135410 research outputs found

    Asiakkaiden näkemyksiä perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminnasta Etelä-Pohjanmaan alueella : tuen toteutuminen ja toiminnan vaikutukset lapsiperheiden hyvinvointiin

    No full text
    Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perhekeskusten kohtaamispaikkojen asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamispaikkatoimintaan liittyen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi tarjottu tuki koetaan ja miten tuki toteutuu kohtaamispaikkatoiminnassa. Tärkeänä tavoitteena oli myös pyrkiä selvittämään, millaisia vaikutuksia kohtaamispaikkatoiminnalla on lapsiperheiden hyvinvointiin. Hyvinvointialueen perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta on vielä melko vieras toimintamuoto monelle. Tämän vuoksi teoriaosuudessa kuvataan perhekeskuksen käsitettä, palvelukokonaisuutta ja kohtaamispaikkatoimintaa laajemmin. Teoriaosuudessa tuodaan esille myös vanhemmuuden ja tuen tarpeiden näkökulmaa lapsiperheen arjessa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, joka toteutettiin asiakaskyselynä kohtaamispaikkojen asiakkaille seitsemään eri kohtaamispaikkaan Etelä-Pohjanmaan alueella. Kysely toteutettiin pääasiassa sähköisesti Webropol-ohjelmaa hyödyntäen, mutta vastaajilla oli mahdollisuus myös paperisen version täyttämiseen. Kyselyä mainostettiin ja jaettiin perhekeskusten ja kohtaamispaikkojen somekanavilla sekä paikan päällä vierailemalla. Vastauksia saatiin yhteensä 45 ja saadut vastaukset analysoitiin teemoittelun avulla. Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan kohtaamispaikkojen toimintaan on oltu pääosin tyytyväisiä. Vahvasti esille nousivat vertaistuki, sosiaaliset suhteet ja niiden merkitys hyvinvoinnin kannalta. Vastaajat toivat esille, että tukea tarvitaan esimerkiksi vanhemmuuteen ja lapsiperhearkeen. Vastausten perusteella tarvittavaa tukea saadaan kohtaamispaikkatoiminnan kautta ja vain pieni osa vastaajista toi esille haasteita tuen saamisessa. Kohtaamispaikkatoiminnasta saadun tuen kerrottiin vaikuttavan lapsiperheiden hyvinvointiin merkittävästi ja moninaisesti. Kohtaamispaikkatoiminta on myös vahvistanut vanhemmuutta ja tuonut tukea lapsiperhearjen keskelle

    Opiskelu-uupumuksen ryhmätoimintaterapia : palvelukuvaus HUS Psykiatrian toimintaterapeuteille

    No full text
    Opiskelu-uupumus koskettaa nykyisin monia opiskelijoita. Tämän projektimuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa toimintaterapeuttisen ryhmäterapian mahdollisuuksista opiskelu-uupumuksen kuntoutuksessa. Tuotoksena kehitettiin tutkittuun tietoon ja teoriaan perustuva alustava palvelukuvaus toimintaterapiaryhmästä työelämäkumppani HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian tulosyksikön toimintaterapeuttien käyttöön. Opinnäytetyön taustateoriana käytettiin toimintaterapian ryhmäteoriaa sekä toiminnallisen tasapainon konseptia. Teorian tukena toimii International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) -viitekehys sekä palvelukuvauksen ryhmäinterventio- ja arviointimenetelmiin liittyvä tutkimustieto. Menetelminä olivat toiminnallisen tasapainon sekä terveyttä edistävien tapojen ja rutiinien luomisen tueksi kehitettyjä ryhmäinterventiomenetelmiä. Lisäksi menetelminä olivat toiminnallisen tasapainon, merkityksellisten toimintojen, ajanhallintataitojen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kartoittamiseen kehitettyjä arviointimenetelmiä. Työelämäkumppanin kanssa yhteistyössä syntyneessä palvelukuvauksessa määriteltiin muun muassa palvelun kohderyhmä ja ohjautumiskriteerit, tavoitteet, palvelun vakioidut päävaiheet ja -sisällöt, ICF-koodit, välitön ja välillinen työmäärä, menetelmät ja välineet, laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen sekä vaadittava koulutus ja erityisosaaminen. Palvelukuvauksen laatukriteereiksi asetettiin käyttäjälähtöisyys, toimintalähtöisyys sekä näyttöön perustuvuus, joiden pohjalta kerättiin palaute palvelukuvausta potentiaalisesti käyttäviltä toimintaterapeuteilta. Opinnäytetyön välittömänä tavoitteena oli, että toimintaterapeutit saavat palvelukuvauksen avulla näyttöön perustuvaa tietoa sekä alustavan rungon opiskelu-uupumukseen keskittyvän toimintaterapiaryhmän toteuttamiseksi. Palautteen perusteella palvelukuvaus vastaa toimintaterapeuttien tarpeisiin, tukee toimintalähtöistä työskentelyä ja perustuu ajantasaiseen tutkimustietoon. Kehitystavoitteena oli, että toimintaterapeutit voivat tarjota ryhmämuotoista kuntoutusta opiskelu-uupuneille ja lisätä hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa opiskelu-uupuneiden toiminnallisuuden tukemisen kautta. Saatu palaute antaa viitteitä siitä, että palvelukuvaus sopii tukemaan opiskelu-uupuneiden kuntoutusta toimintaterapiaryhmässä ja se toimii alustavana runkona käyttöön otettavalle palvelukuvaukselle. Jatkokehitysideoina ehdotamme palvelukuvauksen testaamista käytännössä ja hyödyntämistä moniammatillisessa työryhmässä.Study burnout is common among students of all ages. The goal of this practice-based thesis was to increase knowledge of the possibilities of therapeutic group interventions for people with study burnout within occupational therapy (OT) rehabilitation. The final product was a science-based, initial service description for the occupational therapists of our working life partner Helsinki University Hospital Department of Psychiatry. The theoretical background of the thesis consisted of OT group theory and the concept of occupational balance. Intervention methods selected for the service description were group interventions developed to support occupational balance and the creation of a health promoting occupational pattern for the clients. In addition, assessment methods for assessing occupational balance, meaning of occupations, and time management and communication skills were included. Furthermore, the final product was supported by the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) framework, and research related to the selected group intervention and assessment methods. The service description consists of the definition of the target group, criteria for participation goals, the main steps and contents of the group, related ICF codes, the immediate and indirect workload, methods and tools, criteria for measuring quality and effectiveness, and requirements for training and specific expertise, among other things. According to the set quality criteria the service description should be user-friendly, occupation-based, and evidence-based. Feedback based on the set criteria was asked from occupational therapists potentially utilising the ready service description. The goal of the thesis was to provide occupational therapists with evidence-based knowledge and an initial structure for an OT group focused on study burnout. According to the feedback, it meets the needs of occupational therapists, supports occupation-based working, and is based on up-to-date scientific evidence. The developmental goal of the thesis was that occupational therapists could offer group rehabilitation for people with study burnout and support the functionality of this group. The feedback suggests that the service description would be suited for this, and that it would work as an initial structure for the service description to be used in practice. For further research we suggest testing it in practice and utilising it in a multidisciplinary team of professionals

    Tuulivoimalan gravitaatioperustuksen parametrinen optimointi

    No full text
    Tässä opinnäytetyössä käsitellään maanvaraan perustettavien tuulivoimaperustusten mitoittamista ja niiden rakenteiden optimointi mahdollisuuksia algoritmi avusteisesti. Suunnittelu ja optimointi toteutetaan Eurokoodin ja kansainvälisen sähköteknisen komission suunnitteluohjeiden mukaan. Opinnäytetyössä ei ole tarkoitus luoda valmista laskentapohjaa perustuksen optimoinnille, vaan selvittää perusteet laskentapohjan toteutukselle. Tuulivoimalan gravitaatioperustus rakennetaan pohjamaan päälle tehtävän maantäytön varaan. Gravitaatioperustukset ovat rakenteeltaan massiivisia betonirakenteita, joiden suuri vakauttava pystykuormitus kumoaa voimalalta tulevien kaatavien voimien vaikutuksen. Gravitaatioperustuksessa on oleellista, että perustukselle tulevat kuormat voidaan siirtää hallitusti maaperälle siten, että maaperän kantavuutta ja stabiliteettia ei ylitetä. Opinnäytetyössä ei tutkita maaperän parametreja tai kantavuuksia, vaan opinnäytetyössä käsitellään ainoastaan betonisen perustuksen mitoitusta ja optimointia. Tuulivoimalasta perustukselle tulevista kuormista aiheutuu perustukselle pääasiassa kaatavia voimia, jotka muodostavat perustukseen veto- ja puristuskuormia. Kuormat hallitaan yleisesti perustuksen kokoa kasvattamalla ja betonissa olevan harjateräksen määrää kasvattamalla. Perustuksen suunnittelussa on mahdollista vaikuttaa betoni- ja teräsmateriaalien menekkiin muokkaamalla perustuksen poikkileikkauksen dimensioita. Paksuntamalla perustusta saadaan usein vähennettyä tarvittavan teräksen määrää, mutta samalla tämä lisää betonin menekkiä. Perustuksen liiallinen paksuntaminen ja halkaisijan pienentäminen johtavat jossain vaiheessa siihen, että maaperän kantavuus ylitetään ja perustus ei ole enää stabiili. Tuulivoimala kokee käyttöikänsä aikana useita erilaisia kuormitussyklejä, jotka aiheuttavat väsymistä perustuksen rakenteissa. Tuulivoimaperustuksen mitoituksessa on edellä mainitusta syystä tarkasteltava myös rakenteiden väsymiskestävyys. Optimoinnilla pyritään hakemaan mahdollisimman kustannustehokas perustuksen poikkileikkaus siten, että mitoitukseen liittyvät ohjeistukset täyttyvät. Mahdollisuuksien mukaan optimoinnin vertailuperusteeksi voidaan myös asettaa muita oletuksia kuin kustannus, kuten esimerkiksi materiaalien ilmastovaikutukset.This thesis considers the dimensioning and optimization of gravity based onshore wind turbine foundations. Design and optimization are conducted according to the design guidelines of the Eurocode and the International Electrotechnical Commission. The gravity foundations of wind turbines are built on top of the subsoil. Gravity foundations are massive concrete structures whose large stabilizing vertical load cancels the effect of the overturning forces from the power plant. In a gravity foundation, it is essential that the loads on the foundation can be transferred to the soil in a controlled manner, so that the soil's bearing capacity and stability is not exceeded. The thesis does not examine soil parameters or soil bearing capacities, only the dimensioning and optimization of the concrete foundation is presented in the thesis. The governing load from the wind turbine to the foundation mainly consist of the overturning moment of turbine. Due to the high overturning moment, there is formed tensile and compressive loads on the foundation. Loads are generally controlled by increasing the size of the foundation and increasing the amount of steel in the concrete. In the design of the foundation, it is possible to influence the quantity of concrete and steel materials by changing the cross-sectional dimensions of the foundation. Thickening the foundation often reduces the required amount of steel, but this increases the costs of concreting. Excessive thickening of the foundation and reduction of the diameter lead at some point to the fact that the bearing capacity of the soil is exceeded, and the foundation is no longer stable. Wind turbines experience several different load cycles during their lifetime, which cause fatigue in the foundation structures. In the designing of the wind turbine foundations, the fatigue resistance of the structures must be considered due to the cyclic loads from tower. The aim of the optimization is to find the most cost-effective cross-section of the foundation, so that the guidelines related to dimensioning are achieved. The optimization can be also made for other parameter, for example the climate effects of materials

    Kestävyysraportoinnin vaikutukset tilintarkastajan työhön

    No full text
    Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin vaikutukset tilintarkastajan työhön, ennen kaikkea vaaditun koulutuksen ja varmennusprosessin osalta. Direktiiviin liittyvät lainsäädäntöuudistukset astuivat Suomessa voimaan vuoden 2023 lopussa ja niiden myötä kestävyysraportin tiedot on jatkossa varmennettava. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa menetelmänä käytettiin teemahaastattelua kohdistuen kokeneisiin tilintarkastajiin. Opinnäytetyön myötä selvisi, että Suomessa kestävyysraportin voi varmentaa vain auktorisoitu tilintarkastaja sekä se, että jatkossakin voi toimia tilintarkastajana olematta lisäksi kestävyysraportoinnin tarkastaja. Kestävyysraportoinnin varmennusprosessi toteutetaan ensimmäiset vuodet rajoitetun varmuuden tasolla, joka perustuu yleisluonteiseen tarkastukseen. Varmennusprosessin laadunvalvonta ja tarkastajan riippumattomuuden valvonta toteutetaan kuten tilintarkastuksessakin. Yhteenvetona todetaan, että tilintarkastusalalla oli lähdetty hyvissä ajoin ennakoiden valmistautumaan kestävyysraportointidirektiivin tuomiin muutoksiin. Tilintarkastajilla on koulutuksensa ja työnsä kautta prosessien hallinta myös kestävyysraportoinnin tarkastukseen kunnossa ja ymmärrys siitä, kuinka työtä tullaan käytännössä tekemään. Kestävyysraportoinnin tarkastajan koulutus, riippumattomuus ja valvonta tapahtuvat samoin tavoin kuin tilintarkastajallakin, Patentti- ja Rekisterihallituksen toimesta. Opinnäytetyön avulla on selvitetty kestävyysraportoinnin tarkastajan työn tulevia käytäntöjä ja koulutusvaatimuksia sekä lisätty yleistä tietoutta aiheesta, joita voivat hyödyntää esimerkiksi alan opiskelijat, oppilaitokset ja työntekijät. Ensimmäisten kestävyysraportointitarkastusten tapahduttua vuoden 2025 aikana, voisi jatkossa tutkia, kuinka käytännön työ on sujunut, millaisia toimialakohtaisia eroja varmennusprosesseista löytyy, sekä yksityiskohtaisemmin sitä, miten työ muuttuu siirryttäessä muutaman vuoden kuluttua rajoitetun varmuuden tasolta kohtuullisen varmuuden tasolle.The aim of the thesis was to examine the effects of the EU's new sustainability reporting directive on the work of an auditor, regarding the required education and assurance process. The legislative reforms related to the CSRD entered into force in Finland at the end of 2023, and with that, the information in the sustainability report must be assured. The thesis implemented as a qualitative study used a theme interview for data collection among experienced auditors. The results of the thesis clarify that in Finland an authorized auditor only can verify the sustainability report, and in the future, it is still possible to work as an auditor without being also a sustainability auditor. The assurance process of sustainability reporting will be implemented for the first few years at the level of limited assurance, which is based on a review engagement. The quality control of the assurance process and the control of the auditor's independence will be carried out as in auditing. In summary, the auditing industry had started well in advance to prepare for the changes brought by the sustainability reporting directive. Through their education and work experience, the auditors have knowledge about process controls, including the sustainability reporting audit, and an understanding how the process will be handled in practice. The education, independence, and supervision of the auditor of sustainability reporting occurs along the same protocols similarly as the auditor and by the Finnish Patent and Registration Office. With the help of the thesis, practices related to the work of sustainability auditors, training requirements and increased general knowledge of the subject have been clarified, which can be used by, for example, students, educational institutions, and employees in the field. In the future, after the first sustainability audits have taken place during 2025, it could be examined how the assurance process in practise has begun, what industry-specific differences can be recognized in the assurance process, and in greater detail how the task will change while stepping from the level of limited assurance to the level of reasonable assurance in the becoming years

    Liikunnan merkitys skitsofreniapotilaan kuntouttavassa hoitotyössä

    No full text
    Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsausta tutkimusmetodina käyttäen tutkia, kuinka paljon ja minkälaista liikuntaa käytetään skitsofreniaa sairastavien potilaiden kuntouttamisessa. Työn tavoitteena oli hankkia tietoa, millaisia vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä ja liikunnan säännöllisellä harjoittelulla on skitsofreniapotilaiden mielenterveyteen. Saatuja tutkimustuloksia esitettiin työelämäkumppanille, joka oli Helsingin kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumisen tuki Myllypuron kuntoutuskoti. Työ suoritettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tietoa haettiin seuraavista tietokannoista: PubMed, Ebsco Academic Search Premier, MedLine ja Sage Journal. Tutkimustulokset rajattiin erilaisilla poissulkukriteereillä, minkä jälkeen tehtävään valikoitui seitsemän tieteellistä artikkelia. Keskeisinä asiasanoina olivat skitsofrenia, liikunta, kuntoutus, fyysinen harjoittelu ja fyysinen aktiivisuus. Artikkeleissa esiintyneiden tulosten perusteella saatiin seuraavia johtopäätöksiä: Liikunnasta on hyötyä skitsofreniapotilaiden kuntouttamisen osalta monessa tärkeässä asiassa kuten sosiaalisten suhteiden edistämisessä, mielialan kohenemisessa, unen laadun paranemisessa ja fyysisen kunnon lisääntymisessä. Näiden tulosten parantumisen myötä kokonaisvaltainen elämänlaatu on selkeästi parantunut. Harjoittelujaksojen aikana hyödyt on selkeitä mutta ongelmana on monessa tapauksessa fyysisen aktiivisuuden laskeminen lähtötasolle seurantajaksojen aikana, jolloin harjoittelulla saadut hyödyt jäävät tilapäisiksi. Jatkuva motivointi ja ammattitaitoinen ohjaus myös harjoittelujakson ulkopuolella edesauttavat fyysisen aktiivisuuden jatkuvuutta

    Tarinat lasten projekteissa ja leikeissä : satujen käyttö innostuksen virittämiseen

    No full text
    Leikki on lapsen tapa nähdä ja hahmottaa maailmaa ja erityisesti oppia tärkeitä taitoja, joita hän tarvitsee elämänsä aikana. Sadut ja tarinat ovat osa lasten leikkiä ja niiden avulla voidaan lapsille opettaa myös paljon tärkeitä asioita elämästä ja maailmasta. Satuja ja tarinoita löytyy hyvin monipuolisesti ja monenlaisiin aiheisiin ja teemoihin liittyen, joten niitä voidaan käyttää hyvin monipuolisesti esimerkiksi niin lukuhetkissä kuin tiettyyn teemaan tutustumisessakin apuna. Lasten oma osallisuus on myös tärkeä osa innostuksen ja mielenkiinnon ylläpitämiseen ja oppimiseen. Opinnäytetyö toteutettiin pääasiassa laadullisena tutkimuksena, mutta siinä on myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Käytössä oli strukturoitu haastattelu, joka toteutettiin Webropol-kyselyllä. Kysely lähetettiin erääseen seinäjokiseen päiväkotiin ja sen kasvattajille. Vastauksia saatiin takaisin yhteensä neljä. Tutkimus selvittää tuovatko tarinat, kirjat ja sadut uutta sisältöä leikkeihin, lisäävätkö tarinat lasten motivaatiota ja innostusta tietynlaisiin projekteihin ja leikkeihin ja miten lasten osallisuus ja aktiivisuus näkyy satujen valinnassa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että satuja ja tarinoita oli käytetty päiväkodissa meneillään olevien teemojen johdatteluun ja ne nähtiin siinä hyvänä tapana, varsinkin isommille lapsille. Lasten oma osallisuus tarinoiden ja satujen valinnassa nähtiin näkyvän muun muassa keskittymisen ja tarkkaavaisuuden lisääntymisenä. Tarinoiden ja satujen nähtiin myös näkyvän lasten leikeissä, varsinkin paikkoina ja hahmoina, joita saduissa ja tarinoissa oli esiintynyt. Tutkimuksesta kävi ilmi, että sadut ja tarinat tuovat lasten leikkeihin uusia ulottuvuuksia ja että ne ovat hyvä keino lasten mielenkiinnon herättelylle

    ”Observations stored” : Trimble TDC150 -maastotallentimen soveltuvuus arkeologisissa maastodokumentoinneissa

    No full text
    Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Trimble TDC150 -maastotallentimen soveltuvuutta arkeologisen kenttädokumentoinnin tarpeisiin. Tavoitteena oli selvittää, onko laite ominaisuuksiltaan käyttökelpoinen arkeologisiin kenttätutkimuksiin mittatarkkuuden ja käytettävyyden osalta sekä tarkastella sitä, tuoko laite kustannustehokkuuteen vaikuttavia merkittäviä etuja arkeologiseen kenttätutkimukseen. Tutkimuksen yhteydessä arvioitiin myös laitteen toimivuutta ja luotettavuutta. Tarkastelu suoritettiin kolmen käytännön tapaustutkimuksen yhteydessä. Ensimmäisessä tapaustutkimuksessa laitetta sovellettiin arkeologisen maastoinventoinnin paikannus- ja dokumentointitarpeisiin. Toisessa tapaustutkimuksessa laitetta käytettiin yksittäisen muinaisjäännöskohteen ja sen ympäristön dokumentointiin. Kolmannessa tapaustutkimuksessa laiteella dokumentoitiin arkeologisen tasokaivausalueen kaikki mittaukset rinnan takymetrin rinnalla. Dokumentoitujen aineistojen analyysissä tarkasteltiin ja pohdittiin laitteen mittatarkkuutta, maastodokumentoinnin sujuvuutta ja dokumentointiin käytettyä aikaa suhteessa aiemmin arkeologisessa maastodokumentoinnissa käytettyihin dokumentointimenetelmiin. Tapaustutkimukset osoittivat, että Trimble TDC150 -maastotallennin on käyttökelpoinen dokumentointilaite maastoinventointeihin ja yksittäisten muinaisjäännöskohteiden ja niiden ympäristöjen dokumentointiin. Tarkka paikkatietoa vaativaan arkeologisten kaivausten dokumentointiin laitetta ei kuitenkaan voi suositella, sillä laitteen teoreettisesta mittatarkkuutta ei käytännön olosuhteissa todennäköisesti saavuteta. Käyttöominaisuuksiltaan laite ja sen ohjelmisto on käyttökelpoinen ja tehokas lukuun ottamatta laitteen jatkuvaa tietoliikenneyhteysriippuvuutta ja ohjelmistosovelluksen lievää keskeneräisyyttä.In this thesis, the suitability of the Trimble TDC150 Handheld Data Collector for archaeological field documentation needs was examined. The goal was to determine whether the device is functionally applicable for archaeological field research in terms of precision and usability, and to explore whether it brings significant cost-effective advantages to archaeological field studies. The study also included an assessment of the device's functionality and reliability. The examination was conducted through three practical case studies. In the first case study, the device was applied to the positioning and documentation needs of archaeological field surveys. In the second case study, the device was used for the documentation of an individual archaeological site and its surroundings. In the third case study, the device was employed to document all measurements of an archaeological excavation area concurrently with a total station. The analysis of the documented data explored and considered the device's precision, the efficiency of field documentation, and the time spent on documentation in relation to previously used archaeological field documentation methods. The case studies demonstrated that the Trimble TDC150 Handheld Data Collector is a useful documentation tool for field surveys and the documentation of individual archaeological sites and their surroundings. However, for archaeological excavations requiring precise spatial data documentation, the device cannot be recommended, as the theoretical precision of the device is unlikely to be achieved in practical conditions. In terms of features, the device and its software are useful and efficient, except for the device's continuous dependence on data connectivity and the slight incompleteness of the software application

    Nuori aikuinen osaksi työyhteisöä : opas Compass Group Finlandille

    No full text
    Opinnäytetyön tarkoitus oli edistää Compass Group Finlandin toimipisteiden henkilöstöä kohtaamaan sosiaalisesti työllistettyjä 18–29-vuotiaita nuoria tavoilla, jotka tukevat nuorten työhön kiinnittymistä sekä organisaation sitouttamisen keinoja. Tavoitteena oli tuottaa toimipisteille opas, joka vahvistaa kohtaamisen hyviä tapoja. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi kansainvälinen ruoka- ja monipalveluyritys Compass Group Finland. Suomessa Compass Group työllistää noin 3000 henkilöä. Sopimus opinnäytetyöstä syntyi Compass Groupin tilauksesta, ja yrityksen halusta olla vastuullinen työnantaja tukien vaikeasti työllistyvien työllistymistä. Compass Group toivoi toimipisteisiinsä konkreettista opasta, joka tukee ihmisten hyvää kohtaamista. Tietoperustassa määriteltiin keskeiset käsitteet, kuten kohderyhmä, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, syrjäytyminen ja osallisuus sekä tarkasteltiin nuorten yleisimpiä haasteita. Lisäksi tietoperustassa käsiteltiin tärkeimpiä aiheita liittyen nuorten aikuisten työttömyyteen, työllistymiseen sekä työhön sitoutumiseen. Toimeksiantajan toiveesta lisättiin tietoperustaan myös listaus mahdollisista yhteistyökumppaneista, joiden kautta vaikeasti työllistyviä voi tavoittaa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, koska toimeksiantaja halusi toimipisteisiinsä konkreettisen tuotoksen. Apuna toteutuksessa käytettiin konstruktiivista tutkimusta, joka menetelmänä tukee toiminnallista opinnäytetyötä. Valmiiksi tuotetun tiedon lisäksi uutta empiiristä tietoa kerättiin kyselytutkimusten avulla, jotka analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Lisäksi tietojen analysointiin sekä Compass Groupin materiaalien ja palaverimuistioiden tietojen analysointiin hyödynnettiin dokumenttianalyysiä. Aiemman tiedon ja kyselytutkimusten tulosten perusteella valmistettiin konkreettinen opas nuorten kohtaamiseen. Tulosten perusteella oppaaseen päädyttiin sisällyttämään tekstit seuraavilla otsikoilla: ”Sosiaalinen työllistäminen?”, ”Kuinka kohtaan nuoren?”, ”Ensipäivien askelmerkit”, ”Palaute parantaa suoritusta” sekä ”Nuori vaikuttaa passiiviselta – mikä mättää?”. Toimeksiantajalta saadun palautteen mukaan opas on hyödyllinen, käytettävä sekä sävyltään kannustava. Koska heillä on täydet oikeudet oppaan käyttöön ja muokkaamiseen, voivat he tulevaisuudessa hyödyntää materiaalia monin eri tavoin. Jatkokehitys ja -tutkimusideoina pidettiin nuorten aikuisten työllistymistä helpottavia tekijöitä. Compass Group voisi kehittää edelleen nettisivujen kautta tapahtuvan työnhaun ja harjoittelupaikkojen hakemisen helppoutta. Taustatietojen ja tutkimusvastausten perustella uskottiin, että jonkinlaisesta mentorointiohjelmasta voisivat hyötyä sekä organisaatio että nuoret. Mielenkiintoista olisi tulevaisuudessa tutkia, kuinka toimipisteissä on hyödynnetty tuottamaamme opasta, ja kuinka hyödyllinen se on käytännössä ollut

    Työntekijäkokemus digitaalisessa oppimisympäristössä

    No full text
    Nykypäivän työelämän digitalisoituminen on tuonut mukanaan uusia ulottuvuuksia työntekijäkokemuksen johtamiseen. Digitaalinen toimintaympäristö vaikuttaa työntekijöiden odotuksiin, tarpeisiin ja kokemuksiin työssään. Työntekijäkokemuksen parantaminen voi olla ratkaiseva tekijä liiketoiminnan menestyksen kannalta. Laadukas oppiminen ja perehdyttäminen muodostavat keskeisen osan kokonaisvaltaista työntekijäkokemusta ja verkko-oppimisella on merkittävä vaikutus työntekijöiden oppimiskokemukseen ja osaamisen kasvuun. Tämän takia organisaatioiden tulisi panostaa jatkuvaan oppimiseen ja henkilöstön kehittämiseen. Opinnäytetyössä tutkitaan työntekijäkokemusta verkko-oppimisympäristössä sekä tarjotaan toimeksiantajaorganisaatiolle ehdotuksia tunnistettujen kehityskohteiden osalta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on rakennettu tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Työntekijäkokemuksen muodostuminen erityisesti teknologisessa ympäristössä antoi näkökulman tälle tutkimustyölle. Lisäksi teoreettiseen viitekehykseen sisältyivät työssäoppimisen ja verkko-oppimisen näkökulmat. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineiston hankinnassa hyödynnettiin kyselytutkimusta ja narratiivista tutkimusta. Kyselyn kautta tutkittiin työntekijäkokemuksen nykytilaa ja narratiivinen tutkimus auttoi syventämään verkko-oppimisympäristöstä vastaavien henkilöiden ajatuksia. Näiden tutkimusmenetelmien yhdistäminen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin hyödyntäminen mahdollisti monipuolisen tulkinnan ja konkreettisten toimenpide-ehdotusten muodostamisen. Tutkimuksen tuloksissa suositellaan yhteisöllisyyden ja yhteissuunnittelun vahvistamista, teknologian kehittämistä sekä ehdotetaan erilaisia verkko-oppimisympäristön ominaisuuksia. Osallistujat kokivat yleisesti ottaen nykyisen työntekijäkokemuksen positiivisena

    Raskaana olevan turvapaikanhakijan terveydenhuollon palvelut Pohjoismaissa

    No full text
    Opinnäyttötyön tarkoituksena oli kuvata raskaana olevien turvapaikanhakijoiden terveyspalveluita Pohjoismaissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kätilö- ja terveydenhoitajan koulutuksen tueksi. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Minkälaisia haasteita raskaana olevat turvapaikan hakijat kohtaavat Pohjoismaiden terveyspalveluissa? 2. Minkälaisia ongelmia raskaana olevilla turvapaikan hakijoilla on? 3. Millaiset palvelut sopivat raskaana oleville turvapaikan hakijoille? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus aloitettiin hakemalla tietoa aiheesta ja kirjallisuushaku toteutettiin syys-joulukuussa 2023. Aineistoa haettiin vuosilta 2013-2023 Proquest, Cinahl, Pubmed ja Medic tietokannoista. Tietokantojen lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Maahanmuuttoviraston (MIGRI) ja Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alan avoimen julkaisuarkiston (julkkari.fi) - verkkosivuilta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että raskaana olevat turvapaikanhakijat kohtaavat terveydenhuollossa haasteita Pohjoismaissa. Kirjallisuuden mukaan haasteita ovat: kulttuuriset esteet, kielivaikeudet ja terveystiedon saantiin liittyvät ongelmat. Palvelujen saavutettavuudessa on eroja eri maiden välillä, mikä vaikuttaa palveluiden tasapuoliseen hyödyntämiseen. Lisäksi palveluiden laatu vaihtelee, ja raskaana olevien turvapaikanhakijoiden erityistarpeet eivät aina saa riittävää huomiota. Opinnäytetyömme tulokset antavat tietoa siitä, miten Pohjoismaat vastaavat raskaana olevien turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon tarpeisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä terveyspalveluita vastaamaan paremmin raskaana olevien turvapaikanhakijoiden ainutlaatuisiin tarpeisiin Pohjoismaissa

    147,127

    full texts

    270,286

    metadata records
    Updated in last 30 days.
    Theseus is based in Finland
    Access Repository Dashboard
    Do you manage Open Research Online? Become a CORE Member to access insider analytics, issue reports and manage access to outputs from your repository in the CORE Repository Dashboard! 👇