Management tactics supporting motivation of generation Y in luxury hotels

This study is made to give a basis for understanding generation Y, also referred as millennials, as workforce. Objective of this study is to present and study the different factors affecting the motivation of millennials, to see their role in organizations and based on the findings to create management tips and guidelines. The purpose is to investigate the work conditions sought by millennials working in luxury hotels, to present the most desired work environment and to look for management tactics to support and optimize motivation and thus productivity. Millennials are ambitious, independent, want to be empowered and expect rapid career progression. In this thesis process it was found out that learning and development opportunities play a big role as a motivational factor with feedback and approachable management. Millennials need to feel that they are valued and have a purpose in the organization. Also a wide benefits system is expected from an employer in hotel industry. It should be acknowledged by managers that there is a lot they can do to motivate this generation to get the full potential of this young workforce

Effect of different surfactant structures on the brine-crude oil and brine-alkane interface in different aqueous environments.

In producing oil fields, both the production rate and ultimate recovery from the field can be enhanced by injection of chemicals into the reservoir formation. To optimise the commercial benefits, it is important to understand the interactions between the injected chemicals and the reservoir fluids. This understanding is crucial for selecting the most appropriate chemical additive for a given reservoir. This thesis investigates the interactions between oil and a brine which contains surfactant. Surfactants are chemical additives which improve oil flow from and through the reservoir by reducing the interfacial tension between the brine and the oil. The effects of three surfactants, all with different structures, were studied in relation to two crude oils and two alkanes. The three surfactants studied are Sodium Dodecyl Sulphate, Sodium Dodecylbenzene sulphonate and Aeorosol OT. This work investigated the systems’ response across a range of variables: concentration of surfactant and brine composition in terms of ion valence, brine salinity, pH and temperature. The interfacial tension (IFT) between the fluids, was measured using both the spinning drop- and the pendant drop method, as well as by measuring the system’s geometry and absorption of UV-light. The results did prove that the most effective surfactant was the one which had the most similar solubility in both the aqueous- and the oil phase. The IFT decreased with increasing salinity for all systems, until reaching a minimum, after which the IFT conversely began to increase with salinity. In tests varying the pH of the brine, the crudes exhibited their lowest IFT`s in a more alkaline environment, since acidic species in the oil were ionized, giving them a hydrophilic character. Changes in ion valence by addition of Ca^2+ also decreased the IFT for the crudes as the divalent ions created in-situ surfactants with certain compounds in the crudes. Increases in temperature increased the IFT for all systems as surfactant solubility in the bulk phase increased.Masteroppgave i petroleumsteknologiMAMN-PETRPTEK39

Matkailutyön performatiivisuuden rakentuminen : diskurssianalyysi työpaikkailmoituksista

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun toimialaraportin mukaan työelämä on muuttunut: matkailutyöntekijöiltä edellytetään enemmän moniosaamista ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Rekrytointiongelmat ovat yleistyneet viime vuosien aikana ja erityisesti osaavan työvoiman saatavuus on osoittautunut matkailuyritysten kasvun esteeksi. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019.) Matkailutyöhön liittyvä aiempi tutkimus voidaan jäsentää kolmeen päälinjaan: työmarkkinoiden, matkailutyön paikallisten vaikutusten sekä työn tekemisen ja kokemisen muuttuneen luonteen tutkimukseen (Veijola, Hakkarainen & Nousiainen, 2013). Tutkielmani asettuu näistä jälkimmäiseen, eli osana keskustelua uudesta työstä. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on ottaa selvää, että millaisia ominaisuuksia edellytetään osaavalta matkailualan työvoimalta nykypäivänä. Teoreettinen viitekehys rakentuu Soile Veijolan & Eeva Jokisen (2008) lanseeraaman Hostessing Society -käsitteen avulla, joka nojaa feministisiin teorioihin uudesta työstä (Adkins, 2005, Butler, 1990). Hostessing Society kuvaa työn nykyistä yhteiskunnallista järjestystä, jossa sukupuoli nähdään toistuvana ja toisin toistettavissa olevana performanssina. Hostessing Society näyttää sukupuolen vaikutukset uudessa työssä ja sen teoriassa. Tutkimuskohteeni on matkailutyön performatiivisuuden diskursiivinen rakentuminen työpaikkailmoituksissa. Tutkielmassani ymmärrän matkailutyön performatiivisuuden rakentuvan uuden työn vaatimina tekoina ja esityksinä, joihin vaikuttavat osaltaan sukupuolen ja ruumiillisuuden ehdot. Tutkielman päätutkimuskysymys on: Millaisia merkityksiä matkailutyön performatiivisuudesta rakentuu työpaikkailmoituksissa? Tutkimuksen perustana on sosiaalinen konstruktionismi, jossa tarkastellaan sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista Tutkimuksen aineisto koostuu 40 matkailualan työpaikkailmoituksesta ja analyysimenetelmänä käytän diskurssianalyysiä. Tutkimustuloksena on kolme erilaista diskurssia, joiden ajattelen rakentavan merkityksiä matkailutyön performatiivisuudesta. Ruumiillistuneen työn diskurssissa kiteytyy se, että millaisia edellytyksiä odotuksia ja ihanteita työruumiiseen kohdistuu työpaikkailmoituksissa. Sukupuolittuneen työn diskurssi kuvaa sitä, mitä merkityksiä sukupuolittunut työ rakentaa työpaikkailmoituksissa. Moninaistuvan työn diskurssin avulla ilmenee työllistyvän habituksen rakentuminen työpaikkailmoituksissa. Tutkimukseni tulokset tarjoavat ajankohtaisen näkökulman siitä, mitä matkailutyö tekijältään vaatii. Tuloksia voidaan soveltaa myös muiden palvelualojen työntekijäideaalin keskusteluissa

Dubai - success or madness?

Det här examensarbetet är en fallstudie som beskriver stadsutvecklingen i staden Dubai i Förenade arabemiraten. Examensarbetet syftar till att svara på frågorna Hur har Dubai stad utvecklats från och med oljans upptäckt fram till idag? och Hur ser den övergripande planeringen ut för Dubais framtida stadsutveckling? METOD; Vår fallstudie är en sammanvävd redogörelse av en litteraturstudie och egna upplevelser från en studieresa i Förenade arabemiraten. Litteraturstudien bestod av tre huvuddelar. I den första delen var syftet att få grundläggande fakta och vi läste bland annat guideböcker och såg dokumentärer om Dubai. I litteraturstudiens andra del fokuserade vi på vad som fanns vetenskapligt publicerat om Dubais stadsutveckling fram till idag. I den tredje delen sökte vi information om Dubais framtida stadsutveckling, främst dokument framtagna av Dubais myndigheter. I studieresan besökte vi Dubai i tolv dagar. En viktig del av studieresan var att göra platsbesök i fl era av Dubais stadsdelar för att få en bild av hur stadsutvecklingen och stadslivet såg ut på olika platser i staden idag. Vi besökte stadsdelar som skiljde sig från varandra i struktur, arkitektur och invånare för att få en stor spännvidd och en helhetsbild av staden. Vi valde att dokumentera stadsdelarnas utformning och karaktäristiska drag som till exempel hushöjder. Vi dokumenterade även vilken sammansättning av funktioner stadsdelarna hade som hotell, köpcentra, kontor och/eller boende. Stadslivet dokumenterade vi genom att fotografera och anteckna vem som bodde var i staden, hur människorna förfl yttade sig och var de träffades. Vi observerade vilka som använde vilken typ av färdmedel, dess kostnader och hur lång tid det tog att färdas med olika kombinationer av kommunikationssätt. Under platsbesöken prövade vi även själva att förfl ytta oss i staden genom att testa olika kommunikationssätt. För att se var stadslivet ägde rum dokumenterade vi på vilka platser människor träffades, något som vi i fallstudien benämner sociala platser. Vi dokumenterade vilken typ av sociala platser det fanns i de olika stadsdelarna som till exempel parker och köpcentra. När vi besökte olika sociala platser undersökte vi vilken grad av tillgänglighet de hade beroende på om de var inhägnade, om det kostade att gå in och om det fanns öppettider. Vi undersökte användningen av dessa platser genom att observera vem som var där och vad de gjorde. Under studieresan besökte vi även Abu Dhabi, Förenade arabemiratens huvudstad, i tre dagar. För Abu Dhabi gjorde vi en litteratursökning och studieresa med samma upplägg som för Dubai fast i mindre skala. Anledningen till att vi besökte Abu Dhabi var att vi ville se hur en annan stad i Förenade arabemiraten såg ut. På det sättet kunde vi förstå Dubai bättre och veta om utvecklingen i Dubai var specifi k för Dubai eller gällde hela landet. Fokus i fallstudien är Dubai men vi använder Abu Dhabi som referensstad. RESULTAT; Dubai har på bara några decennier vuxit från en liten by till en modern storstad. Den höga byggtakten har mångdubblat Dubais yta som på 1950-talet var 3,5 km2 till att i början på 2000-talet vara 605 km2 (Pacione, 2005). De många spektakulära projekten som byggts, till exempel den konstgjorda palmön Palm Jumeirah och världens högsta byggnad Burj Khalifa, har gjort Dubai internationellt känt. Det har varit ett gynnsamt investeringsklimat som lockat till sig rika investerare och företag från hela världen. Ett stort fokus har varit att göra Dubai till en av världens främsta turistdestinationer som kan konkurrera med Paris och New York. De stora nöjes- och shoppinganläggningarna drar turister i mängder, år 2007 var antalet turister i Förenade arabemiraten 6 miljoner (Utrikespolitiska Institutet, 2011) och 2015 förväntas siffran bara för Dubai vara 15 miljoner (Dubai Department of Tourism and Commerce Marketing, 2010/2011). Statsskicket har haft stor betydelse för den snabba stadsutvecklingen. Förenade arabemiraten är en absolut monarki som styrs av en shejk som ärvt makten. Det har lett till att beslutsprocesser inte fi nns på samma sätt som i Sverige och beslut kan fattas snabbt då det endast är shejkens åsikt som betyder något (Rehnberg, 2008). Även befolkningen har haft betydelse för den snabba stadsutvecklingen. Den hade inte varit möjlig utan immigrationen av gästarbetare från främst Asien. Dessa gästarbetare arbetar långa pass till låga löner, ofta 1000-2000 kr per månad. Dubais stadsutveckling har skett okontrollerat och tagit mer och mer land i anspråk. Staden saknade en central stadskärna och fl era platser benämndes som centrum. Flera nya stadsdelar byggdes som egna städer där invånarna skulle kunna bo, arbeta och leva på ett och samma ställe. På vår studieresa såg vi att många byggprojekt var avstannade som en konsekvens av den internationella fi nanskrisen 2008-2009 då många utländska investerare lämnade landet. Avstånden i staden var stora och bilen var det huvudsakliga färdmedlet. I gaturummet prioriterades bilen och som fotgängare var det svårt att förfl ytta sig. Dubai saknade offentliga platser men hade ett fåtal platser för sociala möten i form av köpcentra och parker. Vi benämner inte dessa platser som offentliga då de har öppettider och inträdeskostnader. Dubais myndigheter har publicerat två visionsdokument. Dessa var dock innehållsfattiga, de presenterade mål men inga lösningar på hur målen skulle uppnås. Vi anser att det saknades en övergripande planering för Dubais framtida stadsutveckling. Vi uppfattade att mycket i Abu Dhabi och Dubai var lika. I fallstudien trycker vi på de skillnader vi upplevde. Till exempel fanns stora skillnader mellan städernas framtida stadsutveckling. Abu Dhabi hade tagit fram och publicerat omfattande visionsdokument. DISKUSSION; Är Dubai ett framgångsrecept eller dårskap? Både ja och nej, det beror på vem man frågar och vems intressen man vill ta tillvara. Vi, som besökande landskapsarkitekter, är kluvna. Staden har haft en otrolig ekonomisk framgång och lockat besökare från hela världen. Vi ifrågasätter dock metoderna för att nå denna framgång då stadsutvecklingen är helt beroende av utnyttjandet av lågavlönade gästarbetare. Att expandera staden så snabbt utifrån ekonomiska spekulationer och inte se till behovet har lett till att många av stadens skyskrapor ekar tomma, precis som stadskassan. Bristen på övergripande planering ser vi som ett stort hot för den framtida stadsutvecklingen i Dubai. Vi tror dock att Dubai har potential att bli ett framgångsrecept om det satsas på en övergripande stadsplanering och att dessa planer offentliggörs. På så sätt kan utländska investerare få tillbaka förtroendet och återvända och fortsätta investera sina pengar i Dubai. Emellertid måste villkoren och levnadsförhållandena bli bättre för gästarbetarna så att alla stadens invånare kan ta del av framgången. Det skulle vara spännande att besöka Dubai igen om 10-20 år för att se om det är en välmående och fungerande stad!This master thesis is a case study describing the urban development in the city of Dubai in the United Arab Emirates. The thesis aims to answer the questions How did Dubai city evolve from when the oil was discovered up until today? and What is the overall strategy for Dubai’s future urban development? METHOD; Our case study is based on a literature study and a fi eld trip to the United Arab Emirates. The literature study consisted of three main parts. In the fi rst part the aim was to get basic facts and we read among other things, guide books and watched documentaries about Dubai. The second part focused on what was scientifi cally published on Dubai’s urban development to date. In the third part we sought information about Dubai’s future urban development, mainly documents produced by the Dubai authorities. Under the field trip we visited Dubai during twelve days. An important part of the fi eld trip was to make site visits in several of Dubai’s districts to get a picture of how urban development and city life was like in different places in the city today. We visited districts that differed from each other in structure, architecture and residents to achieve an overall picture of the city. We chose to document the districts design and characteristic features such as building heights. We also documented the composition of functions that the districts had, such as hotels, shopping centers, office and/or residential arias. We documented the urban life by photographing and note who lived where in the city, how they moved and where they met. We observed who used the different type of transportations, its cost and how long it took to travel with different combinations of communication. To see where the city life took place, we documented the sites where people met, in the case study we call these places social sites. We documented the type of social sites that existed in the various districts such as parks and shopping malls. When we visited different social sites, we examined the degree of access they had, depending on opening hours and entrance fees. We investigated the use of these sites by observing who was there and what they did. During the fi eld trip we also visited Abu Dhabi, the capital of the United Arab Emirates, for three days. For Abu Dhabi we did a literature study and a fi eld trip, but on a smaller scale than Dubai. The reason we went to Abu Dhabi was that we wanted to see how another city in the United Arab Emirates looked like. That way we could understand Dubai better and know if the development in Dubai was specifi c to Dubai or was similar in the whole country. The focus of the case study is Dubai but we use Abu Dhabi as a reference city. RESULTS; Dubai has in just a few decades grown from a small village into a modern metropolis. The rapid construction pace has multiplied the area of Dubai, that in the 1950s was 3,5 km2 and at the beginning of the 21th century was 605 km2 (Pacione, 2005). The many spectacular projects that have been built, such as the artifi cial palm island Palm Jumeirah and the world’s tallest building Burj Khalifa, has given Dubai an international reputation. It has been a favorable investment climate that attracted wealthy investors and companies from around the world. A major focus has been to make Dubai one of the world’s top tourist destinations that can compete with Paris and New York. The big entertainment and shopping facilities attracts a lot of tourists, in 2007, the number of tourists in the United Arab Emirates was 6 million (Utrikespolitiska Institutet, 2011) and in 2015 the expected fi gure for just Dubai is believed to be 15 million (Dubai Department of Tourism and Commerce Marketing, 2010/2011). The government has been of great importance for the rapid urban development. United Arab Emirates is an absolute monarchy ruled by a sheik who inherited the power. A consequence of this is that decisions can be made quickly when it’s only the sheik’s opinion that matters (Rehnberg, 2008). The rapid urban development would not have been possible without the immigration of guest workers mainly from Asia. These guest workers are working long hours for a low salary. Dubai’s urban development has been uncontrolled and claimed more and more land. The city lacked a central core and several places were called city center. Several new districts were built as separate cities where residents could live and work in one place. In our fi eld trip we saw that many construction projects were halted as a consequence of the international fi nancial crisis of 2008-2009 when many foreign investors left the country. The distances in the city were long and the car was the main mode of transport. In the street space the car was prioritized and as a pedestrian, it was diffi cult to move. Dubai lacked public places, but had a few places for social meetings in the form of shopping centers and parks. We do not call these places public as they have opening hours and entrance fees. Dubai authorities have published two vision documents, whose content were poor. They presented goals but no solutions on how to meet the goals. We believe that there was no overall planning for Dubai’s future urban development. Our opinion is that much in Abu Dhabi and Dubai were the same. In the case study, we point out the differences we experienced. For example, there were large differences between the cities’ future urban development, Abu Dhabi had published numerous vision documents. DISCUSSION; Is Dubai a recipe for success or madness? Both yes and no, it depends on who you ask and whose interests you want to keep in mind. We, as visiting landscape architects, are torn. The city has had an incredible economic success and attracted visitors from all over the world. We question, however, the methods for achieving this success when urban development is entirely dependent on the use of low-paid migrant workers. To expand the city so quickly based on fi nancial speculation and not demand has led to that many of the city’s skyscrapers are echoing empty, just as the city treasury. In our opinion, the lack of overall planning is a major threat for the future of urban development in Dubai. However, we believe that Dubai has the potential to succeed if urban planning becomes a main focus and the plans are published. This allows foreign investors to regain confi dence and return and continue to invest their money in Dubai. However, the living conditions must be improved for guest workers so that all city residents can take part of the success. It would be exciting to visit Dubai again in 10-20 years to see if it’s a prosperous and viable town

Liikunnan oppilasarvioinnin käytänteet:kyselytutkimus Kainuun alakouluissa

Tiivistelmä. Tutkimus käsittelee liikuntaa alakoulussa opettavien opettajien liikunnan oppilasarvioinnissa käyttämiä menetelmiä ja osa-alueita. Tavoitteena oli selvittää mitkä asiat vaikuttavat liikunnan oppilasarviointiin alakoulussa, minkä painoarvon opettajat antavat millekin liikunnan arvioinnin osa-alueelle ja mitä menetelmiä opettajat käyttävät arviointitietoa kerätessään. Tutkimuksen kohteena olivat myös selvittää opettajien mielipiteitä arvioinnin haastavuudesta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös onko opetuskokemuksella ja koulutustaustalla vaikutusta arviointiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten opettajat kokevat mahdollisen lisäkoulutuksen tarpeen arvioinnin kokemiseen liittyen. Oppimiskäsityksen muuttuessa behavioristisesta kohti kognitiivista myös arvioinnin luonne on muuttunut. Arviointi nähdään prosessina, joka on osana kaikkia oppimisen ja opettamisen vaiheita. Sillä nähdään olevan vaikutusta oppilaan oppimiseen ja oppimisprosessin kulkuun. Liikunnan opetuksen keskeinen tavoite on liikunnalliseen elämäntapaan kasvattaminen ja tässä myös arvioinnin merkitys korostuu. Kokonaisuudessaan arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Opettaja tekee arviointiaan oman persoonansa myötä, jolloin opettajan arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys vaikuttavat työskentelyn taustalla. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Kainuun alueen alakoulujen liikuntaa opettavat opettajat. Kyselyn vastaajajoukon koko oli 86 kappaletta kahdeltakymmeneltäyhdeksältä koululta. Kyselyyn vastasi 53 naista ja 33 miestä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti, jota laajennettiin avoimilla kysymyksillä. Kyselylomakkeessa oli yhteensä kymmenen kysymystä, joista seitsemän oli monivalinta- tai suljettuja kysymyksiä ja kolme avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin keväällä 2012 postikyselynä. Analysointimenetelminä tutkimusongelmiin vastattaessa käytettiin frekvenssianalyysia, keskiarvoa, keskihajontaa sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Avoimia kysymyksiä luokiteltiin aihealueittain, joista etsittiin täydennyksiä opettajien antamiin vastauksiin kvantitatiivisten kysymysten lisäksi. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että tutkimuksessa esitetyistä liikunnan oppilasarvioinnin osa-alueista opettajat painottivat eniten kiinnostusta ja asennetta sekä liikuntataitoja. Pienin painoarvo oli puolestaan liikuntatiedoilla. Arviointimenetelminä opettajat käyttivät eniten selkeästi eniten havainnointia ja tarkkailua. Arviointimenetelmistä vähiten opettajat käyttivät työssään portfoliota, kirjallisia liikuntatietoja mittaavia kokeita ja toveriarviointia. Tutkittaessa opettajan työkokemuksen ja koulutustaustan mahdollista yhteyttä arvioinnin kokemisen helppouteen ja haastavuuteen ei löytynyt yhteyttä. Suurin osa opettajista koki, ettei lisäkoulutukselle ole tarvetta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että opettajat toivoisivat arvioinnin olevan tasapuolista niin paikkakuntakohtaisesti kuin valtakunnallisella tasolla

CMOS-Integrated Film Bulk Acoustic Resonators for Label-Free Biosensing

The throughput is an important parameter for label-free biosensors. Acoustic resonators like the quartz crystal microbalance have a low throughput because the number of sensors which can be used at the same time is limited. Here we present an array of 64 CMOS-integrated film bulk acoustic resonators. We compare the performance with surface plasmon resonance and the quartz crystal microbalance and demonstrate the performance of the sensor for multiplexed detection of DNA

Työohjeen laatiminen laskuttamiseen uudessa taloushallintojärjestelmässä

Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Suomessa toimivalle järjestölle. Opinnäytetyö toteutettiin produktityyppisenä opinnäytetyönä ja sen tavoitteena oli tehdä sisäinen työohje laskuttajalle myyntilaskutusta varten. Työohjeen tarkoitus oli ensisijaisesti opastaa ja tukea nykyisiä laskuttajia uuden laskutusjärjestelmän käytössä. Lisäksi työohjeelle oli tarvetta uusien työntekijöiden työtehtävään perehdytystä ajatellen. Opinnäytetyö koostuu raporttiosuudesta sekä erillisestä liitteestä, joka sisältää produktin lopputuloksena syntyneen työohjeen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty organisaation osaamista sekä sen ylläpitämistä ja kehittämistä. Lisäksi on paneuduttu myyntilaskutukseen sekä työohjeiden laatimiseen ja hyvän työohjeen ominaisuuksiin. Työn toiminnallinen osuus muodostuu laskuttajille laaditusta työohjeesta. Opinnäytetyön empiirisessä osassa esitellään lyhyesti toimeksiantaja sekä kerrotaan itse produktin toteutuksesta sekä varsinaisesta tuotoksesta eli työohjeesta. Työohjeen valmistus alkoi vuonna 2015 ja se saatiin valmiiksi vuoden 2016 aikana. Lopputuloksena syntyi 25-sivuinen työohje toimeksiantajan käyttöön. Työohjetta on päivitetty opinnäytetyöprosessin aikana tarpeen mukaan. Työohjeesta tuli yksityiskohtainen ja selkeä. Kyseinen työohje on ollut jo jonkin aikaa laskuttajien käytössä ja se on todettu toimivaksi. Työohje on tarkoitettu toimeksiantajan sisäiseen käyttöön, joten sitä ei ole liitetty opinnäytetyön julkiseen raporttiin. Työohjeen kansilehti sekä sisällysluettelo on kuitenkin tämän julkisen opinnäytetyöraportin liitteenä