Remifentanil alters sensory neuromodulation of swallowing in healthy volunteers: quantification by a novel pressure-impedance analysis

Exposure to remifentanil contributes to an increased risk of pulmonary aspiration, likely through reduced pharyngeal contractile vigor and diminished bolus propulsion during swallowing. We employed a novel high-resolution pressure-flow analysis to quantify the biomechanical changes across the upper esophageal sphincter (UES). Eleven healthy young (23.3 ± 3.1 yr old) participants (7 men and 4 women) received remifentanil via intravenous target-controlled infusion with an effect-site concentration of 3 ng/ml. Before and 30 min following commencement of remifentanil administration, participants performed ten 10-ml saline swallows while pharyngoesophageal manometry and electrical impedance data were recorded using a 4.2-mm-diameter catheter housing 36 circumferential pressure sensors. Remifentanil significantly shortened the duration of UES opening (P < 0.001) and increased residual UES pressure (P = 0.003). At the level of the hypopharynx, remifentanil significantly shortened the latency from maximum bolus distension to peak contraction (P = 0.004) and significantly increased intrabolus distension pressure (P = 0.024). Novel mechanical states analysis revealed that the latencies between the different phases of the stereotypical UES relaxation sequence were shortened by remifentanil. Reduced duration of bolus flow during shortened UES opening, in concert with increased hypopharyngeal distension pressures, is mechanically consistent with increased flow resistance due to a more rapid bolus flow rate. These biomechanical changes are congruent with modification of the physiological neuroregulatory mechanism governing accommodation to bolus volume.S. H. Doeltgen, T. I. Omari and J. Savilamp

Ensimmäisen vuoden opintoprosessien sisäisen auditoinnin 2011 raportti

Johdanto Oulun yliopiston koulutusneuvosto päätti 16.2.2011 kokouksessaan suorittaa sisäisen auditoinnin ensimmäisen vuoden opintoprosesseista. Auditointi on osa Oulun yliopiston laatujärjestelmään kuuluvaa toiminnan arviointia. Auditoinnin tarkoitus oli löytää parhaita käytäntöjä ja saada tilastollisten indikaattorien lisäksi tarkempaa tietoa ensimmäisen opintovuoden prosesseista. Ensimmäisen vuoden opintoprosessit valittiin auditoinnin kohteeksi siksi, että niiden tärkeys on huomattu Oulun yliopistossa. Ensimmäisen opintovuoden merkitys näkyy tilastoissa, ne opiskelijat, jotka suorittavat ensimmäisenä vuotenaan yli 45 opintopistettä valmistuvat kaikkein todennäköisimmin ja lisäksi mitä enemmän opiskelija suorittaa ensimmäisenä vuotenaan opintoja sitä nopeammin hän valmistuu. Tiedossa on ollut, että useat yliopiston koulutusohjelmat hoitavat opintojen suunnittelun ja toteutuksen alkuvaihetta myöten mallikkaasti. Yksi auditoinnin lähtökohdista on ollut todentaa tämä fakta ja myös etsiä hyviä käytäntöjä, joiden vuoksi jotkin koulutusohjelmat menestyvät hyvin, saavat hyvää palautetta toiminnastaan ja onnistuvat vuosi toisensa jälkeen innostamaan suuren joukon opiskelijoita jatkamaan opintojaan mallikkaasti. Opiskelijapalautteesta ja opiskelijoiden kanssa käydyistä keskusteluista on käynyt ilmi, että opiskelijoilla on aito halu onnistua opinnoissaan hyvin. Opinnoissa onnistuminen vaatii kuitenkin mielekkään ja hyvin suunnitellun koulutuksen sekä opettajien ja muun henkilökunnan tuen ja ohjauksen. Siksi auditoinnissa tarkasteltiin myös alkuvaiheen ohjauskäytäntöjä ja tukitoimia sekä opintojen kehittämistä. Auditoinnin tuloksia käytetään koulutusten ja koko yliopiston toiminnan suunnitteluun. Yliopistotason osuudessa on käsitelty yliopistoa kokonaisuudessaan. Siinä olevat suositukset havainnot on tarkoitettu erityisesti yliopistotason päättävien elimien käsiteltäviksi. Koulutusohjelmatason suositukset on puolestaan tarkoitettu koulutusohjelmille, laitoksille, yksiköille ja tiedekunnille lähtökohdiksi koulutusohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulutusohjelmissa kannattaa myös tutustua toisten koulutusohjelmien tuloksiin, koska niistä on mahdollista löytää siirtokelpoisia hyviä käytäntöjä ja kenties ongelmia, joita kannattaa välttää. Auditoinnin tulokset osoittavat, että Oulun yliopistossa on paljon koulutusohjelmia, joissa opintojen alkuvaiheen prosessit on hoidettu erinomaisesti. Kun näitä koulutusohjelmia verrataan auditoinnissa kerättyihin tilastoihin, huomataan, että samat koulutusohjelmat ovat lähes poikkeuksetta parhaiten menestyviä. Tulokset osoittavat myös, että joissain koulutusohjelmissa tulee vielä tehdä töitä opintojen alkuvaiheen prosessin eteen. Koulutusneuvosto päätti jakaa auditoinnin tulosten perusteella strategista tulosrahoitusta erinomaisesti hoidetusta alkuvaiheen opintoprosessista neljälle koulutusohjelmalle, kullekin 30 000 euroa. Palkitut koulutusohjelmat olivat hammaslääketieteen, logopedian, lääketieteen ja maantieteen koulutusohjelmat. Oulussa 18.9.2011 Vesa-Matti Sarenius Sisäisen auditoinnin johtaj

Pharyngo-Esophageal Modulatory Swallow Responses to Bolus Volume and Viscosity Across Time

OBJECTIVES/HYPOTHESIS: Modulation of the pharyngeal swallow to bolus volume and viscosity is important for safe swallowing and is commonly studied using high-resolution pharyngeal manometry (HRPM). Use of unidirectional pressure sensor technology may, however, introduce variability in swallow measures and a fixed bolus administration protocol may induce time and order effects. We aimed to overcome these limitations and to investigate the effect of time by repeating randomized measurements using circumferential pressure sensor technology. STUDY DESIGN: Sub-set analysis of data from the placebo arm of a randomized, repeated measures trial. METHODS: HRPM with impedance was recorded using a solid-state catheter with 36 circumferential pressure sensors and 18 impedance segments straddling from hypopharynx to stomach. Testing included triplicates of 5, 10, and 20 ml thin liquid and 10 ml thick liquid boluses, the order of the thin liquid boluses was randomized. The swallow challenges were repeated approximately 10 minutes after finishing the baseline measurement. RESULTS: We included 19 healthy adults (10/9 male/female; age 24.5 ± 4.1 year). Intrabolus pressure, all upper esophageal sphincter (UES) opening and relaxation metrics, and flow timing metrics increased with larger volumes. A thicker viscosity decreased UES relaxation time, UES basal pressure, and flow timing metrics, whereas UES opening extent increased. Pre-swallow UES basal pressure and post-swallow UES contractile integral decreased over time. CONCLUSION: Using circumferential pressure sensor technology, the effects of volume and viscosity were largely consistent with previous reports. UES contractile pressures reduced over time. The growing body of literature offers a benchmark for recognizing aberrant pharyngo-esophageal motor responses. LEVEL OF EVIDENCE: 3 Laryngoscope, 132:1817-1824, 2022

Methyl 3,3,7,7,9-pentamethyl-1,5-dioxaspiro-[5.5]undec-8-ene-8-carbocylate

Peer reviewe

Development of an ICU discharge instrument predicting psychological morbidity : a multinational study

PURPOSE: To develop an instrument for use at ICU discharge for prediction of psychological problems in ICU survivors. METHODS: Multinational, prospective cohort study in ten general ICUs in secondary and tertiary care hospitals in Sweden, Denmark and the Netherlands. Adult patients with an ICU stay ≥ 12 h were eligible for inclusion. Patients in need of neurointensive care, with documented cognitive impairment, unable to communicate in the local language, without a home address or with more than one limitation of therapy were excluded. Primary outcome was psychological morbidity 3 months after ICU discharge, defined as Hospital Anxiety and Depression Scale (HADS) subscale score ≥ 11 or Post-traumatic Stress Symptoms Checklist-14 (PTSS-14) part B score &gt; 45. RESULTS: A total of 572 patients were included and 78% of patients alive at follow-up responded to questionnaires. Twenty percent were classified as having psychological problems post-ICU. Of 18 potential risk factors, four were included in the final prediction model after multivariable logistic regression analysis: symptoms of depression [odds ratio (OR) 1.29, 95% confidence interval (CI) 1.10-1.50], traumatic memories (OR 1.44, 95% CI 1.13-1.82), lack of social support (OR 3.28, 95% CI 1.47-7.32) and age (age-dependent OR, peak risk at age 49-65 years). The area under the receiver operating characteristics curve (AUC) for the instrument was 0.76 (95% CI 0.70-0.81). CONCLUSIONS: We developed an instrument to predict individual patients' risk for psychological problems 3 months post-ICU, http://www.imm.ki.se/biostatistics/calculators/psychmorb/ . The instrument can be used for triage of patients for psychological ICU follow-up. TRIAL REGISTRATION: The study was registered at clinicaltrials.gov, NCT02679157