Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa : Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023

Piilo-tutkimus selvitti 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrää ja laatua sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa vuonna 2023. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan lapsia ja heidän perheitään varhaiskasvatuksen kautta eri puolilta Suomea. Lasten liikkumista mitattiin liikemittarilla ja liikkumiseen liittyviä huoltajien käsityksiä kyselyn avulla. Koko päivän aikana 4–6-vuotiaat lapset liikkuivat keskimäärin 3,0 tuntia päivässä kevyesti sekä 74 minuuttia päivässä reippaasti tai rasittavasti. Paikallaanoloaikaa kertyi 9,4 tuntia vuorokaudessa. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan koko päivän aikana tulisi liikkua kevyesti, reippaasti tai rasittavasti vähintään kolme tuntia päivässä ja siitä vähintään tunti reippaasti ja rasittavasti. Lapsista 76 prosenttia liikkui tämän suosituksen mukaisesti. Suositus toteutui pojilla yleisemmin kuin tytöillä (83 % vs. 68 %), vanhemmilla lapsilla yleisemmin kuin nuoremmilla ja kaupunkiympäristössä useammin kuin maaseudulla tai taajamassa. Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoite on, että varhaiskasvatuksen aikana kertyisi kaksi kolmasosaa koko päivän suosituksesta, eli kaksi tuntia liikkumista, josta 40 minuuttia olisi reipasta tai rasittavaa. Lapsista 61 prosenttia liikkui varhaiskasvatuksessa tämän tavoitteen mukaisesti, pojat yleisemmin kuin tytöt (72 % vs. 50 %). Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella

Esitys oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevien säännösten täydentämisestä : Lausuntotiivistelmä

Korkeimman oikeuden tekemä esitys lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten täydentämiseksi oli lausuntokierroksella 11.9.2023–20.10.2023. Lausunto saatiin 26 taholta. Lausunnonantajat suhtautuvat korkeimman oikeuden esitykseen myönteisesti. Esitystä pidetään perusteltuna ja tarpeellisena. Hyppyvalitusta koskevaa ehdotusta kannatetaan laajasti lausunnoissa. Myös ennakkopäätöskysymysmenettelyyn suhtaudutaan lausunnoissa pääosin myönteisesti. Toisaalta eräissä lausunnoissa ehdotukseen suhtaudutaan kriittisesti. Lausunnoissa nostetaan esiin useita kysymyksiä, joita on lausuntojen mukaan syytä vielä arvioida tarkemmin valmistelussa. Tällaisia kysymyksiä ovat erityisesti annettavien ratkaisujen sitovuus ja menettelyyn käytettävä aika

Sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelma 2024–2027 : Toimenpiteet vuodelle 2024

Sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelma perustuu hallinnonalan strategiaan ja pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Nelivuotinen toimintasuunnitelma konkretisoi strategian ja hallitusohjelman toimeenpanon sosiaali- ja terveysministeriössä hallituskaudella 2024–2027. Asiakirjassa on määritelty nelivuotiskauden tavoitteet sekä yksilöity vuoden 2024 ja alustavasti vuosien 2025–2027 toimenpiteet. Asiakirjassa on myös määritelty tulosyksiköille osoitetut resurssit.Julkaisu on päivitetty 9.2.2024, kuvio s. 9

Konst, kultur och ett mångfaldigt Finland : Undervisnings- och kulturministeriets åtgärdsprogram för att främja mångfald inom konst och kultur

Undervisnings- och kulturministeriets åtgärdsprogram för att främja mångfald inom konst och kultur grundar sig på slutrapporten från en arbetsgrupp som tillsatts av ministeriet (2021). Målet med programmet är att beakta den ökande mångfalden bland befolkningen i Finland i all planering och allt beslutsfattande inom konst- och kulturpolitik. Programmets genomgående principer är att främja likabehandling och jämställdhet, identifiering av kulturarvets mångfald och stärkande av dialogen mellan olika kulturer. Med hjälp av programmet skall man även göra det möjligt för alla som bor i Finland att öka sina kunskaper och färdigheter och utnyttja dem i arbetet och på fritiden. Programmet omfattar sex åtgärdshelheter som främjar kulturell mångfald, likabehandling och integration i det kulturpolitiska arbetet (strategier, finansiering, resultat- och målstyrning), vid ämbetsverk inom förvaltningsområdet och nationella konstinstitutioner samt i samarbetet med sammanslutningar inom kulturbranschen. Stärkandet av kunskapsbasen och de åtgärder som vidtas inom statsrådet är en viktig del av programmet. Genomförandet av programmet följs upp som en del av styrningen och ledningen av förvaltningsområdet med hjälp av bland annat indikatorer, undersökningar och utredningar. Programmet uppdateras utifrån de behov som uppstår i samband med ministeriets och statsrådets strategiarbete samt utifrån dialogen och utvecklingsarbetet med företrädare för kulturbranschen

Pk-yritysten kumppani haasteissa ja mahdollisuuksissa : Finnveran arvioinnin loppuraportti

Finnvera Oyj on valtion täysin omistama erityistehtäväyhtiö, joka tarjoaa lainoja ja takauksia yritysten vienti-, kasvu- ja muutostilanteiden rahoittamiseen. Yhtiön tehtävänä on riskinjakaminen yksityisten rahoittajien kanssa markkinaehtoisesti. Kokonaisarvio Finnveran toiminnasta on varsin myönteinen; se on ammattimaisesti hoitanut perustehtävänsä ja saavuttanut omistajan asettamat tavoitteet. Finnveran palveluprosessit ovat tehokkaita ja laadukkaita, ja se nauttii säännöllisesti erinomaista asiakaspalautetta. Finnveran rahoitus vastaa markkinoiden tarpeisiin ja sille asetettuihin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin tehokkaasti. Jatkossa eri instrumenttien (lainat, takaukset) käyttöä tulisi kuitenkin seurata, perustella ja optimoida kohderyhmissä tarkemmin. Toimintansa kehittämiseksi arviointi suosittelee Finnveralle aktiivisempaa roolia pk-yritysten rahoituksen tarjonnassa esiintyvien puutteiden korjaamisessa, kohdennetun riskinoton lisäämistä pk-rahoituksessa ja vahvempaa roolia puhtaan siirtymän rahoituksessa. Vaikutusten seurantaa ja arviointia on tarvetta vahvistaa ohjauksen tueksi. Yhteistyötä muiden julkisen rahoittajien kanssa tulisi tiivistää ja EU-rahoituksen mahdollisuuksia hyödyntää aktiivisemmin

Inrikesministeriets lagstiftningsplan för valperioden 2023–2027

Inrikesministeriets lagstiftningsplan 2023–2027 innehåller uppgifter om de lagstiftningsprojekt som pågår och som inleds vid ministeriet 2023–2027. Lagstiftningsplanen innehåller också information om EU-rättsaktsprojekt och inter-nationella fördrag inom ministeriets ansvarsområde, om sådana lagstiftningsprojekt vid andra ministerier som är särskilt betydande med tanke på inrikesministeriet samt om redogörelser och utredningar till riksdagen. Uppgifterna baseras på situationen i januari 2024. Mer information om lagstiftningsprojekten finns på inrikesministeriets webbplats (www.intermin.fi) och på statsrådets webbplats (www.valtioneuvosto.fi/hankkeet)

Suoritettava tietoturvasertifikaatti

Laitteiden ja palvelujen kyberturvallisuus on osa yhteiskunnan häiriötöntä toimintaa. Usein turvallisuus todennetaan tietoturvasertifikaatilla, esimerkkinä Common Criteria. Sertifikaatti kattaa kuitenkin usein vain tuotteen yhden version. Tämä ei vastaa nykyajan vaatimuksia, koska tuotteita on päivitettävä säännöllisesti. Uhat ja tekniikat päivittyvät, mihin pitäisi reagoida ripeästi. Sertifikaatin tulisi kattaa tuotteen koko elinkaari. Tässä hankkeessa tutkittiin uudentyyppisen suoritettavan tietoturvasertifikaatin vaatimuksia ja kattavuutta. Suoritettava sertifikaatti koostuu tuotteelle räätälöidyistä ajettavista testeistä. Uudet versiot sertifioidaan ajamalla testitapaukset uudelleen. Hankkeessa toteutettiin kaksi prototyyppiä todelliselle tuotteelle. Ensimmäisen prototyypin vaatimuskattavuus on 80 % tutkimuksesssa laadituille vaatimuksille. Toinen prototyyppi käytti ETSI EN 301 645 -standardia, ja saavutti 45 %:n kattavuuden tietoturvakriittisilille rajapintatesteille. Korkeampi automaatioaste on mahdollista saavuttaa lisätyöllä. Suoritettava tietoturvasertifikaatti voidaan toteuttaa, mutta ainakaan aluksi se ei kata kaikkia vaatimuksia. Kattavuutta voidaan laajentaa kehittämällä vaatimuksia ja käytettyjä tekniikoita. Suoritettava sertifikaatti mahdollistaisi tuotteiden elinkaaren kattavan sertifioinnin, mikä nostaisi yleistä tietoturvan tasoa.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä

Selvitys eduskunnalle kilpailukieltosopimusten käytöstä vuonna 2023

Työnantajan velvollisuutta maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta laajennettiin koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan vuoden 2022 alussa. Tässä selvityksessä tarkastellaan sääntelyn muutosten vaikutuksia kilpailukieltojen tekemiseen. Selvitystä varten kerättiin kyselyjen avulla tietoja kilpailukieltosopimuksista palkansaajilta, työnantajilta ja luottamushenkilöiltä syksyllä 2023. Kyselytutkimusten tulokset kertovat, että kilpailukieltojen tekeminen olisi hieman vähentynyt ja niiden tekemistä harkittaisiin aiempaa tarkemmin. Samalla iso osa vastaajista ei osannut vastata kilpailukieltoja koskeviin kysymyksiin. Tietoisuuden lisääminen kilpailukieltoja koskevasta lainsäädännöstä voisi edelleen parantaa tilannetta uuden lainsäädännön mukaiseksi

Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet : Loppuraportti Osa I

Julkaisu on kaksiosainen loppuraportti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnista, jonka maastotyöt toteutettiin vuosina 1992–2004. Inventoinnissa keskityttiin selvittämään maastamme maa-aineslain 3 §:n mukaisin kriteerein biologisesti, geologisesti ja maisemallisesti arvokkaita kallioalueita, joilla on valtakunnallista tai muuten huomattavaa luonnonsuojelullista merkitystä. Kallioalueinventoinnin osatuloksia on julkaistu vuosina 1992–2015 aluekohtaisina raportteina. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventointi tuotti laajan tiedonkeruun ja inventoinnin tuloksena erittäin merkittävän ja monipuolisen tietopaketin Suomen kallioluonnosta. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventointia tehtiin suurimmassa osassa maatamme lukuun ottamatta Ahvenanmaata, suurinta osaa saaristoa ja Ylä-Lappia. Inventointia ei pääsääntöisesti myöskään ulotettu kallioalueille, jotka sijaitsevat aikaisemmin perustetuilla suojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, luonnonpuistoissa ja muilla erityisillä suojelualueilla

Ympäristöministeriön tilinpäätös 2023

Ympäristöministeriön vuoden 2023 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä