Lifestyle and health-related factors in relation to musculoskeletal and mental disability : a life course approach

Low back and knee pain are common and often cause discomfort and disability as well as burdening the health care services. Chronic musculoskeletal disorders (MSDs) tend to develop over long time periods, suggesting an importance of early-life exposures in disease onset. There is insufficient understanding of early indicators of knee and low back problems as well as of those predicting disability retirement (DR). The main aim of this thesis was to increase the knowledge on the role of early health-related and lifestyle factors in musculoskeletal health and permanent work disability by applying a life course approach and examining the impact of obesity and other lifestyle factors on back and knee problems over time. The study base comprised a nationally representative random sample of 2843 men aged 18-50 years. The military records of these men were searched from the register of the Finnish Defence Forces. The first study assessed temporal trends in seeking healthcare during military service over a 40 year period. In studies II and III the military records were linked with data from the Health 2000 Study: weight-related measures at follow up and during life course, information on low back and knee symptoms and disorders, as well as information on other lifestyle and health-related factors. In the fourth study data on care seeking during military service was linked with information on all DR events and their diagnoses from the national registers of the Social Insurance Institution and the Finnish Centre for Pensions. During 1967-2006, there has been a marked increase in healthcare seeking due to any reason as well as due to musculoskeletal problems among Finnish conscripts. Most conscripts visited healthcare at least once due to MSDs, most frequently due to problems in the lower extremities and the lower back. Both baseline and life course BMI predicted one-month radiating low back pain (LBP), knee pain as well as functional limitations due to a knee problem at follow-up. Men who were borderline obese at baseline and became severely obese during the follow-up had an increased risk of radiating LBP and functional knee limitations, while the risk of knee pain was increased already for those who had normal BMI at baseline and became overweight during follow-up. Baseline borderline obesity doubled the risk of both traumatic and non-traumatic knee injuries during military service. Cross-sectionally both general and abdominal obesity were associated in a similar manner with radiating LBP and unilateral knee pain. Functional limitations of the knee were associated only with general obesity. Men who did not complete military service had a clearly higher cumulative incidence of DR, particularly due to mental disorders, in comparison with their counterparts who completed military service. Visiting military health care due to both musculoskeletal and mental problems clearly increased the overall risk of DR, in particular DR due to mental disorders. In men, health behaviours in early adulthood as well as during life course, seem to increase the likelihood of low back and knee problems, functional knee limitations and work disability later in life. Health-related problems, particularly mental ones and comorbidity of musculoskeletal and mental problems, in early adulthood are important predictors of DR. Encouraging young people from becoming overweight and avoiding further weight gain during the life course may prevent radiating LBP as well as knee pain and associated disability. Risk indicators for work disability could be identified and preventive measures initiated in call-up examinations and military service as well as in school healthcare and in occupational health services for those young adults entering working life.Alaselkä- ja polvikipu ovat yleisiä oireita ja aiheuttavat usein haittaa, terveyspalvelujen käyttöä ja työkyvyttömyyttä. Krooniset tuki- ja liikuntaelinvaivat (TULE) näyttävät kehittyvän pidemmän ajan kuluessa, mikä saattaa viitata elämän varhaisten vaiheiden elinympäristö- ja elintapatekijöiden merkitykseen sairauksien synnyssä. Ymmärrys polvi- ja selkäongelmien sekä työkyvyttömyyseläkkeiden varhaisista indikaattoreista ja ehkäisytoimenpiteiden ajoituksesta on puutteellinen. Väitöskirjatyön pääasiallisena tavoitteena oli selvittää varhaisten terveyteen ja elämäntapoihin liittyvien tekijöiden merkitystä liikuntaelinten terveydelle ja työkyvyttömyydelle käyttäen elämänkaareen pohjautuvaa lähestymistapaa. Tutkimuksen lähdeväestö koostui kansallisesti edustavasta satunnaisotoksesta, johon kuului 2843 miestä, iältään 18-50 vuotta. Miesten asevelvollisuustiedot yhdistettiin Terveys 2000 tutkimuksen sekä Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen eläkerekistereiden tietoihin. Ensimmäisessä osatutkimuksessa arvioitiin varusmiespalvelun aikaisen terveyspalvelujen käytön muutoksia 40 vuoden aikana. Osatutkimuksissa II-III tiedot asevelvollisten terveystarkastuksista, pituudesta ja painosta yhdistettiin Terveys 2000 tutkimuksessa kerättyä tietoon painon kehityksestä elämän aikana, vyötärön ympäryksestä, selkä- ja polvioireista, liikuntaelinten toimintakyvystä sekä terveyskäyttäytymisestä. Neljännessä osatutkimuksessa tiedot varusmiespalvelun aikaisesta hoitoon hakeutumisesta yhdistettiin kansallisista eläkerekistereistä saatuun tietoon kaikista työkyvyttömyyseläke-tapahtumista diagnooseineen. Tutkimuksen aikana, vuosina 1967-2006, suomalaisten varusmiesten terveyspalvelujen käyttö, sekä yleensä että tuki-ja liikuntaelinongelmien vuoksi, lisääntyi huomattavasti. Enemmistö varusmiehistä hakeutui vastaanotolle TULE-ongelmien vuoksi vähintään kerran varusmiespalvelun aikana, useimmiten alaraaja- tai selkäongelmien vuoksi. Sekä kutsunta-aikainen että elämänaikainen painoindeksi ennustivat myöhempää säteilevää selkäkipua, polvikipua ja polven toimintarajoitteita. Nuorena lievästi ja myöhemmin vaikeasti lihavilla oli lisääntynyt säteilevän alaselkäkivun ja polven toimintarajoitteiden riski. Polvikivun riskiä lisäsi jo ylipainon kehittyminen lähtötilanteessa normaalipainoisille. Lihavuus kaksinkertaisti sekä tapaturmaisten että ei-tapaturmaisten polvivammojen riskin varusmiespalvelun aikana. Lihavuus oli yhteydessä myös polven myöhempään toimintarajoitteeseen. Sekä seurantahetken yleinen että keskivartalolihavuus olivat yhteydessä säteilevään alaselkäkipuun ja toispuoliseen polvikipuun. Polven toimintarajoitteet olivat yhteydessä vain yleiseen lihavuuteen. Varusmiespalvelun keskeyttäneillä oli selkeästi lisääntynyt työkyvyttömyyseläkkeiden riski, erityisesti mielenterveysongelmista johtuen. Hoitoon hakeutuminen varuspalvelun aikana sekä liikuntaelinten että mielenterveysongelmien vuoksi lisäsi selvästi työkyvyttömyyseläkkeen riskiä yleisesti ja etenkin mielenterveyssyistä. Terveyskäyttäytyminen varhaisessa aikuiselämässä ja elämän aikana näyttää lisäävän myöhempien alaselkä- ja polvikipujen, polven toimintarajoitteiden ja työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyyttä. Terveyteen liittyvät ongelmat, etenkin mielenterveysongelmat, varsinkin samanaikaiset tuki-ja liikuntaelinten ja mielenterveyden ongelmat varhaisessa aikuiselämässä ovat työkyvyttömyyseläkkeen tärkeitä ennustavia tekijöitä. Ylipainon ehkäisy nuoruudessa ja lisäpainon kertymisen välttäminen aikuiselämän aikana saattavat ehkäistä säteilevää alaselkäkipua, polvikipua ja siihen liittyvää toimintakyvyn vajavuutta. Kutsuntatarkastusten ja varusmiespalvelun aikana sekä kouluterveydenhuollossa ja nuorten aikuisten kohdalla työterveyshuollossa voisi tunnistaa työkyvyttömyyttä uhkaavat tekijät ja ryhtyä ehkäiseviin toimiin

Toimintakykyä rajoittava sisäilmaoireisto

Työterveyslaitos sai Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toimeksiannon arvioida sisäilmasta vakavasti sairastuneiden määrää ja miten sisäilmaongelmista kärsivät ihmiset ovat saaneet hoitoa tai sosiaalietuuksia ja miten heidän työkykyään on pyritty edistämään ml. sen, millaisia kuntoutustoimia on tehty tai on suunnitteilla. Tavoitteena oli koota käytettävissä oleva tieto ja kuvata tämänhetkiset käytännöt. Julkisen keskustelun perusteella ei ole selvää, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan sisäilmasta vakavasti sairastuneista. Sisäympäristön altisteet ja olosuhteet voivat selittää ohimeneviä oireita, jotka korjaantuvat, kun olosuhteet saatetaan kuntoon. Luvussa 2 kuvattu lyhyesti sisäilmaan liittyvät terveysvaikutukset. On ihmisiä, joilla on rakennusten sisäilmaongelmiin liittyen invalidisoivia, toimintakykyä pitkäaikaisesti rajoittavia oireita. Oireet ilmenevät tietyissä sisäympäristöissä, ja oireet väistyvät, kun henkilö ei oleskele kyseisissä rakennuksissa. Tällaista oirekokonaisuutta ei selitä mikään lääketieteellinen sairaus, kuten astma. Vakavasti toimintakykyä rajoittavassa oireilussa on kyse pitkäaikaisesta oireilu- ja reaktioherkkyydestä rakennuksissa, töissä, kotona tai muualla, joissa ei ole merkittäviä puutteita sisäilman laadussa. Pitkäaikainen oireiluherkkyys ympäristötekijöille on jatkumo lievästä sietokyvyn heikentymisestä invalidisoivaan toimintakykyä heikentävään oireistoon. Tämän vuoksi havainnot ja arviot esiintyvyydestä vaihtelevat sen mukaan, miten oireiluherkkyyttä kysytään. Pitkäaikainen oireiluherkkyys näkyy terveydenhuollossa, esimerkiksi työterveyshuollossa. Se näkyy myös ammattitautitutkimuksiin sisäilmaongelmien (kosteusvauriot) vuoksi lähetetyillä työntekijöillä. Silloin kun oireisto rajoittaa työllistymistä, ilmiö näkyy TE-toimistossa asioinnin yhteydessä, ja kun oireisto aiheuttaa ongelmia asumisessa, haetaan apua sosiaalipalveluista. Kuntoutusta järjestävillä tahoilla, Kelassa ja työeläke- ja tapaturmavakuutusjärjestelmässä, sisäilmaan liittyvä toimintakyvyn heikkeneminen on tunnettu ilmiö. Selvitimme joko kyselyllä tai haastattelemalla, mitä tukitoimia on tehty ja miten vakava oireilu näkyy työterveyshuollossa, TE-toimistoissa, sosiaalitoimessa ja sosiaalivakuutusjärjestelmässä sekä keskisuuren kaupungin henkilöstöhallinnon näkökulmasta (luku 4)

Asbestos, Asbestosis, and Cancer: Helsinki Criteria for Diagnosis and Attribution 2014

The report summarizes the current, up-to-date information on the methods for managing and eliminating asbestos-related diseases.1

Role of overweight and obesity in low back disorders among men : a longitudinal study with a life course approach

Objectives: To assess the association between being overweight or obese with low back pain (LBP) and clinically defined low back disorders across the life course. Design: A longitudinal and cross-sectional study. Setting: A nationwide health survey supplemented with data from records of prior compulsory military service. Participants: Premilitary health records (baseline) were searched for men aged 30–50 years (n=1385) who participated in a national health examination survey (follow-up). Methods and outcome measures: Height and weight were measured at baseline and follow-up, and waist circumference at follow-up. Weight at the ages of 20, 30, 40 and 50 years were ascertained, when applicable. Repeated measures of weight were used to calculate age-standardised mean body mass index (BMI) across the life course. The symptom-based outcome measures at follow-up included prevalence of non-specific and radiating LBP during the previous 30 days. The clinically defined outcome measures included chronic low back syndrome and sciatica. Results: Baseline BMI (20 years) predicted radiating LBP in adulthood, with the prevalence ratio (PR) being 1.26 (95% CI 1.08 to 1.46) for one SD (3.0 kg/m2) increase in BMI. Life course BMI was associated with radiating LBP (PR=1.23; 95% CI 1.03 to 1.48 per 1 unit increment in Z score, corresponding to 2.9 kg/m2). The development of obesity during follow-up increased the risk of radiating LBP (PR=1.91, 95% CI 1.03 to 3.53). Both general and abdominal obesity (defined as waist-to-height ratio) were associated with radiating LBP (OR=1.64, 95% CI 1.02 to 2.65 and 1.44, 95% CI 1.02 to 2.04). No associations were seen for non-specific LBP. Conclusions: Our findings imply that being overweight or obese in early adulthood as well as during the life course increases the risk of radiating but not non-specific LBP among men. Taking into account the current global obesity epidemic, emphasis should be placed on preventive measures starting at youth and, also, measures for preventing further weight gain during the life course should be implemented

Pandemia ja riskien hallinta työpaikoilla

Koronapandemia ilmeni ennenkokemattomana ja yllättävänä koko yhteiskunnalle ja suomalaisille työpaikoille. Koronapandemian alkuvaiheessa julkisessa viestinnässä korostettiin taudin mahdollista vakavuutta. Työpaikat pohtivat, mitä toimia työpaikoilla tulee tehdä koronariskin hallitsemiseksi. Pandemia ja riskien hallinta tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja arvioida työpaikkojen oppeja ja kokemuksia koronapandemian vaikutuksista työturvallisuuden hallintaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja ja toimenpiteiden ajoitusta altistumisen ehkäisemiseksi. Tutkimuksessa selvitettiin myös työpaikan riskienarvioinnissa ja hallinnassa hyödyntämä tiedonkulun verkosto epidemian ajalta. Tavoitteena oli löytää hyviä keinoja, joiden avulla työpaikat voivat varautua jatkossakin biologisten tekijöiden aiheuttamiin riskeihin

Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto : Selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Sotessa kuluu suuria määriä energiaa ja materiaaleja, ja toiminta synnyttää suoria ja epäsuoria päästöjä. Sote kiihdyttää toiminnallaan ilmastonmuutosta kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii kansallisesti koordinoitua ja soteen kohdennettua ohjausta. Tässä raportissa esitetään Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto (EKO-SOTE) -hankkeen tulokset. Hankkeen tarkoituksena oli muotoilla ehdotus kansallisesta tavoitteesta, ohjausmekanismeista ja seurantaindikaattoreista soten ympäristövaikutusten vähentämiseksi Suomessa. Tarkoitusta varten hankkeessa tehtiin koko soten kattava hiilijalanjälkilaskelma sekä koottiin monipuolinen kirjallisuus-, haastattelu- ja kyselyaineisto. Kansallinen tavoite ja ehdotus ohjausmalliksi muotoiltiin yhdessä eri asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Esitämme että ekologisesti kestävän soten kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan ”Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuoteen 2035 mennessä”. Alkuvaiheen ohjausmekanismeiksi ehdotamme tavoitteen sisällyttämistä soten valtakunnalliseen strategiseen ohjaukseen, STM:n koordinoimana kansallisen verkoston muodostamista sekä aiheeseen kohdistettua hankerahoitusta. Lisäksi ehdotamme asetettavaksi vähimmäisindikaattorit, joiden avulla soten ekologista kestävyyttä seurataan.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Outbreak of invasive pneumococcal disease among shipyard workers, Turku, Finland, May to November 2019

We report an outbreak of invasive pneumococcal disease and pneumococcal pneumonia among shipyard workers, in Turku, Southwest Finland. In total, 31 confirmed and six probable cases were identified between 3 May and 28 November 2019. Streptococcus pneumoniae serotypes 12F, 4 and 8 were isolated from blood cultures of 25 cases. Occupational hygiene measures and vaccination of ca 4,000 workers are underway to control the outbreak at the shipyard.</p

Large expert-curated database for benchmarking document similarity detection in biomedical literature search

Document recommendation systems for locating relevant literature have mostly relied on methods developed a decade ago. This is largely due to the lack of a large offline gold-standard benchmark of relevant documents that cover a variety of research fields such that newly developed literature search techniques can be compared, improved and translated into practice. To overcome this bottleneck, we have established the RElevant LIterature SearcH consortium consisting of more than 1500 scientists from 84 countries, who have collectively annotated the relevance of over 180 000 PubMed-listed articles with regard to their respective seed (input) article/s. The majority of annotations were contributed by highly experienced, original authors of the seed articles. The collected data cover 76% of all unique PubMed Medical Subject Headings descriptors. No systematic biases were observed across different experience levels, research fields or time spent on annotations. More importantly, annotations of the same document pairs contributed by different scientists were highly concordant. We further show that the three representative baseline methods used to generate recommended articles for evaluation (Okapi Best Matching 25, Term Frequency-Inverse Document Frequency and PubMed Related Articles) had similar overall performances. Additionally, we found that these methods each tend to produce distinct collections of recommended articles, suggesting that a hybrid method may be required to completely capture all relevant articles. The established database server located at https://relishdb.ict.griffith.edu.au is freely available for the downloading of annotation data and the blind testing of new methods. We expect that this benchmark will be useful for stimulating the development of new powerful techniques for title and title/abstract-based search engines for relevant articles in biomedical research.Peer reviewe