Virtuaalivaluuttapalveluja tarjoavien toimijoiden velvollisuus tuntea asiakas rahanpesusäännösten näkökulmasta

Mennyt vuosikymmen toi yleiseen tietoisuuteen uuden ilmiön: virtuaalivaluutat. Suuren yleisön kiinnostus on viime vuosina kohdistunut etenkin virtuaalivaluuttojen käyttöön sijoituskohteina. Virtuaalivaluuttoihin kohdistuva mielenkiinto on, arvonnousun ohella, kohdistunut niiden tietotekniseen olemukseen. Suurin osa virtuaalivaluutoista pohjautuu salausalgoritmeihin ja hajautettuihin, tietoteknisesti tarkasteltavissa oleviin julkisiin lohkoketjuihin, mutta lohkoketjujen perusteella ei voi päätellä yksittäisten virtuaalivaluuttayksiköiden haltijoita. Virtuaalivaluutat ovatkin luonteeltaan anonyymeja, koska yksittäisten virtuaalivaluuttayksiköiden todellisia haltijoita ei useinkaan pystytä suoraan selvittämään, mutta vastaavasti virtuaalivaluutan käyttäessä julkista lohkoketjua, tai muuta julkista hajautettua tilikirjaa, ovat kaikki virtuaalivaluuttasiirrot julkisesti nähtävillä. Anonyymin luonteen vuoksi virtuaalivaluuttoja ja virtuaalivaluuttajärjestelmiä onkin käytetty laittomaan toimintaan. Suomessa virtuaalivaluuttojen käyttö on liittynyt erityisesti huumausaine- ja petosrikollisuuteen. Kansainvälisesti virtuaalivaluuttojen käyttöä on yhdistetty huumausainerikollisuuteen, ihmiskauppaan ja laittomaan asekauppaan. Koska virtuaalivaluutoilla ei ole itseisarvoa, korostuu virtuaalivaluuttoihin liittyvän laittoman toiminnan torjunnassa niiden toimijoiden rooli, jotka vaihtavat virtuaalivaluuttoja laillisiin maksuvälineisiin kuten euroon, tai muihin hyödykkeisiin. Tutkimuksessa on selvitetty virtuaalivaluuttapalveluja tarjoavien toimijoiden velvollisuutta tuntea asiakas rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen, joukkotuhoaseiden rahoittamisen estämisen ja pakotesäännösten noudattamisen näkökulmasta. Asiakkaan tunteminen käsittää niin asiakkaan tunnistamisen, kuin myös asiakkaan toiminnan luonteen ja varojen alkuperän varmistamisen osana asiakassuhteen riskiperusteista arviointia. Vaikka asiakkaan tuntemista koskeva sääntely löytyy kansallisista säännöksistä, pohjautuvat ne pitkälti Euroopan unionin oikeuteen, jossa välittyy globaalin yhteistyön tuloksena muodostuneet FATF:n suositukset.The past decade brought a new phenomenon into the public consciousness: cryptocurrencies. The general interest of the public has particularly focused on the use of cryptocurrencies as investment assets in recent years. The interest in cryptocurrencies, alongside their appreciation, has been directed towards their technological nature. Most cryptocurrencies are based on cryptographic algorithms and decentralized, technically transparent public blockchains. However, from blockchains alone, one cannot infer the owners of individual cryptocurrency units. Cryptocurrencies are inherently anonymous because the true owners of individual cryptocurrency units are often not directly identifiable. Nevertheless, when using a public blockchain or another public distributed ledger, all cryptocurrency transactions are publicly visible. Due to their anonymous nature, cryptocurrencies and cryptocurrency systems have been used for illicit activities. In Finland, the use of cryptocurrencies has been particularly associated with drug-related and fraudulent criminal activities. Internationally, the use of cryptocurrencies has been linked to drug trafficking, human trafficking, and illegal arms trading. Since cryptocurrencies have no intrinsic value, the role of those who exchange cryptocurrencies for legal currencies such as the euro or other commodities becomes crucial in combating illegal activities associated with cryptocurrencies. The research has examined the obligations of entities providing cryptocurrency services to be aware of their customers from the perspectives of anti-money laundering, counter-terrorism financing, preventing the financing of weapons of mass destruction, and compliance with sanctions regulations. Knowing the customer involves both identifying the customer and ensuring the nature of the customer's activities and the origin of funds as part of the risk-based assessment of the customer relationship. Although regulations regarding customer identification are found in national laws, they are largely based on European Union law, reflecting the recommendations of the Financial Action Task Force (FATF) that have emerged as a result of global cooperation

Haastavan huoltajan kohtaaminen peruskoulun opettajien kokemana

Tutkielmassani kuvaan peruskoulun opettajien kokemuksia haastavien ja vastahakoisten huoltajien kohtaamisesta. Tutkielmani lähtökohtana on tietoisuus vuorovaikutustilanteen herkkyydestä silloin, kun kotiin otetaan yhteyttä tilanteissa, joissa oppilas on joutunut ongelmiin. Tutkimusta ohjaa oman työkokemukseni toiminasta turvallisuusalalla ja haastavissa asiakaspalvelutilanteissa. Tutkimukseni teoriaosassa tarkastelen sosiaalista tukea vuorovaikutusmuotona. Perehdyn sosiaalisen tuen käsitteeseen, havaittuun ja saatuun tukeen sekä supportiiviseen viestintään. Kuvaan myös konfliktitilanteiden olemusta, niissä ilmenevää haastavaa käyttäytymistä sekä kodin ja koulun yhteistyötä aikaisempien tutkimusten valossa. Olen asettanut tutkimukselleni yhden pääkysymyksen: Millaista on käytökseltään haastavien ja vastahakoisten huoltajien kanssa käytävä vuorovaikutus opettajien kertomana? Tutkimusotteeni on laadullinen, jossa aineisto on hankittu haastatteluin kahdeksalta peruskoulun opettajalta. He edustavat peruskoulun opettajia ympäri Suomea toimivissa kouluissa. Aineiston olen analysoinut laadullisella sisällönanalyysillä. Tuloksina kuvaan niitä erilaisia sosiaalisen tuen muotoja, joilla opettajat pyrkivät ylläpitämään toimivaa vuorovaikutusta huoltajan kanssa. Olen ryhmitellyt ne seitsemään erilaiseen menetelmään, joihin kuuluu muiden muassa proaktiivinen rauhoittelu, reaktiivinen rauhoittelu sekä myötäily ja joustaminen. Lisäksi tarkastelen, miten opettajat ovat valmistautuneet kohtaamistilanteisiin ja minkälaisia erilaisia viestinnän muotoja ja ajankäytöllisiä konsepteja aineistossa ilmenee. Pidän tärkeänä sitä, että opettajille tarjottaisiin lisäkoulutusta ja perehdytystä haastavia vuorovaikutustilanteita varten

Virtuaalinen johtaminen paradoksien syleilyssä : sosiaalista pääomaa ja oman äänen käyttöä tukeva johtaminen kunnissa

Tämän hallintotieteellisen laadullisen tutkimuksen keskiössä on kuntaorganisaatio yhteiskunnallisten muutosten keskiössä. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää millainen muutos johtamisessa ja vuorovaikutuksessa tapahtui COVID-19 pandemian aikana siirryttäessä virtuaaliseen työhön. Kuntaorganisaation muutosta voidaan kuvata moniulotteiseksi paradoksien muodostamaksi kokonaisuudeksi. Kunta on nähty valtion jatkeena palveluita tuottavana palvelukoneena, jolle valtio antaa, ja jolta valtio ottaa tehtäviä. Kunta poliittisena ja elinvoimaa tuottavana, yleistä etua vaalivana yhteisönä tarvitsee vuorovaikutuksesta kumpuavaa toimintaa. Pelkästään johtamisen tai johtajan ominaisuuksien tarkastelu ei anna riittäviä vastauksia. Kuntaa haastavat paradoksaaliset kysymykset edellyttävät uuden tyyppistä suhtautumista johtamiseen ja paradoksien hallintaan. Tämä tutkimus perustuu sosiaalisen konstruktionismin ajatukselle tunnistaen, että maailma rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutussuhteessa. Tämä laadullinen tutkimus pitää sisällään 22 kunta-alan ylimmän ja keskijohdon haastattelua kahdesta eri kunnasta ja sen aineistolähtöinen abduktiivinen analysointi on johdattanut organisaation sisäistä sosiaalista pääoma, hiljaisuutta ja oman äänen käyttöä koskevan tieteellisen keskustelun äärelle. Aineistosta nousivat esille myös kuntien johtamiseen liittyvät paradoksit. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälainen johtaminen tukee sosiaalisen pääoman kehittymistä ja oman äänen käyttöä sekä miten voimme tunnistaa paradokseja ja lisätä paradoksiajattelua johtamisen käytänteissä. Sosiaalista pääomaa ja paradoksiajattelua tukevassa johtamisessa erityisesti johtamisen, luottamuksen ja menestyksen paradoksien tunnistaminen ja johtaminen on keskiössä. Tutkimus osallistuu keskusteluun virtuaalisen johtamisen käsitteestä ja sosiaalista pääomaa ja paradoksiajattelua tukevasta ihmisten johtamisesta. Tutkimuksessa keskustellaan tulosten vaikutuksesta ja annetaan käytännön suosituksia johtamisen työssä onnistumiseen.The focus of this qualitative study in public administration is on municipal organization in the midst of societal changes. The aim of this research is to explore the changes in leadership and interaction during the transition to virtual work amid the COVID-19 pandemic. The transformation of the municipal organization can be described as a multidimensional whole formed by paradoxes. The municipality has been viewed as an extension of the state, a service-producing machine to which the state assigns tasks and from which it takes responsibilities. As a political and vitality-producing community, serving the common good, the municipality requires interaction-driven activities. Examining only leadership or leader characteristics does not provide sufficient answers. The paradoxical questions challenging the municipality demand a new approach to leadership and paradox management. This research is based on the social constructionism approach, recognizing that the world is constructed through interpersonal relationships. This qualitative study includes interviews with 22 senior and mid-level municipal managers from two different municipalities. Utilizing a grounded theory approach, the abductive analysis has delved into academic discourse concerning on organization´s internal social capital, silence, and the use of one’s voice. The data also brought forward paradoxes related to municipal leadership. The aim of the study is to understand what kind of leadership supports the development of social capital and the use of one’s voice, and how we can identify paradoxes and enhance paradoxical thinking in leadership practices. The leadership supporting social capital and paradoxical thinking acknowledge the importance of structures, trust, and silence. Recognizing and managing paradoxes, particularly those related to silence, leadership, and success, seem to be crucial for the development of leadership that supports paradoxical thinking. The study discusses the definition of virtual leadership and the leadership supporting social capital and paradoxical thinking. The study provides practical implications for success in leadership practice

Ikimuistoinen oikeus : tutkimus Lapin alkuperäisistä maa- ja vesioikeuksista

Tämä on uudelleenjulkaisu vuonna 2019 painettuna julkaistusta väitöskirjasta (ISBN 978-952-337-137-8)

Kannettavien laitteiden muotoilu tieteisfiktiomaisissa videopeleissä

Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on tuotemuotoilu videopeleissä. Tutkin videopeleissä esiintyviä interaktiivisia kannettavia laitteita muotoilun näkökulmasta, kuinka hyvin tai huonosti ne toimivat esineinä ja sulautuvat osaksi videopelin maailmaa vahvistaen näin pelistä syntyvää immersiota. Tuotemuotoilua videopelien yhteydessä on tähän mennessä tutkittu vain vähän, ja tässä työssä esitetyssä näkökulmassa on tutkimuksellista uutuusarvoa. Teollinen muotoilu on monipuolinen ja laaja käsite, jonka voidaan katsoa kattavan myös videopelien suunnittelun. Tässä tutkimuksessa käytetään laadullisen tutkimuksen menetelmää. Tutkin asiaa valitsemieni tieteisfiktiomaisten pelien esineiden analyysin sekä focus-ryhmän ja videopelialan työntekijöiden haastatteluiden avulla keräämäni aineiston perusteella. Pohdin näiden tuloksia tuotemuotoilu- ja focus-ryhmämetodien kannalta. Tutkin myös yhtä uudelleen muotoilemaani esinettä näiden metodien avulla. Tutkimuksen päätulokseksi haastattelujen ja focus-ryhmien perusteella nousi, ettei periaatteessa ole suurtakaan eroa, tehdäänkö esine videopeliin vai fyysiseksi esineeksi. Samanlaisia ominaisuuksia tarvitaan sekä fyysisissä esineissä ja pelien esineissä. Hyvin muotoillut esineet voivat parantaa videopelien immersiota huomattavastikin, kun esineet sulautuvat ulkonäöltään saumattomasti ympäristöönsä ja palvelevat käyttötarkoituksessaan moitteettomasti.The subject of this Master's thesis is product design in video games. This study explores interactive portable devices appearing in video games from the design point of view: how well or how poorly they function as objects and how they function as part of the video game world, thus intensifying the immersion in the game. Product design in video games has not been studied before, or at least not from this perspective. Industrial design is a versatile and broad concept that can also be considered to cover product design in video games. This study relies on a qualitative research method. I did research on the mater by analyzing the objects in the science fiction games I chose as examples, the material I collected through focus groups, and by interviewing people working in the video game industry. I evaluated the results in terms of product design and the focus group methods. Using these methods, I also studied an object I redesigned. Based on the results from the interviews and the focus groups, I determined it is of litle relevance whether an object is designed for a video game or for everyday use. The interviews showed that even if common design principles are not used directly, similar principles can be used. Well-designed objects can significantly improve immersion in video games when the objects’ outward appearance makes them blend seamlessly into their surroundings and when they flawlessly serve their intended purpose

Sosiaalityöntekijöiden kokemukset työhyvinvoinnistaan hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen

Sote-uudistus astui voimaan 1.1.2023, jolloin aiemmin kuntien ja kaupunkien tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille valtion alaisuuteen. Organisaatioiden muutokset ovat olleet suuria ja työ on yhä kesken. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia miten sosiaalityöntekijät ovat kokeneet sote-uudistuksen vaikuttaneen omaan työhyvinvointiinsa. Tarkoituksenani on selvittää, miten sosiaalityöntekijät ovat kokeneet hyvinvointialueelle siirtymisen oman työhyvinvointinsa näkökulmasta. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu 12 sosiaalityöntekijän lähettämästä sähköpostiviestistä. Aineisto on kerätty sosiaalisen median viestipalvelu Facebookin ryhmästä nimeltä ”Sosiaalityön uraverkosto” marraskuussa 2023. Analysoin aineiston sisällönanalyysin keinoin jakamalla aineiston eri teemoihin, jotka nousivat tutkimuksessa useimmiten esille. Tutkielman tulosten perusteella jokainen tutkimukseen osallistunut sosiaalityöntekijä koki työhyvinvointinsa heikentyneen sote-uudistuksen ja hyvinvointialueelle siirtymisen tuomien muutosten myötä. Jokaisen tutkimukseen osallistuneen vastauksessa oli havaittavissa työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä hyvinvointialueelle siirtymisen myötä. Analysoin vastauksia sisällönanalyysin keinoin, jonka myötä tutkimuksesta nousi esille neljä työhyvinvointia eniten heikentävää teemaa, jotka ovat: keskeneräisen organisaation käyttöönotto, epävarmuus ja puuttuvat linjaukset, toimimaton organisaation rakenne sekä säästöjen vaikutukset sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen vastauksista oli havaittavissa, että hyvinvointialueella ei ole mitään tiettyä yhtä työhyvinvointia heikentävää asiaa, vaan työhyvinvointia heikensi monta eri tekijää. Myös itse siirtymä on ollut kuormittava, sillä organisaatio on uudistunut kokonaisvaltaisesti ja uusia haltuun otettavia asioita on ollut paljon. Avaan tutkimuksessani tarkemmin näitä teemoja ja miten ne ovat vaikuttaneet sosiaalityöntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin hyvinvointialueelle siirryttäessä

Artificial intelligence: the end of legal protection of personal data and intellectual property? : research on the countering effects of data protection and IPR on the regulation of artificial intelligence systems

Artificial Intelligence systems have gained notoriety for changing (and having a great potential) to further change the way we live. The use of AI impacts the rights and freedoms of natural persons necessitating the revision of various laws relevant to AI. This research considers the intersection of data protection and intellectual property law as it impacts the rights and freedoms of natural persons. This research argues that data protection and intellectual property law interrelate in such a manner that the (non) regulation of one legal field might (negatively) impact the other. This research examines some of these issues, (including data reidentification) and further proposes the redefinition of the concept of personal data as a means of ensuring that the application of data protection and intellectual property law to AI does not limit the development, adoption, and use of AI

Torju tai sopeudu : ihmisten ja vieraiden olentojen suhde modernissa tieteiselokuvassa

Tutkielmassani keskityn tarkastelemaan ihmisten ja ei-ihmisten suhteen rakentumista elokuvissa Arrival ja Annihilation-Hävitys. Tutkin esityksiä useasta eri näkökulmasta, luoden monipuolisen kuvan inhimillisen ja ei-inhimillisen suhteesta modernin tieteiselokuvan kontekstissa. Käytän analyysissäni apunani sosiologian sekä antropologian käsitteistöä. Toiseuden kokemus lävistää ihmisten kulttuurin ryhmän ja yksilön tasolla. Tämän takia koen merkittäväksi käsitellä esityksiä suhteesta niin kulttuurin, kuin identiteetinkin tasoilla. Aineistoelokuvissani esiintyy moderneja esityksiä vieraasta lajista, ja ne edustavat mielestäni hyvin lajityypin uutta sukupolvea, joka eroaa konventionaalisista tavoista kuvata inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta puhtaasti torjunnan ja pelon avulla. Tämä tutkielma tarjoaa lyhyen katsauksen tuoreisiin ei-inhimillisen ja inhimillisen kohtaamisen esityksiin. Aineistosta tekemäni lähiluvun avulla sain tietoa hahmojen käyttäytymisestä sekä viestinnästä suhteessa vieraisiin olentoihin ja ilmiöihin. Tulkinnan tasolla hyödyntämieni sosiologian ja antropologian teorioiden perusteella esitän, että ihmisten suhde vieraisiin olentoihin rakentuu aluksi torjunnan kautta, mutta pyrkii kuitenkin ymmärrykseen ja kanssaelämiseen. Ihmiset myös kokevat identiteettimuutoksia vieraan kohtaamisen vaikutuksesta. Ihmishahmot kuitenkin sopeutuvat vieraan läsnäoloon, mikä on edullista niin yksilön, kuin ryhmän selviytymisen kannalta