”Kun kaikki on hiljaa tai vähän puhutaan niin on hyvä työrauha”:oppilaiden näkökulma työrauhaan kirjoitelmien perusteella

Tiivistelmä. Tutkimuksessa selvitettiin kuudesluokkalaisten oppilaiden käsityksiä hyvästä ja huonosta työrauhasta kirjoitelmien avulla. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten oppilaiden käsitykset työrauhasta suhteutuvat työrauhaan liittyvään teoriaan ja aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Nykykäsitys työrauhasta on syntynyt jo 80-luvulla. Sen mukaan työrauhan kokeminen on subjektiivista ja määrittely tilannesidonnaista. Työrauhan tavoitteena on luoda hyvät lähtökohdat oppimiselle ja työskentelylle. Työrauha nähdään nykyään pikemminkin tavoitteiden saavuttamisena kuin hiljaisuuden vaatimuksena. Oppiminen ei välttämättä edes onnistu parhaiten hiljaisessa luokassa, vaan työskentelyn äänet voivat olla luokassa suotavia. Tutkimukseen osallistui erään Oulussa sijaitsevan koulun kaksi kuudetta luokkaa. Aineisto koostui yhteensä 35 oppilaan kirjoitelmasta. Tutkimus oli laadullinen ja lähestymistavaltaan fenomenografinen. Tutkimus kohdistui yhteen kouluun, joten kyseessä oli tapaustutkimus. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysin menetelmällä. Aikaisempien tutkimusten mukaan useilla eri tekijöillä on vaikutusta työrauhaan ja monet eri syyt voivat aiheuttaa työrauhahäiriöitä. Keskeisiä työrauhaan vaikuttavia tekijöitä ovat opettaja, oppilas, opettaja-oppilas-suhde ja ilmapiiri. Tärkeimmät välineet työrauhan ylläpitämiseen ovat niitä, joita opettaja käyttää jo ennen kuin mitään ongelmia ehtii syntyä. Opettajan auktoriteetin rakentuminen on tärkeä työrauhan ylläpitämisessä. Opettajan auktoriteetin perustana ovat opettajan virka-asema, hyvät suhteet oppilaisiin ja hyvä opetus. Oppilailla on oltava myös mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kun oppilaiden annetaan tehdä valintoja ja nähdä myös niiden seuraukset, samalla heidän itsehallintataitonsa kehittyvät. Työrauhahäiriöiden syitä voidaan etsiä yhteiskunnasta, koulusta, kodista, opettajista, tovereista ja oppilaista itsestään. Työrauhahäiriöiden yleisimpiä aiheuttajia ovat opettajan puutteelliset opetus- ja ryhmänhallintataidot, heikot oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden ja opettajan väliset ristiriidat ja mielekkään työskentelyn puuttuminen. Oppilaskohtaisia syitä työrauhahäiriöiden synnyssä ovat koulumenestys, sukupuoli, asenteet ja persoonallisuuden piirteet. Myös tässä tutkimuksessa nousi esille useita työrauhaan vaikuttavia tekijöitä, kuten opettaja, oppiaine ja työmuodot. Kuitenkin oppilaiden käsitys siitä, mitä hyvä työrauha tarkoittaa, vaikutti melko suppealta aineiston perusteella. Oppilaat liittivät hyvään työrauhaan tyypillisesti rauhallisuuden, hiljaisuuden ja keskittymisen. Oppilaiden mukaan hyvä työrauha toteutuu usein silloin, kun he työskentelevät yksin. Opettajan rooli korostui huonoon työrauhaan liittyvissä kirjoitelmissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaat odottavat opettajan huolehtivan työrauhan ylläpitämisestä. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että opettajan hetkellinen poistuminen luokasta saattoi oppilaiden mukaan johtaa työrauhan heikkenemiseen. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut pyrkiä tilastolliseen yleistettävyyteen, vaan nostaa esille oppilaiden erilaisia käsityksiä hyvästä ja huonosta työrauhasta. Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi se, että sen eteneminen kuvattiin tarkasti ja tulokset raportoitiin huolellisesti

Completeness of Pediatric Cancer Registration in the Finnish Cancer Registry

Johdanto Suomen Syöpärekisteri ylläpitää rekisteriä kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista. Väestöpohjainen syöpätapausten rekisteröinti tarjoaa kattavan ja luotettavan tietokannan syöpätutkimuksessa käytettäväksi. Rekisteröinnin kattavuuden ja rekisteröidyn tiedon oikeellisuuden puutteilla voi kuitenkin olla suuri vaikutus erityisesti harvinaisten sairauksien insidenssi- prevalenssi- ja elossaoloarvioihin. Tutkimuksessamme pyrimme tarkentamaan aiempaa arviota lapsuussyövän rekisteröinnin kattavuudesta Suomen Syöpärekisterissä (Leinonen ym. 2017). Materiaalit ja menetelmät Poimimme Syöpärekisteristä sekä Hoitoilmoitusrekisteristä kaikki 0–14-vuotiaiden syöpätapaukset vuosina 2009–2013. Tarkastimme jokaisen Syöpärekisteristä puuttuneen tapauksen syöpädiagnoosin oikeellisuuden joko lähettämällä potilasta hoitaneeseen sairaalaan täytettävä lomake tai tarkastamalla potilastiedot potilastietoarkistoista. Laskimme Syöpärekisterin rekisteröinnin kattavuusarviot 95 %:n luottamusvälein tauti- sekä ikäryhmittäin. Tulokset Vuosina 2009–2013 Syöpärekisteriin oli rekisteröity 741 uutta lapsisyöpätapausta. Hoitoilmoitusrekisteriin syöpätapauksia oli rekisteröity 1072. Virheellisten syöpädiagnoosien karsimisen jälkeen vahvistimme 49:n syöpätapauksen puuttuvan Syöpärekisteristä. Syöpärekisterin kattavuudeksi arvioimme 94% (95% luottamusväli 91.9¬–95.4); 92% (95% luottamusväli 89.1–94.2) kiinteiden ja 97% (95% luottamusväli 94.1–98.4) ei-kiinteiden kasvainten osalta. Retinoblastooman rekisteröinnin kattavuus oli huomattavan matala, 54% (95% luottamusväli 36.4–71.9). Myös luusto- ja keskushermostosyöpien kattavuusarviot olivat matalat. Lymfoomien ja munuaissyöpien rekisteröinnin kattavuusarvio sen sijaan oli 100%. Diskussio Suomen Syöpärekisteri tuottaa korkealaatuista tietoa lapsuusajan syövistä. Ei-kiinteiden syöpien rekisteröinti on kattavampaa kuin kiinteiden syöpien. Syöpäilmoituksia Syöpärekisterille on puuttunut erityisesti potilaista, joiden tautia ei aina varmenneta histologisesti, kuten silmä- ja keskushermostosyöpäpotilaista

TRY plant trait database - enhanced coverage and open access

Plant traits-the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants-determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait-based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits-almost complete coverage for 'plant growth form'. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait-environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives

TRY plant trait database – enhanced coverage and open access

Plant traits—the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants—determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait‐based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits—almost complete coverage for ‘plant growth form’. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait–environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives

TRY plant trait database - enhanced coverage and open access

Plant traits—the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants—determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait‐based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits—almost complete coverage for ‘plant growth form’. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait–environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives

TRY plant trait database - enhanced coverage and open access

This article has 730 authors, of which I have only listed the lead author and myself as a representative of University of HelsinkiPlant traits-the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants-determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait-based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits-almost complete coverage for 'plant growth form'. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait-environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives.Peer reviewe

TRY plant trait database – enhanced coverage and open access

Plant traits - the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants - determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait‐based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits - almost complete coverage for ‘plant growth form’. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait–environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives

PAIKKA KASVAA : mallistokonseptin suunnittelu taidetyöpaja Veeran Verstaalle

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Veeran Verstas ry, joka ylläpitää Oulussa nuorten taidetyöpaja Veeran Verstasta. Opinnäytetyö on aiheeltaan kehitystyö, jonka tarkoituksena oli kehittää ja suunnitella Veeran Verstas ry:lle mallistokonsepti prototyyppeineen. Keskeisenä tavoitteena opinnäytetyössä on, että tilaajaorganisaatio voi valmistaa mallistokonseptin tuotteita piensarjoina omissa tiloissaan sekä hyödyntäen Oulun Yliopiston avointa digitaalisen valmistuksen Fab Lab - pajaa. Opinnäytetyössä kartoitetaan tilaajaorganisaation tarpeita mallistokonseptin sekä heidän asiakasryhmänsä suhteen. Lisäksi mallistokonseptin suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon tilaajaorganisaation toiveet heiltä jo löytyvien materiaalien hyödyntämisessä tuotteiden valmistusmateriaaleina. Opinnäytetyössä mallistokonseptin suunnittelun tukena käytin The Collection Design Cycle - malliston muotoilun prosessikaaviota. Prosessikaavio sisälsi kolme päävaihetta: idea, konsepti ja mallisto. Idea-vaiheessa kartoitin trendejä, toimeksiantajaa sekä potentiaalista asiakasta käyttäjälähtöisen muotoilun menetelmin. Konsepti-vaiheessa pohdin malliston strategiaa, tutkin markkinoilla jo olevia tuotteita sekä luonnostelin tuoteideoita. Mallisto-vaiheessa viimeistelin luodun mallistokonseptin. Kaikista tuotetyypeistä valmistin prototyypit sekä tein tarkennusta tuotteiden muotokieleen, materiaaleihin ja yksityiskohtiin. Lopputuloksena on valmis mallistokonsepti prototyyppeineen sekä Collection sales book, joka esittelee mallistokonseptin lähtökohdat, strategian, materiaali- ja värivalinnat, mallistolakanan sekä tuotteiden konseptikuvat

Brändi-ilmeen suunnittelu Fenergy Oy:lle

Opinnäytetyöni aiheena oli suunnitella brändi-ilme alusta alkaen Fenergy Oy:lle, jonka toiminta on vasta alkamassa. Työn tavoitteena oli suunnitella tyylikäs ja yrityksen ekologisia arvoja kuvastava brändi-ilme, joka sopisi myös kansainväliseen liiketoimintaan. Yhtenä näkökulmana työssäni oli käyttäjälähtöisyys, joten tutkimusosuuteen käytin viidelle käyttäjälle tekemiäni haastatteluja työn eri vaiheissa. Tällä tavoin loppukäyttäjä oli mukana suunnittelussa koko prosessin ajan. Lisäksi haastattelin Fenergy Oy:n toimitusjohtajaa hänen toiveistaan ja mielipiteistään suunnittelutyöhöni liittyen. Opinnäytetyöni produktiiviseen osaan eli brändi-ilmeen suunnitteluun kuuluivat yritystunnuksen, verkkosivuston ulkoasun, pakkauksen ja lomakkeiston suunnittelu. Brändi-ilmeen käyttöä varten kokosin työstäni brändi-käsikirjan, joka sisältää graafisen ohjeiston, joka kertoo säännöt yritystunnuksen, värien, typografian ja somisteiden käyttämiselle sekä kuvaukset sovelluksista ja asiakasyrityksestä.The subject of my thesis is the design of a brand look from beginning to end for Fenergy Ltd, whose operations are only beginning. The aim of the thesis was to design a stylish brand look which would reflect the company’s ecological values and also be suitable for international business. One aspect of my work was user-orientation in design, which I used in the re-search part of the thesis by interviewing five users at various stages of the work. In this way, the user was involved in the design throughout the entire design process. In addition, I interviewed the managing director of Fenergy Ltd about his wishes and opinions related to the design job. The productive part of my thesis, the brand look, included the design of the com-pany logo, website layout and the package. For the use of brand look, I compiled a work manual, which contains a graphic manual explaining the rules for using the company logo, colours, typography and decorations, as well as the descriptions of the applications and information about the commissioning company

”Rontatkaa minut rekeen säkkien sekaan älkääkä hiiskuko suunnitelmistani kenellekään”:Aku Ankka -sarjakuvalehden verbien semanttista luokittelua

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Aku Ankka -sarjakuvalehden persoonamuotoisia verbejä ja niiden semantiikkaa. Koulumaailmassa Aku Ankka -lehteen, ja erityisesti sen kieleen, suhtaudutaan vaihtelevasti. Kieltä on pidetty köyhdyttävänä ja yksinkertaisempana verrattuna esimerkiksi kirjoihin. Kuitenkin Aku Ankka -lehti on saanut Helsingin yliopiston Kielihelmi-tunnustuksen monipuolisesta kielenkäytöstä. Tällaiset eriävät mielipiteet Aku Ankan kielestä antoivat innostuksen tutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä vuoden 1964 Aku Ankka -lehdestä ja viidestä vuoden 2014 lehdestä. Tutkimuksessa hyödynnetään Anneli Pajusen luomaa verbien semanttista luokittelua. Tämän luokittelun perusteella selvitetään, millaisiin semanttisiin luokkiin Aku Ankka -lehtien predikaattiverbit voidaan jakaa, ja painottuvatko aineiston verbit johonkin tiettyyn ryhmään. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko aineistossa esiintyvät verbit tiheä- vai harvafrekvenssisiä. Tutkielmassa verrataan eri vuosikymmentein aineistoja toisiinsa ja pyritään selvittämään, onko sarjakuvalehden kieli nykyisin monipuolisempaa kuin viisi vuosikymmentä sitten. Tutkielmassa pohditaan myös sitä, voiko Aku Ankka -sarjakuvalehtien lukeminen laajentaa alakoulun oppilaiden sanavarastoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Aku Ankka -sarjakuvalehdessä käytetään verbejä monipuolisesti eri merkitysryhmistä. Kummankin vuoden aineistossa esiintyy enemmän konkreettisia asiaintiloja kielentäviä verbejä kuin mentaaliverbejä. Eniten aineistoissa esiintyy liikeverbejä. Harvafrekvekvenssisten verbien määrä on lisääntynyt viiden vuosikymmenen aikana. Tutkimustuloksista voidaan tehdä varovaisia päätelmiä siitä, että Aku Ankan monipuolinen kieli voi rikastuttaa lasten sanavarastoa