”Kun kaikki on hiljaa tai vähän puhutaan niin on hyvä työrauha”:oppilaiden näkökulma työrauhaan kirjoitelmien perusteella

Tiivistelmä. Tutkimuksessa selvitettiin kuudesluokkalaisten oppilaiden käsityksiä hyvästä ja huonosta työrauhasta kirjoitelmien avulla. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten oppilaiden käsitykset työrauhasta suhteutuvat työrauhaan liittyvään teoriaan ja aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Nykykäsitys työrauhasta on syntynyt jo 80-luvulla. Sen mukaan työrauhan kokeminen on subjektiivista ja määrittely tilannesidonnaista. Työrauhan tavoitteena on luoda hyvät lähtökohdat oppimiselle ja työskentelylle. Työrauha nähdään nykyään pikemminkin tavoitteiden saavuttamisena kuin hiljaisuuden vaatimuksena. Oppiminen ei välttämättä edes onnistu parhaiten hiljaisessa luokassa, vaan työskentelyn äänet voivat olla luokassa suotavia. Tutkimukseen osallistui erään Oulussa sijaitsevan koulun kaksi kuudetta luokkaa. Aineisto koostui yhteensä 35 oppilaan kirjoitelmasta. Tutkimus oli laadullinen ja lähestymistavaltaan fenomenografinen. Tutkimus kohdistui yhteen kouluun, joten kyseessä oli tapaustutkimus. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysin menetelmällä. Aikaisempien tutkimusten mukaan useilla eri tekijöillä on vaikutusta työrauhaan ja monet eri syyt voivat aiheuttaa työrauhahäiriöitä. Keskeisiä työrauhaan vaikuttavia tekijöitä ovat opettaja, oppilas, opettaja-oppilas-suhde ja ilmapiiri. Tärkeimmät välineet työrauhan ylläpitämiseen ovat niitä, joita opettaja käyttää jo ennen kuin mitään ongelmia ehtii syntyä. Opettajan auktoriteetin rakentuminen on tärkeä työrauhan ylläpitämisessä. Opettajan auktoriteetin perustana ovat opettajan virka-asema, hyvät suhteet oppilaisiin ja hyvä opetus. Oppilailla on oltava myös mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kun oppilaiden annetaan tehdä valintoja ja nähdä myös niiden seuraukset, samalla heidän itsehallintataitonsa kehittyvät. Työrauhahäiriöiden syitä voidaan etsiä yhteiskunnasta, koulusta, kodista, opettajista, tovereista ja oppilaista itsestään. Työrauhahäiriöiden yleisimpiä aiheuttajia ovat opettajan puutteelliset opetus- ja ryhmänhallintataidot, heikot oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden ja opettajan väliset ristiriidat ja mielekkään työskentelyn puuttuminen. Oppilaskohtaisia syitä työrauhahäiriöiden synnyssä ovat koulumenestys, sukupuoli, asenteet ja persoonallisuuden piirteet. Myös tässä tutkimuksessa nousi esille useita työrauhaan vaikuttavia tekijöitä, kuten opettaja, oppiaine ja työmuodot. Kuitenkin oppilaiden käsitys siitä, mitä hyvä työrauha tarkoittaa, vaikutti melko suppealta aineiston perusteella. Oppilaat liittivät hyvään työrauhaan tyypillisesti rauhallisuuden, hiljaisuuden ja keskittymisen. Oppilaiden mukaan hyvä työrauha toteutuu usein silloin, kun he työskentelevät yksin. Opettajan rooli korostui huonoon työrauhaan liittyvissä kirjoitelmissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaat odottavat opettajan huolehtivan työrauhan ylläpitämisestä. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että opettajan hetkellinen poistuminen luokasta saattoi oppilaiden mukaan johtaa työrauhan heikkenemiseen. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut pyrkiä tilastolliseen yleistettävyyteen, vaan nostaa esille oppilaiden erilaisia käsityksiä hyvästä ja huonosta työrauhasta. Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi se, että sen eteneminen kuvattiin tarkasti ja tulokset raportoitiin huolellisesti

TRY plant trait database - enhanced coverage and open access

Plant traits-the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants-determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait-based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits-almost complete coverage for 'plant growth form'. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait-environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives

TRY plant trait database - enhanced coverage and open access

This article has 730 authors, of which I have only listed the lead author and myself as a representative of University of HelsinkiPlant traits-the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants-determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait-based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits-almost complete coverage for 'plant growth form'. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait-environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives.Peer reviewe

TRY plant trait database – enhanced coverage and open access

Plant traits—the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants—determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait‐based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits—almost complete coverage for ‘plant growth form’. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait–environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives

TRY plant trait database - enhanced coverage and open access

Plant traits—the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants—determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait‐based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits—almost complete coverage for ‘plant growth form’. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait–environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives

TRY plant trait database – enhanced coverage and open access

Plant traits - the morphological, anatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants - determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait‐based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits - almost complete coverage for ‘plant growth form’. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait–environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives

”Rontatkaa minut rekeen säkkien sekaan älkääkä hiiskuko suunnitelmistani kenellekään”:Aku Ankka -sarjakuvalehden verbien semanttista luokittelua

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Aku Ankka -sarjakuvalehden persoonamuotoisia verbejä ja niiden semantiikkaa. Koulumaailmassa Aku Ankka -lehteen, ja erityisesti sen kieleen, suhtaudutaan vaihtelevasti. Kieltä on pidetty köyhdyttävänä ja yksinkertaisempana verrattuna esimerkiksi kirjoihin. Kuitenkin Aku Ankka -lehti on saanut Helsingin yliopiston Kielihelmi-tunnustuksen monipuolisesta kielenkäytöstä. Tällaiset eriävät mielipiteet Aku Ankan kielestä antoivat innostuksen tutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä vuoden 1964 Aku Ankka -lehdestä ja viidestä vuoden 2014 lehdestä. Tutkimuksessa hyödynnetään Anneli Pajusen luomaa verbien semanttista luokittelua. Tämän luokittelun perusteella selvitetään, millaisiin semanttisiin luokkiin Aku Ankka -lehtien predikaattiverbit voidaan jakaa, ja painottuvatko aineiston verbit johonkin tiettyyn ryhmään. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko aineistossa esiintyvät verbit tiheä- vai harvafrekvenssisiä. Tutkielmassa verrataan eri vuosikymmentein aineistoja toisiinsa ja pyritään selvittämään, onko sarjakuvalehden kieli nykyisin monipuolisempaa kuin viisi vuosikymmentä sitten. Tutkielmassa pohditaan myös sitä, voiko Aku Ankka -sarjakuvalehtien lukeminen laajentaa alakoulun oppilaiden sanavarastoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Aku Ankka -sarjakuvalehdessä käytetään verbejä monipuolisesti eri merkitysryhmistä. Kummankin vuoden aineistossa esiintyy enemmän konkreettisia asiaintiloja kielentäviä verbejä kuin mentaaliverbejä. Eniten aineistoissa esiintyy liikeverbejä. Harvafrekvekvenssisten verbien määrä on lisääntynyt viiden vuosikymmenen aikana. Tutkimustuloksista voidaan tehdä varovaisia päätelmiä siitä, että Aku Ankan monipuolinen kieli voi rikastuttaa lasten sanavarastoa

TRY plant trait database, enhanced coverage and open access

Plant traits-the morphological, ahawnatomical, physiological, biochemical and phenological characteristics of plants-determine how plants respond to environmental factors, affect other trophic levels, and influence ecosystem properties and their benefits and detriments to people. Plant trait data thus represent the basis for a vast area of research spanning from evolutionary biology, community and functional ecology, to biodiversity conservation, ecosystem and landscape management, restoration, biogeography and earth system modelling. Since its foundation in 2007, the TRY database of plant traits has grown continuously. It now provides unprecedented data coverage under an open access data policy and is the main plant trait database used by the research community worldwide. Increasingly, the TRY database also supports new frontiers of trait-based plant research, including the identification of data gaps and the subsequent mobilization or measurement of new data. To support this development, in this article we evaluate the extent of the trait data compiled in TRY and analyse emerging patterns of data coverage and representativeness. Best species coverage is achieved for categorical traits-almost complete coverage for 'plant growth form'. However, most traits relevant for ecology and vegetation modelling are characterized by continuous intraspecific variation and trait-environmental relationships. These traits have to be measured on individual plants in their respective environment. Despite unprecedented data coverage, we observe a humbling lack of completeness and representativeness of these continuous traits in many aspects. We, therefore, conclude that reducing data gaps and biases in the TRY database remains a key challenge and requires a coordinated approach to data mobilization and trait measurements. This can only be achieved in collaboration with other initiatives

TRY plant trait database - enhanced coverage and open access

10.1111/gcb.14904GLOBAL CHANGE BIOLOGY261119-18