Tiivistelmä. Tutkimuksessa selvitettiin kuudesluokkalaisten oppilaiden käsityksiä hyvästä ja huonosta työrauhasta kirjoitelmien avulla. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten oppilaiden käsitykset työrauhasta suhteutuvat työrauhaan liittyvään teoriaan ja aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Nykykäsitys työrauhasta on syntynyt jo 80-luvulla. Sen mukaan työrauhan kokeminen on subjektiivista ja määrittely tilannesidonnaista. Työrauhan tavoitteena on luoda hyvät lähtökohdat oppimiselle ja työskentelylle. Työrauha nähdään nykyään pikemminkin tavoitteiden saavuttamisena kuin hiljaisuuden vaatimuksena. Oppiminen ei välttämättä edes onnistu parhaiten hiljaisessa luokassa, vaan työskentelyn äänet voivat olla luokassa suotavia.
Tutkimukseen osallistui erään Oulussa sijaitsevan koulun kaksi kuudetta luokkaa. Aineisto koostui yhteensä 35 oppilaan kirjoitelmasta. Tutkimus oli laadullinen ja lähestymistavaltaan fenomenografinen. Tutkimus kohdistui yhteen kouluun, joten kyseessä oli tapaustutkimus. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysin menetelmällä.
Aikaisempien tutkimusten mukaan useilla eri tekijöillä on vaikutusta työrauhaan ja monet eri syyt voivat aiheuttaa työrauhahäiriöitä. Keskeisiä työrauhaan vaikuttavia tekijöitä ovat opettaja, oppilas, opettaja-oppilas-suhde ja ilmapiiri.
Tärkeimmät välineet työrauhan ylläpitämiseen ovat niitä, joita opettaja käyttää jo ennen kuin mitään ongelmia ehtii syntyä. Opettajan auktoriteetin rakentuminen on tärkeä työrauhan ylläpitämisessä. Opettajan auktoriteetin perustana ovat opettajan virka-asema, hyvät suhteet oppilaisiin ja hyvä opetus. Oppilailla on oltava myös mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kun oppilaiden annetaan tehdä valintoja ja nähdä myös niiden seuraukset, samalla heidän itsehallintataitonsa kehittyvät.
Työrauhahäiriöiden syitä voidaan etsiä yhteiskunnasta, koulusta, kodista, opettajista, tovereista ja oppilaista itsestään. Työrauhahäiriöiden yleisimpiä aiheuttajia ovat opettajan puutteelliset opetus- ja ryhmänhallintataidot, heikot oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden ja opettajan väliset ristiriidat ja mielekkään työskentelyn puuttuminen. Oppilaskohtaisia syitä työrauhahäiriöiden synnyssä ovat koulumenestys, sukupuoli, asenteet ja persoonallisuuden piirteet.
Myös tässä tutkimuksessa nousi esille useita työrauhaan vaikuttavia tekijöitä, kuten opettaja, oppiaine ja työmuodot. Kuitenkin oppilaiden käsitys siitä, mitä hyvä työrauha tarkoittaa, vaikutti melko suppealta aineiston perusteella. Oppilaat liittivät hyvään työrauhaan tyypillisesti rauhallisuuden, hiljaisuuden ja keskittymisen. Oppilaiden mukaan hyvä työrauha toteutuu usein silloin, kun he työskentelevät yksin. Opettajan rooli korostui huonoon työrauhaan liittyvissä kirjoitelmissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaat odottavat opettajan huolehtivan työrauhan ylläpitämisestä. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että opettajan hetkellinen poistuminen luokasta saattoi oppilaiden mukaan johtaa työrauhan heikkenemiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut pyrkiä tilastolliseen yleistettävyyteen, vaan nostaa esille oppilaiden erilaisia käsityksiä hyvästä ja huonosta työrauhasta. Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi se, että sen eteneminen kuvattiin tarkasti ja tulokset raportoitiin huolellisesti
