Anvisning om riksomfattande allmänna arrangemang för ledning av räddningsverksamheten

I denna anvisning beskrivs de allmänna arrangemangen för räddningsverksamhetens ledningssystem i välfärdsområden och samarbetsområden för räddningsverksamheten samt på riksnivå. Anvisningen svarar bland annat mot skyldigheten enligt 47 § i räddningslagen (379/2011) att göra upp planer som gäller ledningen av och samverkan inom räddningsväsendet på riksnivå samt mot regeringsprogrammets föresats om att enhetliga lednings- och lägescentraler inrättas inom räddningsmyndigheterna. Anvisningen kompletteras av andra riksomfattande anvisningar och planer som utarbetats för ledningen av räddningsverksamheten inom samarbetsområdena för räddningsverksamheten och räddningsverken. Anvisningen har beretts i inrikesministeriets projekt för riksomfattande harmonisering och utveckling av ledningssystemet för räddningsverksamheten (VN/12461/2022) och i den riksomfattande samarbetsgruppen för ledningssystemet för räddningsverksamheten (VN/33699/2023). Utkastet till anvisning har behandlats också vid inrikesministeriets räddningsavdelning och med räddningsdirektörerna vid de räddningsverk som ansvarar för ordnandet av samarbetet inom räddningsverksamheten. Till beredningen av utkastet till anvisning hörde en remissbehandling, och de frågor som lyftes fram i yttrandena beaktades vid färdigställandet av anvisningen.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Monitoring and Assessment Plan for the Use and Impact of Government R&D Funding

Government research and development (R&D) funding will be increased significantly in Finland in line with a commitment by Parliament. The significant increase in public R&D funding will require more systematic impact assessment procedures. This plan describes the new procedures for monitoring and assessing the use and impact of government R&D funding, which will be launched in 2025. The monitoring will cover both the additional funding under the Act on Research and Development Funding and state R&D funding as a whole. The aim is to produce an up-to-date overall picture of the situation with regard to the allocation, results, effects and impact of R&D funding for use by decision-makers and actors in the RDI system. Systematic monitoring and assessment serves as a tool for knowledge-based and impact-based management of the RDI system. It serves RDI actors by providing comprehensive situational awareness and information about the state of RDI activities. Monitoring will be carried out by the secretariat of the Research and Innovation Council transparently and in close dialogue with actors in the RDI field. The indicators in the plan are divided into three categories: 1) key indicators, 2) a set of broader metrics and 3) rapid, leading indicators. An annual monitoring report will be drawn up for the Research and Innovation Council and made available to the public. The goal is to make the monitoring and assessment data publicly available online in other respects, too.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjestystaulukot saavutettavi

Asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietintö

Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi asunto-osakeyhtiölakia. Ehdotukset perustuvat hallitusohjelman tavoitteisiin asunto-osakeyhtiölain ajantasaistamisesta, lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytysten varmistamisesta ja havaittuihin ongelmiin puuttumisesta, taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumisesta ja hallintaanotosta, taloyhtiöiden hallitusta alasajosta sekä sähköautojen latausmahdollisuuksien asentamisen helpottamisesta. Työryhmä ehdottaa täydennettäväksi osakehuoneiston hallintaanoton perusteita. Asunto-osakeyhtiön selvitystilaa sekä yhtiön kiinteistö- ja rakennusomaisuuden luovuttamista koskevaa päätöksentekoa ehdotetaan selvennettäväksi ja kevennettäväksi. Asunto-osakeyhtiön konkurssia koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi osoittamalla konkurssiin asettamista koskeva toimivalta ensisijaisesti yhtiökokoukselle, minkä lisäksi laissa ehdotetaan selvennettäväksi konkurssin oikeusvaikutuksia yhtiön osakkeenomistajien ja asukkaiden kannalta. Lisäksi työryhmä ehdottaa muita muutoksia asunto-osakeyhtiölain sääntelyn ajantasaistamiseksi. Ehdotukset koskevat mm. asunto-osakkeiden lunastusmenettelyä, kunnossapitovastuun jakoa yhtiön ja osakkeenomistajien kesken sekä osakehuoneistossa käynnin järjestämistä yhtiön toimesta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia : Valtioneuvoston periaatepäätös

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyn strategian päämääränä on tarjota jokaiselle yhteinen viitekehys kokonaisturvallisuuden toteuttamiseksi omista lähtökohdistaan. Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Kokonaisturvallisuuden periaatteet päivitetään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa viidettä kertaa. Uutena kokonaisuutena varautumisen lisäksi käsitellään häiriötilanteisiin ja kriiseihin vastaamista eli vastetta. Lisäksi korostetaan yksilöitä turvallisuuden avaintoimijoina. Kytköstä EU:n ja Naton kehittyvään resilienssityöhön on vahvistettu. Strategian osassa yksi kuvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, niihin liittyvien riskien arviointi, toimintojen turvaaminen strategisten tehtävien avulla sekä eri toimijoiden osallistuminen. Hallinnonaloille määritellyt strategiset tehtävät kuvataan strategian osassa kaksi. Olennainen osa strategian toimeenpanoa on sen toteutumisen seuranta. Suomessa kokonaisturvallisuuden raportointi toteutetaan vuosittain valtiojohdolle laadittavalla Yhteiskunnan turvallisuusraportilla sekä säännöllisesti julkaistavilla muilla arvioilla ja katsauksilla

Maa- ja metsätalousministeriön tilinpäätös 2024 : Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä

Lääkärihelikopteritoiminta 2030-luvulle : Esitys valtion lääkärihelikopteritoiminnan strategiaksi

Lääkärihelikopteritoiminta on vakiintunut osa suomalaista terveydenhuoltoa ja siihen kuuluvaa ensihoitopalvelua ja valmiutta. Sen toteuttavat yhteistyössä valtion erityistehtäväyhtiö FinnHEMS Oy sekä yliopistosairaalaa ylläpitävät hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä. Työryhmässä ovat olleet edustettuina sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi valtiovarainministeriö, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja FinnHEMS Oy. Lisäksi kehitysehdotuksia on käsitelty yliopistosairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ensihoitokeskusten kanssa. Työryhmän ehdotukset lääkärihelikopteritoiminnan strategiaksi ja kehittämiseksi on jaoteltu kahteen eri aikavaiheeseen. Ajankohtaisia kehityskohteita ovat lentotoiminnan turvaaminen nykyisen helikopterikaluston leasing-sopimuskausien päättyessä, uuden helikopterikaluston hankintaprosessin käynnistämisestä ja rahoittamistavasta päättäminen sekä toimintaa koskevan lainsäädännön tarkentaminen. Lähivuosien kehitysehdotuksia ovat toiminnan parempi valtakunnallinen koordinointi, toimintaedellytysten jatkokehittäminen, helikopterikaluston uudistamisen vaiheittainen toteuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen valtion muiden helikopteritoimijoiden kanssa. Nämä kehityskohteet luovat pohjan lääkärihelikopteritoiminnalle 2030-luvulle.Sivua 75 on päivitetty 11.3.2025 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 10.3.2025 julkaistun version

Opintotuen kokonaisuudistus

Hallitusohjelman mukaan käynnistetään opintotuen kokonaisuudistus. Opintotuen tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu. Opintotuen kokonaisuudistuksessa käydään läpi opintorahan taso, opintolainan suuruus ja opintolainahyvityksen määrä, vapaiden tulojen rajat, perheellisten opiskelijoiden asema ja asumisen tukeminen. Lisäksi opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto. Tulorajojen riittävyyttä ja mahdollisuutta nostaa niitä arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä. Lisäksi selvitetään myös oppisopimuskoulutusten ja opintotuen parempi yhteensovittaminen. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaan turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa. Muistion 1 luvussa käsitellään opintotuen uudistamisen lähtökohtia. Muistion luvussa 2 käsitellään opintotuen nykytilaa; sekä perusasteen jälkeisten opintojen ajalle että korkea-asteen opintojen ajalle myönnettävää opintotukea, opiskelijan omiin tuloihin perustuvaa tarveharkintaa, asumisen tukea, opintolainan valtiontakausta, lasta huoltavien opiskelijoiden opintotukea sekä opintotukea ja muuta sosiaaliturvaa. Muistion luvussa 3 käsitellään opintotuen uudistamisen edellytyksiä ja vaihtoehtoja; opintotuen tarkoitusta ja kehittämisen painopisteiden valintaa, nykyisen järjestelmän välttämättömiä ja perusteellisia kehittämisvaihtoehtoja sekä keskeisiä toimenpiteitä ryhmitellen työryhmän toimeksiannon mukaisesti. Muistion luvussa 4 ovat kehittämisehdotukset

E-evidence-asetuksen ja -direktiivin täytäntöönpano : Lausuntotiivistelmä

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 12.7.2023 asetuksen (EU) 2023/1543 eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja direktiivin (EU) 2023/1544 nimettyjen toimipaikkojen nimeämisestä ja laillisten edustajien nimittämistä koskevista yhdenmukaisista säännöistä sähköisten todisteiden keräämiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä. Oikeusministeriö asetti 17.11.2023 työryhmän asetuksen ja direktiivin edellyttämien lainsäädäntömuutosten valmistelemiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon ja sen toimikausi päättyi 31.3.2025. Työryhmämietintö (Oikeusministeriön julkaisuja, mietintöjä ja lausuntoja 2025:9) oli lausuntomenettelyssä 31.3.2025–13.5.2025. Annetuissa lausunnoissa esitystä pidettiin kannatettavana ja hyvin perusteltuna. Lausunnonantajat pitivät pääosin perusteltuna myös mietinnössä esitettyjä viranomaisrooleja koskevia ratkaisuja. Työryhmän ehdotus Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) nimeämisestä toimivaltaiseksi viranomaiseksi direktiivin 6 artiklan mukaisesti ei kuitenkaan saanut liikenne- ja viestintäministeriöltä eikä Traficomilta varauksetonta tukea. Tämä lausuntotiivistelmä sisältää yhteenvedon työryhmän keskeisistä ehdotuksista sekä lausunnonantajien arvioista ehdotuksen sisältöön.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order

Hallituksen tarkistettu lainsäädäntöohjelma vaalikaudelle 2023−2027

Hallitus hyväksyi 20.6.2024 lainsäädäntöohjelman vaalikaudeksi 2023–2027. Asiakirjaa on tarpeen päivittää hallituskauden puolivälissä. Tämä tarkistettu lainsäädäntöohjelma on hyväksytty 19.6.2025. Lainsäädäntöohjelmassa on alustavat tiedot hallitusohjelmaa keskeisesti toteuttavista lainvalmisteluhankkeista sekä ministeriöiden muista merkittävistä lainvalmisteluhankkeista. Ohjelmaan sisältyvät hankkeet ovat joko yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti huomattavan merkittäviä tai laajasti poikkihallinnollisia. Ohjelmassa on myös kooste vireillä olevista keskeisistä EU-säädöshankkeista, joiden toimeen- tai täytäntöönpanoon liittyy laajoja kansallisen lainsäädännön muutostarpeita vaalikaudella. Lainsäädäntöohjelma täsmentyy eduskunnalle istuntokausittain annettavissa lainsäädäntösuunnitelmissa. Tarkemmat tiedot yksittäisistä lainsäädäntöhankkeista ovat saatavilla valtioneuvoston hanketietopalvelussa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|

Nationell hänvisningsmekanism (NRM) : Manual vid misstanke om människohandel

Benämningen nationell hänvisningsmekanism härrör från den engelska termen National Referral Mechanism, NRM. Mekanismen för att identifiera och hänvisa offer för människohandel är avsedd att fungera som ett praktiskt verktyg för aktörer som möter offer för att de ska kunna identifiera offren och hänvisa dem till tjänster. Dessutom är avsikten att förbättra de tjänster och stödinsatser som erbjuds. Målet är att tillgodose rättigheterna för dem som blivit offer för människohandel och att införa en nationellt enhetlig praxis. För identifiering i det första skedet och för att hänvisa offret till hjälpsystemet behöver aktörerna inte veta om det är fråga om just människohandel eller någon annan form av våld eller utnyttjande. Det viktigaste är att man i större utsträckning identifierar det utnyttjande som offret utsatts för och tillgodoser det behov av hjälp som ett offer för människohandel har. Genom att identifiera offer och tillhandahålla dem tjänster i rätt tid ökar man offrens tilltro till att deras situation tas på allvar och att det finns genuin vilja att hjälpa dem. Detta förebygger också situationer där offer för människohandel återvänder till den som utnyttjat dem och att de faller offer för utnyttjande på nytt. Att identifiera och hjälpa offer för människohandel främjar avslöjandet av människohandel och genomförandet av straffansvar. I handboken ges information och stöd för att de olika aktörer som arbetar med dessa frågor ska kunna identifiera och hjälpa offer för människohandel. Handboken innehåller praktiska verktyg som kan användas för olika aktörers behov.Projektet Intensifiera arbete mot människohandel har finansierats av EU:s fond för inre säkerhet (2023–2025). Projektet ansvarar för publikationens innehåll