research activities, and iteratively refines and evaluates the intermediate results. The main contribution is the introduction of a conceptual and generic data processing model, which is built on the metaphor of a streaming water apparatus consisting of faucets, sinks, and drains. The main point of the model is how the model treats all data sources equally, and as simply and generically as possible. The generic data source management of the model will be the key on improving the reuse of source code as well as reuse of data. The secondary contribution is a solution derived from the model which provides a reference architecture, definitions, and specifications to realize a generic and reusable software framework. The work is validated through several architectural iterations and prototype implementations. The framework was implemented and tested in an experimental prototype system with a few use cases. Finally, the findings, and theoretical and practical prospects of the model are discussed. The demonstrated proof-of-concept experiments indicate that the proposed model is feasible solution for systematically manageable data processing, and can improve the quality and reuse of both software and data

Testivetoinen kehitys: Ja sen opetus uusille ohjelmoijille

Ohjelmistokehityksen mallit kokivat suuria muutoksia hieman yli 20 vuotta sitten, kun Extreme Programming ja testivetoinen kehitys keksittiin. Työelämässä mallit otettiin nopeasti käyttöön, ja perinteistä vesiputousmallia käytetään nykyään hyvin vähän. Opetus tapahtuu vielä pääosin vesiputousmallia käyttäen, jossa ensin kirjoitetaan koodia, ja testaaminen suoritetaan vasta lopuksi. Työelämän vaatimusten ja opetuksen tarjoamien taitojen välillä suurimmat puutteet ovatkin juuri ketterissä kehitysmalleissa ja testaamisessa. Tässä tutkielmassa tutustutaan testivetoiseen kehitykseen, ja syihin miksi sitä kannattaa käyttää uusien ohjelmointiopiskelijoiden opetuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisia kehitysmalleja, jotta testivetoista kehitystä voidaan ymmärtää paremmin. Näitä malleja ovat vesiputousmalli, Extreme Programming sekä Test First Development. Testivetoisesta kehityksestä esitellään sen määritelmä, käyttötapa, hyödyt sekä haasteet. Tutkielmassa ei kuitenkaan tarkastella sitä, miltä testivetoisen kehitys näyttää kooditasolla, sillä tarkoitus on keskittyä sen tarjoamiin opetuksellisiin hyötyihin. Työn tavoitteena on arvioida nykyistä ohjelmoinnin opetuskäytäntöä, ja löytää hyötyjä testivetoisen kehityksen opettamisesta uusille ohjelmoijille. Tutkielma on tehty kirjallisuuskatsauksena. Työssä käydään läpi tutkimuksia, joissa testivetoista kehitystä on otettu mukaan ohjelmointikurssien opetukseen. Tutkimuksissa on havaittu testivetoisen kehityksen parantavan koodin laatua, vähentävän ohjelmointivirheitä sekä tekevän ohjelmointityöstä mielekkäämpää. Opiskelijat, jotka käyttivät testivetoista kehitystä, kertoivat sen auttaneen heitä ymmärtämään kurssin asioita paremmin. Ristiriitaisia tuloksia on saatu ohjelmoijan tehokkuuden suhteen. Joidenkin tutkimusten mukaan testivetoinen kehitys tehostaa ohjelmoijien työskentelyä, koska virheiden korjaamiseen kuluu vähemmän aikaa perinteiseen vesiputousmalliin verrattuna. Toiset tutkimukset ovat taas päätyneet tuloksiin, joissa ei ole havaittu merkittäviä eroja tehokkuudessa. Testivetoisen kehityksen opettamisesta on kuitenkin useita hyötyjä ja se valmistaa ohjelmointiopiskelijoita työelämään

Asthma and Respiratory Symptoms in Finnish Competitive Cross-Country Skiers

Maastohiihto on olympialaji, jossa hiihtäjät altistuvat harjoituksissa ja kilpailuissa vaativille olosuhteille. Kylmä ja kuiva ilma rasittavat merkittävästi heidän hengitysteitään. Tämä mahdollisesti johtaa astmaan ja siihen liittyvien oireiden korkeaan esiintyvyyteen hiihtäjillä ja se saattaa vaikuttaa suorituskykyyn. Akuutit hengitystieinfektiot ovat myös yksi yleisimmistä syistä harjoitteluista ja kilpailuista poisjäämiseen. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli vertailla eroja astman esiintyvyydessä, astmalääkkeiden käytössä, astman alkamisiässä ja astman hallinnassa suomalaisilla kilpahiihtäjillä verrattuna samanikäisiin verrokkeihin sekä tutkia erilaisia hengitysoireita ja pitkittynyttä yskää. Hiihtäjillä tutkittiin myös akuutin sairauden tai hengitystieinfektion vaikutusta kilpailumenestykseen sekä mahdollisia astman vaikutuksia harjoittelu- ja kilpailupäivien poissaoloihin. Tutkimus toteutettiin postikyselynä, johon kutsuttiin 1282 ikäluokkansa suurimpaan mestaruuskilpailuun ilmoittautunutta maastohiihtäjää 2018–2019. Verrokkiryhmä (n = 1754) kutsuttiin tutkimukseen iän, sukupuolen ja kotiseudun mukaan kaltaistettuna. Vastausprosentti tutkimuksessa oli 27,4 % (n = 351) hiihtäjillä ja 19,5 % (n = 338) verrokeilla. Mediaani-ikä hiihtäjillä ja verrokeilla 16,5 vs. 17,0 vuotta (interkvartiiliväli 14,3–21,5 vs. 15–22,5) ja naisia oli hiihtäjistä 58,1 % ja verrokeista 69,5 %. Astman esiintyvyys oli suurempi hiihtäjillä kuin verrokeilla (25,9 % vs. 9,2 %, p < 0.001) ja ensimmäisten astmaan liittyvien oireiden alkamisikä oli korkeampi hiihtäjillä kuin verrokeilla (13,0 vs. 8,0 vuotta, p < 0.001). Astmatestin (ACT) tulosten mediaani oli molemmissa ryhmissä 22,0, mutta hiihtäjillä oli useammin hyvä astman hallinta (89,0 % vs. 77,4 %, ACT ≥ 20 p). Astmaa sairastavista hiihtäjistä 82,4 % käytti säännöllisesti inhaloitavaa glukokortikoidia (ICS), ja 80,2 % käytti avaavaa lääkitystä. Astmaa sairastavista yhdistelmälääkitystä käytti säännöllisesti 47,3 % hiihtäjistä ja 22,6 % verrokeista. Jaettuna kilpailumenestyksen mukaan hiihtäjillä astma oli yleisintä menestyneimmässä neljänneksessä (56,1 %). Hiihtäjien astma oli useammin ei- allergista (60,1 %) verrattuna verrokkeihin (38,7 %). Kilpahiihto oli suurempi riski ei-allergiselle astmalle (OR 5,05, 95 % CI 2,65–9,61) kuin allergiselle astmalle (OR 1,92, 1,08–3,42). Suuri harjoitusmäärä oli merkittävä riskitekijä ei-allergiselle astmalle hiihtäjien keskuudessa. Hiihtäjillä oli enemmän rasituksen jälkeistä yskää kuin verrokeilla (60,6 % vs. 22,8 %) ja limannousua rasituksen aikana ja sen jälkeen. Astmaatikoilla rasitukseen liittyvät oireet olivat samanlaisia kuin verrokeilla, mutta oireiden esiintyvyys oli korkeampi astmaa sairastavilla. Pitkittynyt yli kahdeksan viikkoa kestävä yskä oli harvinaista ja sitä oli 4,8 %:lla verrokeista ja 2,0 %:lla hiihtäjistä. Suurempi osuus astmaa sairastavista hiihtäjistä (76,9 %) kuin astmaa sairastamattomista hiihtäjistä (62,2 %) joutui jättämään kilpailun väliin hengitystieinfektion vuoksi. Yksittäisen sairausepisodin mediaanikesto oli pidempi astmaa sairastavilla hiihtäjillä (5.0 päivää, IQR 3.8–6.8 vs. 4.0 päivää, IQR 3.0–6.7, p = 0.017), mikä johti useampiin poissaolopäiviin hengitystieinfektion takia kauden aikana (mediaani 15 päivää (IQR 8–28) vs. 10 päivää (IQR 6–18), p = 0.006). Maastohiihtäjillä astma on hyvin yleinen sairaus. Astmaa on erityisesti menestyneimmillä urheilijoilla, astma on useimmiten ei-allergista ja oirehallinta on hvvä. Hiihtäjillä on myös paljon rasitukseen liittyviä hengitysoireita ja hengitystieinfektioita, jotka johtavat harjoituksista ja kilpailuista poisjäämiseen. Näiden tulosten perusteella astman tehokas hoito ja hengitystieinfektioiden vähentäminen on tärkeää. Vaikka hiihtäjillä on paljon astmaa ja hengitysoireita, näyttää siltä, että se ei estä menestyksekästä urheilu-uraa.Competitive cross-country skiers, due to their exposure to extreme cold conditions during training and competition, are subjected to significant strain on their airways. This unique situation leads to a high prevalence of asthma among with a possible impact on their performance. The prominence of acute respiratory infections (ARinf), which hinders their ability to train and compete, is another significant concern for these athletes. The aim of this thesis was to compare the differences in the prevalence of asthma, use of asthma medication, onset age of asthma and asthma control in Finnish cross- country skiers compared to controls and to study the types of respiratory symptoms and prolonged cough in cross-country skiers and controls. In cross-country skiers only, the burden of acute illness or respiratory tract infection in asthmatic and non- asthmatic skiers on competition success and possible effects of asthma on days of absence from training and competition were studied. To investigate these issues, a postal survey was conducted involving competitive Finnish cross-country skiers (n = 1282) who participated in the national championships in their respective age category from 13 years to seniors in the season 2018/2019. The control group (n= 1754) was matched in terms of age, gender, and region. The total response rate in the current study was 27.4% (n = 351) in skiers and 19.5% (n = 338) in controls. In skiers and controls, the median age was 16.5 vs. 17.0 years (interquartile range 14.3–21.5 vs. 15–22.5) and 58.1% vs. 69.5% were women.A higher prevalence of asthma was found among skiers (25.9%) compared to the controls (9.2%), with the median age of the first asthma-related symptoms being higher in skiers (13.0 years) than controls (8.0 years). The Asthma Control Test (ACT) score median was 22.0 in both groups, but skiers had better asthma control with 89.0% achieving well-controlled asthma (ACT score ≥20), compared to 77.4% of controls. Among the skiers with asthma, 82.4% used regular inhaled corticosteroids (ICS), and 80.2% used bronchodilators. A fixed combination of ICS and long-acting β2-agonist was regularly used by 47.3% of the skiers and 22.6% of the controls with asthma. In the most successful quartile of skiers, the prevalence of asthma was the highest (56.1%) in. Asthma in skiers was more often non-allergic (60.1%) compared to the controls (38.7%). Being a skier showed a higher risk for non-allergic asthma (OR 5.05, 95% CI 2.65 to 9.61) than allergic asthma (OR 1.92, 1.08–3.42). High training volume was a significant risk factor for non-allergic asthma in skiers. In terms of exercise-related symptoms, skiers showed a higher prevalence of cough after exercise (60.6% vs. 22.8% in controls) and phlegm production during and after exercise. Symptoms provoked by exercise were similar in asthmatics and non-asthmatics, but symptom prevalence was higher in asthmatic individuals. Chronic cough lasting more than eight weeks was rare, reported by only 4.8% of controls and 2.0% of skiers. A larger proportion of asthmatic skiers (76.9%) than non-asthmatic skiers (62.2%) had to refrain from competitions due to ARinf. The median duration of a single ARinf episode was longer for asthmatic skiers (5.0 days) compared to non- asthmatics (4.0 days), leading to more days of absence due to ARinf throughout the season (median 15 days vs. 10 days). Competitive cross-country skiers, especially the most successful ones, demonstrate a high prevalence of non-allergic, well-controlled asthma. Skiers also experience a greater burden of exercise-related respiratory symptoms and a more significant impact of acute respiratory infections, leading to training and competition absences. These findings underscore the importance of effective asthma management and ARinf reduction strategies in this specific athlete population. Although skiers have a high prevalence of asthma and high prevalence of respiratory symptoms, it seems it does not prevent a successful and triumphant athletic career

Effects of mesophilic and thermophilic anaerobic digestion of sewage sludge on different polymers : Perspectives on the potential of the treatment to degrade microplastics

Sewage sludge is produced during municipal wastewater treatment and can be further treated to be used for soil applications due to its high nutrient and carbon content. Anaerobic digestion is often used to manage sewage sludge. However, sewage sludge has a high load of microplastics that can be transferred to the soil, causing a burden to the environment. Some researchers suggest that anaerobic digestion could be used as a method to remove microplastics from sewage sludge, while others have shown the opposite. In this study, a variety of commodity polymers (LLDPE, HDPE, PP, PS, PET, uPVC, PA66 and SBR) are tested under mesophilic (35 °C) and thermophilic (55 °C) anaerobic digestion to evaluate their degradation after the process. As 1 mm thick sheets of polymers were used, in terms of diffusion they were considered to correspond to microplastics. Different characterization methods were used to access the visual, chemical, mechanical and thermal changes caused by anaerobic digestion. The results showed evidence of polymer degradation, for example, surface smoothening of LLDPE, HDPE and PP, embrittlement of PS and uPVC, hydrolysis of PET, plasticization of PA66, and surface cracking of SBR. However, although some changes in properties happened, anaerobic digestion could not comprehensively degrade the studied polymers. Therefore, this study suggests that anaerobic digestion of sewage sludge, at the conditions tested, is not able to be used as a method to eliminate microplastics from the sewage sludge before it is added to the soil.Peer reviewe

Energy Poverty in Finland: Reality and Challenges in the Face of Climate Change

Peer reviewe

Real-Time Light Field Path Tracing

Light field rendering and displays are emerging technologies that produce more immersive visual 3D experiences than the conventional stereoscopic 3D technologies, as well as provide a more comfortable virtual or augmented reality (VR/AR) experience by mitigating the vergence-accommodation conflict. Path tracing photorealistic synthetic light fields in real time is extremely challenging, since it involves rendering a large amount of viewpoints for each frame. However, these viewpoints are often spatially very close to each other, especially in light field AR glasses or other near-eye light field displays. In this paper, we propose a practical real-time light field path tracing pipeline and demonstrate it by rendering a 6x6 grid of 720p viewpoints at 18 frames per second on a single GPU, through utilizing denoising filters and spatiotemporal sample reprojection. In addition, we discuss how the pipeline can be scaled to yield higher-quality results if more parallel computing resources are available. We also show that our approach can be used to simultaneously serve multiple clients with varying light field grid sizes, with the quality remaining constant across clients.Peer reviewe