Regeringens berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen 2025

Regeringens berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen är en uppföljningsrapport som lämnas till riksdagen en gång per valperiod. Bestämmelser om språkberättelsen finns i språklagen (423/2003) och förordningen om verkställigheten av språklagen (433/2004). Enligt förordningen behandlas i berättelsen utöver finska och svenska åtminstone samiska, romani och teckenspråk samt enligt behov landets språkförhållanden i övrigt. Berättelsen ska behandla tillämpningen av språklagstiftningen, hur de språkliga rättigheterna har tillgodosetts, språkförhållandena i landet och finskans och svenskans utveckling. Tidigare berättelser har lämnats 2006, 2009, 2013, 2017 och 2021. Regeringens berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen 2025 innehåller aktuell information om språkförhållandena i Finland, strukturer som stödjer språkliga rättigheter, effekterna av förvaltningsmässiga förändringar på språkgrupper samt erfarenheter av förverkligandet av språkliga rättigheter hos myndigheter. Centrala teman är digitalisering, tillgodoseendet av språkliga rättigheter inom rättsväsendet, de tvåspråkiga välfärdsområdenas verksamhet, situationen för Finlands nationalspråk samt de teckenspråkigas rättigheter. I slutet av berättelsen finns en sammanfattning av erfarenheterna av tillämpningen av språklagstiftningen och landets språkförhållanden.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu : Loppuraportti

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu toteutettiin vuosina 2021–2024 satunnaistettuna kenttäkokeiluna 148 kunnassa. Siihen osallistui 37 357 lasta, jotka arvottiin kokeilu- ja verrokkiryhmiin. Kokeiluryhmän lapset kutsuttiin aloittamaan velvoittava esiopetus jo 5-vuotiaina, ja he osallistuivat esiopetukseen kahden vuoden ajan. Verrokkiryhmä jatkoi nykyjärjestelmässä. Kokeilua varten säädettiin väliaikainen laki, laadittiin opetussuunnitelman perusteet ja sen aikana kerättiin laaja tutkimusaineisto. Kokeilu muokkasi 5-vuotiaiden kasvu- ja oppimisympäristöä erityisesti ryhmien henkilöstö- ja ikärakenteen sekä opettajien kelpoisuuden kautta. Pedagogiset käytännöt muuttuivat vain vähän, joskin kokeiluryhmissä painotettiin hieman useammin lukemisen ja matematiikan valmiuksia. Lasten sosiaalisten suhteiden jatkuvuus vahvistui 5- ja 6-vuotiaiden ryhmien välillä. Kokeilu nosti 5-vuotiaiden osallistumisastetta 3,5 prosenttiyksiköllä. Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät samalla tavalla kaksivuotiseen esiopetukseen ja nykyjärjestelmään osallistuvilla lapsilla. Kotihoitoon verrattuna kaksivuotisen esiopetuksen lyhyen aikavälin vaikutukset olivat myönteisiä, mutta näiden tulosten epätarkkuus ei mahdollista vahvojen johtopäätösten tekemistä perusopetuksen alkuvaiheessa. Kokonaisuudessaan nyt kokeiltu kaksivuotinen esiopetus ja nykyjärjestelmän mukaisesti toteutetettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhdistelmä olivat arvioitujen taitojen osalta yhtä vaikuttavia.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Pelastussuunnitelma : Yleisopas

Pelastussuunnitelma -yleisopas on laadittu osana Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin -hanketta. Palosuojelurahasto rahoitti hanketta. Oppaan tavoitteena on tukea pelastussuunnitelman laatimisessa sekä lisätä toimijoiden omatoimiseen varautumiseen liittyvää osaamista. Opas sisältää perusteet omatoimisen varautumisen toteuttamisesta ja pelastussuunnitelman laadinnasta. Opas perustuu säädöksissä määriteltyihin velvoitteisiin. Oppaassa kerrotaan hyväksi todettuja käytäntöjä ja suosituksia, jotka voivat helpottaa suunnittelutyötä. Hyvät käytännöt ja suositukset ovat vapaaehtoisia tapoja toimia. Pelastuslain (379/2011) 15 § velvoittaa laatimaan pelastussuunnitelman kohteisiin, jotka ovat poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampia tai aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat. Pelastussuunnitelman laatiminen eli pelastussuunnittelu on prosessi, jonka avulla tunnistetaan ja hallitaan kohteen riskejä sekä varaudutaan erilaisiin onnettomuus- ja uhkatilanteisiin. Pelastussuunnitelma on dokumentoitu yhteenveto pelastuslain 14 §:n mukaisen omatoimisen varautumisen toteuttamisesta. Omatoimisen varautumisen velvoite kattaa onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisemiseen tähtäävät toimenpiteet sekä varautumisen onnettomuustilanteissa toimimiseen.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Pankkipalvelulainsäädännön arviointi : Työryhmän mietintö

Mietinnössä ehdotetaan muutoksia luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin sekä maksupalvelulakiin. Luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä yrityksen ja yhteisön perusmaksutilistä, tilin ominaisuuksista sekä sen irtisanomisesta ja purkamisesta. Säännöksillä laajennettaisiin oikeus peruspankkipalveluihin koskemaan mikro- ja pienyrityksiä, elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä, säätiöitä ja yhteisetuuksia. Luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin lisättäisiin säännös asiakaspalvelun tavoitettavuudesta. Peruspankkipalveluita koskeviin asiakasyhteydenottoihin tulisi vastata ilman aiheetonta viivytystä, mutta kuitenkin viimeistään viiden pankkipäivän kuluessa. Lisäksi laajennettaisiin peruspankkipalveluiden raportointia koskevaa säännöstä siten, että Finanssivalvonnan saatavilla olisi laajemmin tietoja. Mietinnössä ehdotetaan myös, että Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ja maksupalvelulakiin tehdään muutokset, jotka ovat tarpeen muiden ehdotusten takia.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Selvitys ruokaviennin julkisesta rahoituksesta vuosina 2020–2025

Tässä raportissa tarkastellaan suomalaista elintarvikevientiä ja kansainvälistymistä tukevaa julkista rahoitusta vuosina 2020–2025. Tutkimuksessa kartoitetaan keskeisiä rahoituslähteitä, kuten Business Finlandia, Euroopan rakennerahastoja, maaseudun kehittämisrahastoa, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa (EMKVR) ja EU:n menekinedistämisohjelmia, ja jäsennetään niiden tukea elintarvikesektorin kasvun edistämisessä. Analyysi korostaa elintarvikeyritysten monivaiheista vientipolkua paikallisen liiketoiminnan kehittämisestä kansainvälisille markkinoille tuloon ja skaalautumiseen korostaen innovaatiorahoituksen, aluekehityksen ja alakohtaisen yhteistyön toisiaan täydentäviä rooleja. Raportti keskittyy kahteen teemaan: viennin edistämiseen ja kansainvälistymiseen sekä ruokamatkailuun. Tulokset osoittavat, että julkista tukea myönnettiin 48,2 miljoonaa euroa, joista suurin osa kohdistui yrityksille, mutta merkittävä osa myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiolle. Kunnat ja kaupunkitoimijat sekä voittoa tavoittelemattomat järjestöt olivat pienemmässä roolissa. Selvityksessä tuodaan myös esille datan vertailukelpoisuuden haasteet sekä yhtenäisen terminologian ja vaikuttavuusmittareiden tarve. Suosituksia ovat muun muassa tietokantojen parantaminen, käsitteiden yhtenäistäminen ja parempien vaikutustenarviointityökalujen kehittäminen tukemaan kunnianhimoista kansallista tavoitetta kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 : Väliarviointi 2023–2025

Kansallisessa luonnon virkistyskäytön strategiassa 2030 on asetettu luonnon virkistyskäytön kehittämisen tavoitteet vuoteen 2030. Strategian toteutuksen tueksi laadittiin toimintaohjelma vuosille 2023–2025. Toimintaohjelmaan sisältyy 35 toimenpidettä, joilla strategiaa toteutetaan erityisesti vuoteen 2025 mennessä. Kaikki strategian toimintaohjelman teemakokonaisuudet ovat käynnistyneet, ja niiden alle sijoittuvia toimenpiteitä on edistetty. Muutamat toimenpiteistä on ehditty jo saada kokonaan valmiiksi, ja vain yksittäiset toimenpiteet eivät ole edenneet lainkaan. Useimmiten taustalla on tällöin jokin niin perustavanlaatuinen syy, kuten esimerkiksi muutos toteuttavassa organisaatiossa, ettei toimenpide etene myöhemminkään. Vaikka toimenpiteet ovat edenneet, on vielä liian aikaista arvioida, ovatko tehdyt toimet riittäviä tavoitteiden edistämiseksi. Strategiaan tai toimintaohjelmaan ei ole kirjattu tavoitetasoja toimenpiteille, jolloin etenemisen voi ymmärtää tai määritellä hyvin eri tavoin. Strategiaa, sen tavoitteita ja toimintaohjelman toimenpiteitä pidetään tarkoituksenmukaisina. Strategian toimintaohjelman toimenpiteiden arvioidaan olevan oikeita strategian tavoitteiden edistämiseksi, strategia on relevantti toteuttavien organisaatioiden kannalta, ja toteuttavat organisaatiot ovat edistäneet toimintaohjelman toimenpiteitä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible

Valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallin kehittämishankkeen loppuraportti

Valtioneuvoston kanslia asetti 8.3.2024 hankkeen, jonka tehtävänä on ollut kootusti valmistella pääministeri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvien keskeisimpien turvallisuusjohtamiseen liittyvien kirjausten toimeenpanoa. Hankkeen alatyöryhmissä laadittiin ja laaditaan myös esitykset kansallisen turvallisuuden strategiaksi sekä kyberturvallisuusstrategian uudistamiseksi. Uudistettu kyberturvallisuusstrategia on hyväksytty valtioneuvoston istunnossa 10.10.2024. Kansallisen turvallisuuden strategia on tavoitteena hyväksyä alkuvuonna 2026. Tässä raportissa käsitellään valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen nykytilaa sekä tehdään ehdotuksia turvallisuusjohtamisen valtioneuvostotason edellytysten sekä poliittisen ohjauksen ja prosessien kehittämiseksi. Raportin kehittämisehdotukset käsittelevät muun muassa ministeriöiden varautumisvelvoitteita, harjoitus- ja perehdytystoimintaa, monialaista yhteistyötä ja tiedonvälitystä sekä tiettyjen toimintakäytäntöjen ja tehtävien yhdenmukaistamista. Lisäksi tehdään ehdotuksia viestinnän ja informaatioturvallisuuden kehittämiseksi. Raportissa annetaan myös ehdotuksia valtioneuvostotason turvallisuusjohtamisen rakenteisiin. Hankkeen valmisteluryhmä ei ole ollut yksimielinen kehittämisehdotuksista 5.1.1., 5.1.2 ja 5.1.3. Muut hankkeessa tehdyt kehittämisehdotukset on hyväksytty valmisteluryhmän toimesta. Raportissa esitettyjen kehittämisehdotusten perusteella ehdotetaan valmisteltavaksi valtioneuvoston periaatepäätös, johon valitaan toteutettavat kehittämistoimenpiteet. Periaatepäätöksen lisäksi ehdotetaan valmisteltavaksi vaiheistettu toimeenpanosuunnitelma, jonka vaikutuksia arvioitaisiin sen kussakin vaiheessa.Julkaisu on päivitetty 22.1.2026, s. 15.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Opintotuen kokonaisuudistus

Hallitusohjelman mukaan käynnistetään opintotuen kokonaisuudistus. Opintotuen tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu. Opintotuen kokonaisuudistuksessa käydään läpi opintorahan taso, opintolainan suuruus ja opintolainahyvityksen määrä, vapaiden tulojen rajat, perheellisten opiskelijoiden asema ja asumisen tukeminen. Lisäksi opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto. Tulorajojen riittävyyttä ja mahdollisuutta nostaa niitä arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä. Lisäksi selvitetään myös oppisopimuskoulutusten ja opintotuen parempi yhteensovittaminen. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaan turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa. Muistion 1 luvussa käsitellään opintotuen uudistamisen lähtökohtia. Muistion luvussa 2 käsitellään opintotuen nykytilaa; sekä perusasteen jälkeisten opintojen ajalle että korkea-asteen opintojen ajalle myönnettävää opintotukea, opiskelijan omiin tuloihin perustuvaa tarveharkintaa, asumisen tukea, opintolainan valtiontakausta, lasta huoltavien opiskelijoiden opintotukea sekä opintotukea ja muuta sosiaaliturvaa. Muistion luvussa 3 käsitellään opintotuen uudistamisen edellytyksiä ja vaihtoehtoja; opintotuen tarkoitusta ja kehittämisen painopisteiden valintaa, nykyisen järjestelmän välttämättömiä ja perusteellisia kehittämisvaihtoehtoja sekä keskeisiä toimenpiteitä ryhmitellen työryhmän toimeksiannon mukaisesti. Muistion luvussa 4 ovat kehittämisehdotukset

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta

Selonteossa kuvataan Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristöä ja sen muutosta sekä määritellään sisäisen turvallisuuden politiikan painopisteet ja tavoitteet. Sisäisen turvallisuuden politiikan päämääränä on varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa. Tällä hetkellä Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on vakaa. Suomen ulkoinen turvallisuusympäristö on kuitenkin muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Tällä on selkeä vaikutus myös sisäiseen turvallisuuteen ja sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovatkin usein ensivaste myös ulkoisten uhkien torjunnassa. Muuttunut turvallisuusympäristö korostaa koko yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden merkitystä ja laadukkaat arjen turvallisuuspalvelut luovat perustan vakavimpiin häiriötilanteisiin vastaamiselle. Selonteossa määritellään sisäisen turvallisuuden painopisteiksi ja niihin liittyviksi tavoitteiksi, että 1) vakava nuoriso- ja jengirikollisuus eivät saa kasvusijaa suomalaisessa yhteiskunnassa, 2) järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaan panostetaan oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi, 3) väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin uhka hallitaan, 4) laitonta maahantuloa torjutaan tehokkaasti ja varaudutaan laajamittaiseen maahantuloon sekä hybridivaikuttamiseen rajoilla, 5) suomalaista yhteiskuntaa suojataan vihamieliseltä informaatiovaikuttamiselta, 6) vieraiden valtioiden vakoilutoiminnan uhkat torjutaan tehokkaasti, 7) Suomi suojaa kriittistä infrastruktuuriaan ja 8) siviiliväestöä suojataan tehokkaasti laajoissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tavoitteita toteutetaan varmistamalla viranomaisten toimintaedellytykset ja rahoituspohja, kehittämällä lainsäädäntöä ja toimivaltuuksia sekä varautumalla kriiseihin ja laajamittaisiin uhkiin.Julkaisu on päivitetty 26.9.2025, s. 3–5.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Economic Survey : Autumn 2025

Finland’s GDP grew last year by 0.4 per cent at an annual level, and the economic recovery continues. Consumption will be boosted by the slowdown in inflation, declining interest rates and income tax reductions. Recovery of the construction sector, the energy transition and defence materiel purchases will increase investments. Growth in the economy is slowed down by the US tariff increases and the general uncertainty. GDP will grow by 1.0% in 2025, by 1.4% in 2026 and 1.7% in 2027. Employment will grow only in 2026 and 2027 as economic growth picks up. Unemployment will fall from 9.4% in 2025 to 8.4% in 2027. General government finances are weighed down this year by the weak current situation and the slow economic growth. The economic growth forecast for the next few years and the Government’s adjustment measures will have only a moderate decreasing impact on the deficit, as defence investments, health and welfare service and debt servicing costs will increase expenditure. The general government deficit is 4.3 per cent of GDP this year and will decrease to around 3.6 per cent in 2026 and to around three per cent at the end of the outlook period. The debt ratio will momentarily stabilise in 2027, after which it will take an upward turn again and exceed 90 per cent in 2029.Publication was updated on 23th September 2025, p. 116.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible