Energiaa ryhmästä – Plusfactor-hyvinvointivalmennus auttoi lisäämään työelämän voimavaroja

Artikkeli kuvaa Plusfactor-hyvinvointivalmennuksen tuloksia ja kokemuksia osallistujien näkökulmasta. Osallistujat ovat asiantuntija- ja yrittäjänaisia ja he ovat osallistuneet prosessiin 7 kuukauden ajan vuonna 2016

Sitruunahappokierron entsyymien Fumaraatti hydrataasi ja Sukkinaatti dehydrogenaasi geenivirheet syövässä

Hereditary leiomyomatosis and renal cell cancer (HLRCC) is a recently characterized cancer syndrome which predisposes to cutaneous and uterine leiomyomas as well as renal cell carcinoma (RCC). Uterine leiomyosarcoma (ULMS) has also been observed in certain Finnish HLRCC families. The predisposing gene for this syndrome, fumarate hydratase (FH), was identified in 2002. The well-known function of FH is in the tricarboxylic acid cycle (TCAC) in the energy metabolism of cells. As FH is a novel cancer gene, the role of FH mutations in tumours is in general unknown. Similarly, the mechanisms through which defective FH is associated with tumourigenesis are unclear. The loss of a wild type allele has been observed in virtually all HLRCC patients tumours and the FH enzyme activities are either totally lost or remarkably reduced in the tissues of mutation carrier patients. Therefore, FH is assumed to function as a tumour suppressor. Mutations in genes encoding subunits of other TCAC enzyme SDH have also been reported recently in tumours: mutations in SDHB, SDHC, and SDHD genes predispose to paraganglioma and pheochromocytoma. In the present study, mutations in the SDHB gene were observed to predispose to RCC. This was the first time that mutations in SDHB have been detected in extra-paraganglial tumours. Two different SDHB mutations were observed in two unrelated families. In the first family, the index patient was diagnosed with RCC at the age of 24 years. Additionally, his mother with a paraganglioma (PGL) of the heart and his maternal uncle with lung cancer were both carriers of the mutation. The RCC of the index patient and the PGL of his mother showed LOH. In the other family, an SDHB mutation was detected in two siblings who were both diagnosed with RCC at the ages of 24 and 26 years. Both of the siblings also suffered PGL. All these tumours showed LOH. Therefore, we concluded that mutations in SDHB predispose also for RCC in certain families. Several tumour types were analysed for FH mutations to define the role of FH mutations in these tumour types. In addition, patients with a putative cancer phenotype were analysed to identify new HLRCC families. Three FH variants were detected, of which two were novel. One of the variants was observed in a patient diagnosed with ULMS at the age of 41 years. However, LOH was not detected in the tumour tissue. The FH enzyme activity of the mutated protein was clearly reduced, being 43% of the activity of the normal protein. Together with the results from an earlier study we calculated that the prevalence of FH mutations in Finnish non-syndromic ULMS is around 2.4%. Therefore, FH mutations seem to have a minor role in the pathogenesis on non-syndromic ULMS. Two other germline variants were detected in a novel tumour type, ovarian mucinous cystadenoma. However, tumour tissues of the patients were not available for LOH studies and therefore LOH status remained unclear. Therefore, it is possible that FH mutations predispose also for ovarian tumours but further studies are needed to verify this result. A novel variant form of the FH gene (FHv) was identified and characterized in more detail. FHv contains an alternative first exon (1b), which appeared to function as 5 UTR sequence. The translation of FHv is initiated in vitro from exons two and three. The localization of FHv is both cytosolic and nuclear, in contrast to the localization of FH in mitochondria. FHv is expressed at low levels in all human tissues. Interestingly, the expression was induced after heat shock treatment and in chronic hypoxia. Therefore, FHv might have a role e.g. in the adaptation to unfavourable growth conditions. However, this remains to be elucidated.HLRCC on vallitsevasti periytyvä syöpäsyndrooma, joka altistaa potilaat ihon ja kohdun sileälihaskasvaimille sekä munuaissyövälle. Suomalaisissa HLRCC-perheissä on lisäksi havaittu kohdun pahanlaatuisia kasvaimia (leiomyosarkoomia). HLRCC on kuvattu vuonna 2001, ja se on verrattain harvinainen syöpäsyndrooma: Suomessa on tähän mennessä tunnistettu seitsemän HLRCC-sukua. HLRCC ilmiasun aiheuttajaksi ovat paljastuneet sitruunahappokiertoon (Krebsin sykli) osallistuvan Fumaraatti hydrataasi geenin (Fumaraasi, FH) heterotsygoottiset ituratamutaatiot. FH toimii solujen mitokondrioissa solun energiantuotannon entsyyminä. FH:n rooli kasvainten synnyssä on epäselvä, mutta sen arvellaan toimivan syövänestäjä-geeninä. FH:n lisäksi myös toisen sitruunahappokiertoon osallistuvan entsyymin, Sukkinaatti dehydrogenaasin (SDH), mutaatiot altistavat kasvaimille. SDH koostuu neljästä erilaisesta alayksiköstä, SDHA, SDHB, SDHC ja SDHD. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena on selvittää FH:n ja SDH:n geenimutaatioiden roolia erilaisten kasvainten synnyssä. Ensimmäisessä osatyössä kartoitettiin FH:n ja SDH:n mutaatioiden osuutta nuorella iällä munuaissyöpään sairastuneiden potilaiden kasvaimissa. Tutkimuksessa löydettiin SDHB-geenin mutaatio kahdesta toisistaan riippumattomasta perheestä. Ensimmäisessä perheessä geenimuutos löydettiin 24-vuotiaana munuaissyöpään sairastuneelta potilaalta sekä tämän äidiltä, jolla oli aiemmin todettu sydämen kasvain (paragangliooma). SDH:n kahden muun alayksikön (SDHC ja SDHD) ituratamutaatioiden on aiemmin todettu altistavan paraganglioomille. Tämän lisäksi toisessa perheessä havaittiin SHDB:n ituratamutaatio kahdella sisaruksella, joista toinen oli sairastunut munuaissyöpään 24- ja toinen 26-vuotiaana. Lisäksi potilailla oli todettu paragangliooma. Tutkimuksessa löydettiin siis uusi periytyvälle munuaissyövälle altistava geeni ja tulos tulisi ottaa huomioon nuorten munuaissyöpään ja paraganglioomaan sairastuneiden potilaiden hoidossa ja seurannassa. Toisessa ja kolmannessa osatyössä kartoitettiin FH-mutaatioiden osuutta erilaisissa kasvaimissa. Tutkimuksissa löydettiin FH:n ituratamutaatio kolmelta toisistaan riippumattomalta potilaalta. Osatyössä II tunnistettiin uusi, aiemmin raportoimaton ituratamutaatio kohdun leiomyosarkoomaan 41-vuotiaana sairastuneelta potilaalta. Osatyössä III tunnistettiin kaksi FH-geenin muutosta uudessa kasvaintyypissä, munasarjakasvaimissa. Toinen näistä muutoksista oli uusi, aiemmin raportoimaton muutos ja toinen kolmen emäksen häviämä, joka on aiemmin raportoitu FH-puutos oireyhtymässä. Tulosten perusteella näyttääkin siltä, että FH-geenin mutaatiot altistavat myös yksittäisille kohdun leiomyosarkoomille ja saattavat altistaa myös munasarjakasvaimille. Neljännessä osatyössä kuvataan FH-geenin uusi, ennalta tuntematon geenimuoto FHv. Tämä geenimuoto sisältää vaihtoehtoisen ensimmäisen eksonin 1b. Eksonia 1b ei käännetä proteiiniksi, vaan proteiiniluenta näyttää yliekspressiotutkimusten perusteella alkavan eksoneista 2 ja 3. Tätä vaihtoehtoista geenimuotoa tuotetaan kaikissa ihmisen kudoksissa matalalla tasolla. Lähetti-RNA:n ekspressiotaso näyttää nousevan stressiolosuhteissa kasvatetuissa solulinjoissa, ja onkin mahdollista että sen tehtävä liittyy solujen sopeutumiseen stressiolosuhteisiin. Tehtävän tarkempi selvittäminen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia

Kurkien aiheuttamat viljelysvahingot ja niiden ennaltaehkäisy

Syysmuutolleen kerääntyvät kurjet näyttävät hyödyntävän muutamia suuria peltolakeuksia, joille niitä kertyy sadoittain, parhaimmille jopa tuhansia. Viljapelloilla liikkuvat ja ruokailevat kurjet voivat aiheuttaa tuntuvia vahinkoja. Niiden vakavuus vaihtelee vuosittain. Jos puinnit tehdään kovin myöhään, ovat kurjet ja puimurit pelloilla samaan aikaan. Tämä julkaisu sisältää Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tutkijoiden monivuotisen kurkiprojektin tulokset. Julkaisussa selvitetään kurkien aiheuttamia viljelysvahinkoja ja niiden ennaltaehkäisyä. Ongelman ratkaisu edellyttää perusteellista kurkien ruokailualueiden ominaisuuksien ja ruokailukäyttäytymisen tutkimusta sekä ennaltaehkäisyn keinojen kokeilua ja kehittämistä. Kurkia voidaan houkutella ruokailemaan kurkipelloilla viljapeltojen sijasta. Silloin niiden aiheuttamat vahingot jäävät vähäisemmiksi. Lintudirektiivi edellyttää lintujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn keinojen kehittämistä. Ennaltaehkäisy on lintudirektiivin tarkoittama muu tyydyttävä ratkaisu sille, että linnun rauhoituksesta myönnettäisiin poikkeuksia. Kun käytössä on ennaltaehkäisyn keino, joka ei vaikuta juurikaan linnun elämänkiertoon, ei sillä ole vaikutusta lajiin. Linnut saadaan toimimaan niin, ettei vahinkoja esimerkiksi viljelyksille aiheudu

Kotitalouksien energiakustannukset

Termillä energiaköyhyys viitataan usein heikossa taloudellisessa asemassa olevien kotitalouksien mahdollisuuksiin selviytyä energiakustannuksista. Energiaköyhyydelle ei ole olemassa yhtä yhtenäistä määritelmää ja myös energiaköyhyyden aiheuttamiin ongelmiin vastataan erilaisin tavoin. Tässä selvityksessä tarkastellaan energiaköyhyyden merkitystä Suomessa. Selvityksessä määritellään energiaköyhyyden käsite ja kartoitetaan kuinka suurta osaa ja minkälaisia kotitalouksia energiaköyhyys voi koskea. Lisäksi selvityksessä arvioidaan miten energiaköyhyyden aiheuttamiin haasteisiin vastataan ja miten niihin olisi tarkoituksenmukaisinta vastata. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa jo olemassa olevat erilaiset tukijärjestelmät, kuten erilaiset investointituet, asumismenoja alentavat ja toimeentuloa turvaavat tuet sekä energiamarkkinalainsäädäntöön sisältyvä kuluttajansuoja. Selvityksessä kuvataan myös nykytilannetta ja ratkaisukeinoja energiaköyhyyden aiheuttamiin haasteisiin eräissä muissa EU-maissa. Selvityksen mukaan energiaköyhyys koskettaa Suomessa pientä osaa kotitalouksista osana muuta köyhyyttä. Energiaköyhyyden riskiryhmänä korostuvat lähinnä taajama-alueen ulkopuolella isoissa energiatehottomissa asunnoissa asuvat pienituloiset kotitaloudet. Selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia energiaköyhyysongelman ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi

Guidelines for using environmental DNA in Finnish marine phytoplankton monitoring – Improved biodiversity assessment through method complementation

This document is a methodological guide for using a genomic ecosystem survey technique (eDNA metabarcoding) to supplement conventional phytoplankton monitoring of the Finnish marine monitoring program. The guidelines describe the detection of eukaryotic and prokaryotic phytoplankton with 18S and 16S rDNA gene primers, using high-throughput sequencing. The document includes information on sampling, sample processing, molecular biological work, quality control, and bioinformatics so that the method can be applied in addition to standardized light microscopy. The guidelines are based on a first pilot project testing the integration of eDNA metabarcoding in Finnish marine phytoplankton monitoring and will be developed further, according to evolving genetic methods and international guidelines and standards. Suggestions on steps towards introducing eDNA methodology in phytoplankton monitoring are included in the guidelines. Using eDNA metabarcoding to complement standardized light microscopy advances conventional monitoring and research of phytoplankton communities to assess biodiversity and the status of the marine environment. Menetelmäohje DNA-viivakoodaustekniikan käyttöön meren kasviplanktonseurannassa Tässä julkaisussa kuvataan menetelmäohje DNA-viivakoodeihin perustuvan eDNA (ympäristö-DNA) -metaviivakoodaustekniikan käytöstä Suomen merenhoidon seurantaohjelmaan kuuluvan kasviplanktonseurannan tukena. Aitotumaisen kasviplanktonin (mikrolevät) tunnistamiseen soveltuvan 18S rDNA -menetelmän lisäksi ohjeessa kuvataan esitumaisten syanobakteerien (sinilevät) analysointi 16S rDNA -menetelmällä käyttäen korkean käsittelytehon sekvensointia (high-throughput sequencing). Ohje sisältää yksityiskohtaiset tiedot eDNA -näytteiden keräämisestä, näytteiden käsittelystä, molekyylibiologisista työvaiheista, bioinformatiikka-analyyseistä ja laadunvarmennuksesta. Ohje perustuu ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen tuloksiin. Ohjeistusta tullaan kehittämään jatkossa sitä mukaa, kun uusia tutkimustuloksia, kansainvälisiä ohjeita ja standardeja julkaistaan. Ohjeistus sisältää ehdotuksen etenemisvaiheista, jotka kannattaa huomioida, kun eDNA-menetelmää ryhdytään ottamaan mukaan kasviplanktonseurantaan. eDNA-menetelmää voidaan käyttää valomikroskopointimenetelmän ohella tarkentamaan ja tehostamaan kasviplanktonyhteisöjen biodiversiteetin seurantaa ja tutkimusta meriympäristön tilan arvioita varten

The effect of scrap originating trace elements on the properties of low alloyed steels

The present intention to reach fossil-free steel manufacturing will inevitably result in an increase in the use of steel scrap as a raw material for steel production. Consequently, the amounts of elements, seen as impurities, will increase in steels. This has already been seen in electric arc furnace (EAF) processed steels, where the Cu and Sn levels have doubled in some cases after 1980’s. This may cause problems, as it is well-known, that some impurity elements have harmful effects on the properties of steel. This has been widely studied in low-alloy steels containing chromium and molybdenum which are widely used in components for the petroleum and electrical power generation applications. However, limited number of studies have been performed on formable steel grades, and the published reports/articles have mostly concentrated on the effects of P and B. Thus, there is still a need to understand the roles of other impurity elements. In the present study, a formable C-Mn steels containing additions (either individually or in combination) of Cu and Sn is investigated. The samples were cold rolled and annealed following typical time-temperature profiles of modern continuous annealing lines. Mechanical and forming properties (incl. bending and cupping tests) are determined as well as elemental profile analysis is conducted. The results identify that minor additions of impurity elements, in this case Cu and Sn, does not affect the mechanical and forming properties of low alloyed formable steel grades considerably.publishedVersionPeer reviewe

First application of IFCB high-frequency imaging-in-flow cytometry to investigate bloom-forming filamentous cyanobacteria in the Baltic Sea

Cyanobacteria are an important part of phytoplankton communities, however, they are also known for forming massive blooms with potentially deleterious effects on recreational use, human and animal health, and ecosystem functioning. Emerging high-frequency imaging flow cytometry applications, such as Imaging FlowCytobot (IFCB), are crucial in furthering our understanding of the factors driving bloom dynamics, since these applications provide community composition information at frequencies impossible to attain using conventional monitoring methods. However, the proof of applicability of automated imaging applications for studying dynamics of filamentous cyanobacteria is still scarce. In this study we present the first results of IFCB applied to a Baltic Sea cyanobacterial bloom community using a continuous flow-through setup. Our main aim was to demonstrate the pros and cons of the IFCB in identifying filamentous cyanobacterial taxa and in estimating their biomass. Selected environmental parameters (water temperature, wind speed and salinity) were included, in order to demonstrate the dynamics of the system the cyanobacteria occur in and the possibilities for analyzing high-frequency phytoplankton observations against changes in the environment. In order to compare the IFCB results with conventional monitoring methods, filamentous cyanobacteria were enumerated from water samples using light microscopical analysis. Two common bloom forming filamentous cyanobacteria in the Baltic Sea, Aphanizomenon flosaquae and Dolichospermum spp. dominated the bloom, followed by an increase in Oscillatoriales abundance. The IFCB results compared well with the results of the light microscopical analysis, especially in the case of Dolichospermum. Aphanizomenon biomass varied slightly between the methods and the Oscillatoriales results deviated the most. Bloom formation was initiated as water temperature increased to over 15°C and terminated as the wind speed increased, dispersing the bloom. Community shifts were closely related to movements of the water mass. We demonstrate how using a high-frequency imaging flow cytometry application can help understand the development of cyanobacteria summer blooms

Comparing Notes: Recording and Criticism

This chapter charts the ways in which recording has changed the nature of music criticism. It both provides an overview of the history of recording and music criticism, from the advent of Edison’s Phonograph to the present day, and examines the issues arising from this new technology and the consequent transformation of critical thought and practice

Wider Still and Wider: British Music Criticism since the Second World War

This chapter provides the first historical examination of music criticism in Britain since the Second World War. In the process, it also challenges the simplistic prevailing view of this being a period of decline from a golden age in music criticism