Pk-yritysten kumppani haasteissa ja mahdollisuuksissa : Finnveran arvioinnin loppuraportti

Finnvera Oyj on valtion täysin omistama erityistehtäväyhtiö, joka tarjoaa lainoja ja takauksia yritysten vienti-, kasvu- ja muutostilanteiden rahoittamiseen. Yhtiön tehtävänä on riskinjakaminen yksityisten rahoittajien kanssa markkinaehtoisesti. Kokonaisarvio Finnveran toiminnasta on varsin myönteinen; se on ammattimaisesti hoitanut perustehtävänsä ja saavuttanut omistajan asettamat tavoitteet. Finnveran palveluprosessit ovat tehokkaita ja laadukkaita, ja se nauttii säännöllisesti erinomaista asiakaspalautetta. Finnveran rahoitus vastaa markkinoiden tarpeisiin ja sille asetettuihin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin tehokkaasti. Jatkossa eri instrumenttien (lainat, takaukset) käyttöä tulisi kuitenkin seurata, perustella ja optimoida kohderyhmissä tarkemmin. Toimintansa kehittämiseksi arviointi suosittelee Finnveralle aktiivisempaa roolia pk-yritysten rahoituksen tarjonnassa esiintyvien puutteiden korjaamisessa, kohdennetun riskinoton lisäämistä pk-rahoituksessa ja vahvempaa roolia puhtaan siirtymän rahoituksessa. Vaikutusten seurantaa ja arviointia on tarvetta vahvistaa ohjauksen tueksi. Yhteistyötä muiden julkisen rahoittajien kanssa tulisi tiivistää ja EU-rahoituksen mahdollisuuksia hyödyntää aktiivisemmin

Finns`opinions on foreign and security policy, national defence and security

A Survey commissioned by The Advisothe ry Board of Defence Information (ABDI) explored the opinions of Finnish people on Finnish foreign policy and security policy, defence policy and national defence. There are questions on factors affecting safety and citizens` sense pertaining to security over the next five years. There are also questions about the impacts of various organizations on Finland`s security. The survey also included questions on factors causing concern, preparations against various threats, the future of the European Union, views on Finland`s membership in NATO, confidence in The Defence Force`s ability to counter military threats and Finland`s military cooperation and attitudes towards cooperation between the European Union and NATO and assistance to Ukraine. Altogether 21 questions were asked, two of which for the first time. Commissioned by the ABDI, market research company Taloustutkimus Oy carried out the survey. The survey was carried out as a combination of personal interviews as a part of omnibus research and an internet panel by Taloustutkimus Oy. The sample size was 1 197 people. The target group of the study comprised the entire population between the ages of 15 and 79, with the exception of the Åland Islands. The report comprises a text section with illustrating figures that also present the time sequence of the questions asked in previous surveys. These illustrations were prepared by Taloustutkimus Oy. Some of the questions represent a continuous sequence since 1964

Rikosoikeudellisen virkavastuun nykytila ja yleisiä kehittämistarpeita : Arviomuistio

Muistiossa arvioidaan rikosoikeudellisen virkavastuun nykytilaa ja yleisiä kehittämistarpeita. Tarkastelun kohteena ovat rikoslain 40 luvun virkarikossäännökset, rikoslain ulkopuoliset rikosoikeudelliset virkavastuusäännökset, rikoslaissa säädetty korotettu rikosoikeudellinen virkamiessuoja ja eräät rikoslain yleisen osan säännökset, joita arvioidaan erityisesti korkeimman oikeuden ratkaisujen, lain esitöiden ja oikeuskirjallisuuden valossa. Arvioinnin taustalla ovat virkavastuuseen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset ja eduskunnan sote-uudistuksen yhteydessä hyväksymä lausuma, jossa edellytettiin, että hallitus käynnistää virkarikossäännösten kokonaisarvioinnin ja valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Arviomuistion johtopäätöksenä on, että virkarikossäännökset eivät täysin vastaa nykyhetken tarpeita. Keskeisin muutostarve koskee eri henkilöpiireihin sovellettavan rikosoikeudellisen virkavastuun laajuutta. Muistiossa katsotaan, että julkisyhteisön työntekijöiden muita henkilöryhmiä suppeammalle rikosoikeudelliselle virkavastuulle ei ole enää perusteita, vaan heihin tulisi jatkossa soveltaa virkamiesten tavoin kaikkia rikoslain 40 luvun virkarikossäännöksiä. Lisäksi rikosoikeudellisen virkavastuun keskeiseksi aineelliseksi perusteeksi olisi rikoslaissa otettava julkisen vallan käytön sijasta julkisen tehtävän tai julkisen hallintotehtävän hoitaminen

Arviomuistio poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden henkilötietojen käsittelystä keskitetyn kansallisen tietojärjestelmän avulla

Valtiovarainministeriön laatima arviomuistio käsittelee poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä koskevaa tietojen käsittelyä keskitetyn kansallisen tietojärjestelmän avulla. Arviomuistiossa kuvataan ja arvioidaan sellaisten tietojen käsittelyn nykytilaa, joiden perusteella rahanpesulain mukaiset ilmoitusvelvolliset pystyvät toteamaan asiakkaan tai asiakkaan tosiasiallisen edunsaajan poliittisesti vaikutusvaltaiseksi henkilöksi tai tällaisen henkilön perheenjäseneksi tai yhtiökumppaniksi. Erityisesti arvioinnissa on otettu huomioon henkilötietojen käsittely tietosuojasääntelyn ja kansallisen sääntelyliikkumavaran kannalta. Arviomuistiossa kuvataan mahdollisia toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden keskeisiä vaikutuksia henkilötietojensuojaan henkilötietojen keräämisen ja tallentamisen kannalta, sekä mahdollisia vaihtoehtoja rekisterinpitäjäksi. Tavoitteena on parantaa rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten välttämättömien asiakkaan tuntemiseen tarvittavien tietojen saatavuutta, kattavuutta, luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi on arvioitu sekä lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden asettamista eri tahoille tai vaihtoehtoisesti tietojen keräämistä jo olemassa olevista tietokannoista. Myös tietopyynnöistä perittävien maksujen kohtuullisuutta on arvioitu

Maankäytön muutosmaksun käyttöönoton vaikutusten arviointi

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus tulee vaikutusarvioimaan maankäytön muutosmaksun käyttöönottoa. Tämän vaikutusarvion tarkoituksena on toimia päätöksenteon tukena sekä havainnollistaa, miten maankäytön muutosmaksu täydentäisi olemassa olevia maankäyttösektorin ohjauskeinoja, mikä olisi maksun potentiaalinen ilmastovaikutus ja miten se vaikuttaisi toteutuessaan erilaisissa hankkeissa. Maksun päästövähennyspotentiaali yhdessä muiden ohjauskeinojen kanssa olisi jopa 0,7–0,9 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa. Melko pienellä maksulla olisi ohjausvaikutusta maatalouden pellonraivauksiin. Ohjausvaikutus olisi merkittävämpi pellonraivauksesta kuin rakentamisesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä. Maksu muodostaa lisäkustannuksen toimijoille, jotka ryhtyvät raivaushankkeisiin ja sen ohjausvaikutus toimii tehokkaimmin silloin, kun toimijoilla on ulottuvillaan vaihtoehtoja metsänraivaukselle. Merkittävimmät välittömät valtiontaloudelliset vaikutukset aiheutuisivat maankäytön muutosmaksun toimeenpanoresursseista ja toisaalta valtion talousarvioon kertyvistä tuloista, jotka olisivat alustavan arvion mukaan vuosittain noin 30 miljoonaa euroa. Maankäytön muutosmaksun mahdollinen toteuttaminen edellyttäisi jatkovalmistelua sekä tietojärjestelmien ja tietopohjan kehittämistä. Vaikutusarvio on valmisteltu virkatyönä maankäytön muutosmaksua valmistelleessa työryhmässä

Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä maanpuolustuksesta. Mukana on myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä, sekä turvallisuuden kehittymisetä seuraava viiden vuoden aikana sekä eri tahojen vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Lisäksi kysytään huolta aiheuttavista tekijöistä, erilaisiin uhkiin varautumisesta, Euroopan unionin tulevaisuudesta, suhtautumisesta Suomen Nato-jäsenyyteen, Puolustusvoimien kykyyn torjua sotilaallisia uhkia, Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä ja suhtautumisesta Euroopan unionin ja Naton väliseen yhteistyöhön, ekä Ukrainan auttamisesta. Kysymyksiä on kaikkiaan 21, joista kaksi uusia. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin yhdistelmänä Omnibustutkimuksen henkilökohtaisia haastatteluja sekä Taloustutkimuksen internet-paneelissa. Tutkimuksen otos on 1197 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä on maamme 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Raportti koostuu tekstiosasta ja sitä täydentävistä kuvista, joissa näkyvät myös aiemmin esitettyjen kysymysten aikasarjat. Kuvat on tehty Taloustutkimus Oy:ssa. Osa kysymyksistä muodostaa yhtenäisen aikasarjan vuodesta 1964

Statens resereglemente 2024

Publikationen innehåller tjänste- och arbetskollektivavtalet av den 24 februari 2023 om ersättning för tjänstemäns och anställdes resekostnader, sådant det lyder ändrat för dagtraktamentens, måltidersättningars och kilometerersättningars del genom det preciserande tjänste- och arbetskollektivavtalet av den 8 november 2023. Tjänste- och kollektivavtalet gäller tills den 28 februari 2025, men dagtraktamenten, måltidsersättningarna och kilometerersättningarna för 2025 ska överenskommas skilt i slutet av 2024 i enlighet med tidigare praxis

Budget review 2024 : Review on central government budget, January 2024

This publication examines the 2024 Budget, which Parliament approved in December 2023. The aim is to provide a concise description of the central themes of the 2024 Budget. The Budget is based on an independent economic forecast produced by the Economics Department at the Ministry of Finance in autumn 2023. The economic outlook based on the December forecast is discussed in Chapter 2. Prime Minister Orpo’s Government commits to permanently strengthening general government finances during the parliamentary term through a set of actions that will strengthen general government finances by a net amount of EUR 6 billion at the level of 2027. General government expenditure will be adjusted by decisions of the Government by a net amount of approximately EUR 4 billion. In addition, the Government has outlined structural policy measures aimed at strengthening general government finances by approximately EUR 2 billion at the level of 2027. The expenditure-related policies outlined in the Government Programme will generate net savings of approximately EUR 0.7 billion in central government on-budget activities in 2024. The appropriations in the 2024 Budget amount to EUR 87.9 billion. The central government on-budget deficit is projected to amount to approximately EUR 11.4 billion. Compared to the actual 2023 Budget, the expenditure will increase by EUR 6.5 billion. The most significant factors contributing to the increase in appropriations include legislative and agreement-based index adjustments in 2024, interest expenditure and changes in the central government funding of the wellbeing services counties

Riksomfattande trafiksystemplan : Bedömningsprogram

Den riksomfattande trafiksystemplanen (Trafik 12-planen) är en strategisk plan för utveckling av trafiksystemet i Finland. Beredningen av planen grundar sig på lagen om trafiksystem och landsvägar (503/2005). Kommunikationsministeriet bereder den riksomfattande trafiksystemplanen i samarbete med ministerierna, myndigheterna och andra aktörer. Planen innehåller en beskrivning av nuläget i trafiksystemet och förändringar i verksamhetsmiljön, en vision för utvecklingen av trafiksystemet fram till 2050, målen för planen samt ett åtgärdsprogram för att uppnå målen. Planen innehåller också ett statligt finansieringsprogram och en konsekvensbedömning. Av planen görs en miljökonsekvensbedömning enligt lagen om bedömning av miljökonsekvenserna av myndigheters planer och program (200/2005). I konsekvensbedömningen tas information fram om planens sannolika miljökonsekvenser, ekonomiska konsekvenser och sociala konsekvenser. I bedömningsprogrammet beskrivs utgångspunkterna för planeringen, processen, växelverkan och de konsekvenser som ska bedömas. Konsekvensbedömningsprogrammet var offentligt framlagt hösten 2023. Responsen från remissbehandlingen beaktas i beredningen och utvecklingen av planen. Utifrån remissbehandlingen gjordes små preciseringar i bedömningsprogrammet

Selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2023 : Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) 31 §:n mukainen sosiaali- ja terveysministeriön vuosittainen valtakunnallinen selvitys

Hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS-yhtymä ovat 1.1.2023 alkaen vastanneet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021, jäljempänä sote-järjestämislaki) 31 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö laatii vuosittain valtakunnallisen selvityksen. Selvityksessä arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaista toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä. Valtakunnallisen selvityksen keskeiset ehdotukset ovat: 1. kaikki hyvinvointialueet yksilöivät toiminnan ja talouden muutosohjelmien konkreettiset toimet ja käynnistävät nämä toimenpiteet viipymättä; 2. hyvinvointialueet edistävät palvelujen uudistamista ja valtioneuvosto varmistaa keskeisten lainsäädäntöhankkeiden etenemisen, jotta huhtikuuhun 2025 mennessä on mahdollista korjata henkilöstöä, kustannuksia ja palveluja koskevia ennusteita positiivisempaan suuntaan; 3. kaikilla yhteistyöalueilla on hyväksytyt yhteistyösopimukset vuoteen 2025 mennessä ja niissä on sovittu yhteistyöstä kaikissa sote-järjestämislain 36 §:n mukaisissa tehtävissä; 4. hallitusohjelman ja kansallisen palvelureformin tavoitteiden pohjalta täsmennetyt valtakunnalliset sote-tavoitteet otetaan hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelun pohjaksi; ja 5. julkisen talouden suunnittelussa pitää taloudellisen kestävyyden lisäksi huomioida sosiaalinen kestävyys palvelujen uudistamisen ollessa kesken ja toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa