Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen ja kotihoidon riittävyys seurannan tiedonkeruut : määrittelyt ja ohjeistus : versio 1.0

Dokumentti on tiedon tuottajille, toimittajille ja järjestelmätoimittajille suunnattu ohje vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen ja kotihoidon riittävyyden seurannan tiedonkeruun tietosisällön toimittamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Tässä ohjeessa kuvataan tiedonkeruun sisältö sekä annetaan aineistokuvaus (skeema). Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULVHSM</a

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019–2020

Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia 2446 v. 2019 ja 2703 v. 2020. Näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 1024 v. 2019 ja 1062 v. 2020. Työikäisille (15─64-vuotiaille) kirjattiin v. 2019 ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia 1976, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 710. Vuonna 2020 työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia oli 2305, näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 792. Hieman yli neljäsosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin yli 65-vuotiailla. Sekä kaikenikäisten että työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten sekä vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä on ollut laskusuuntainen v. 2019 saakka, mutta v. 2020 tapausmäärät kääntyivät nousuun. Tapausmäärien nousu liittyy pääasiassa koronavirustapauksiin (COVID-19-tapauksiin), mutta myös kryptosporidioosien määrä on nousut merkittävästi v. 2018 lähtien viitaten epidemiaan. Työikäisten yleisimmät vahvistetut ammattitaudit v. 2019 olivat allerginen kosketusihottuma, meluvamma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja kryptosporidioosi. Vuonna 2020 meluvamma oli niukasti yleisin työikäisten vahvistettu ammattitauti, mutta toiseksi yleisimmäksi nousi COVID-19-infektio. Seuraavaksi yleisimpiä olivat ärsytyskosketusihottuma, allerginen kosketusihottuma ja kryptosporidioosi. V. 2020 oli siten kaksi infektiotautia viiden yleisimmän työikäisten vahvistetun ammattitaudin joukossa. Vuonna 2020 työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 58 % miehille ja 42 % naisille. Naisten osuus on merkittävästi noussut aiempaan verrattuna liittyen mm. lähinnä naisilla vahvistettuihin COVID-19-infektioihin. Yli puolet työikäisten miesten vahvistetuista ammattitaudeista todettiin yli 50-vuotiailla, kun naisilla vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma on tasaisempi. Miesten ja naisten ammattitautikirjoissa on merkittäviä eroja. Vuonna 2020 yleisimmät vahvistetut ammattitaudit työikäisillä miehillä olivat meluvamma ja allerginen kosketusihottuma, kun taas naisilla COVID-19-infektio ja ärsytyskosketusihottuma. Koronaviruspandemian yhteydessä Suomessa linjattiin, että COVID-19-infektio voidaan hyväksyä ammattitaudiksi, kun sairaus on vahvistettu mikrobiologisilla tutkimuksilla ja altistuminen on todennäköisesti tapahtunut työtehtävien yhteydessä. Työikäisten COVID- 19-infektioita vahvistettiin 114 tapausta v. 2020. Lähes 90 % tapauksista todettiin naisilla ikäjakauman ollessa laaja. COVID-19-tapauksia todettiin toimialoittain tarkasteltuna erityisesti ’terveyspalveluissa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’terveydenhuollon asiantuntijoilla’ ja ’hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä’. Kryptosporidioosi on Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttama suolistotulehdus, joka voi tarttua ihmisiin mm. tuotantoeläimistä. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan kryptosporidioosien määrä lähti selvään nousuun v. 2017. Työikäisten kryptosporidiooseja vahvistettiin 47 tapausta v. 2019 ja 54 tapausta v. 2020 kuvastaen osaltaan kryptosporidioosiepidemiaa. Vain noin 10 % tartuntatautirekisteriin v. 2019–2010 kirjatuista kryptosporidioositapauksista vahvistettiin ammattitaudeiksi. Suurin osa kryptosporidiooseista todetaan toimialalla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’. Vuonna 2020 työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ ja ’terveyspalvelut’ sekä ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ ja ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’. Asbestisairaustapauksien määrä on tasaisesti laskenut, mutta niitä todetaan edelleen liittyen pitkään viiveeseen altistumisen ja asbestisairauden diagnosoimisen välillä. Suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla asbestiplakkitaudin ollessa niistä yleisin. Vahvistettuja ammattisyöpiä kirjattiin 70–80 tapausta/vuosi v. 2019–2020. Yhtä puupölyjen aiheuttamaa nenän sivuontelon syöpää ja yhtä asbestin aiheuttamaa kurkunpääsyöpää lukuun ottamatta vahvistetut ammattisyövät olivat keuhkosyöpiä tai mesotelioomia. Kaksi keuhkosyöpää oli kvartsipölyn aiheuttamia, mutta muut olivat asbestin aiheuttamia. Työikäisten ammattisyöpiä oli yhteensä 10 tapausta v. 2019–2020. Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006) velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Merkittävä osa ammattitaudeista ja niiden epäilyistä jää ilmoittamatta Aluehallintovirastoon ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta. Esim. työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten aineistossa ammattitauti-ilmoitus oli tehty vain 39–44 %:ssa tapauksista v. 2019–2020. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019–2020 -julkaisu sisältää poikkeuksellisesti kahden uuden aineistovuoden tilastotietoja. Virallisten ammattitautitilastojen laatiminen ja julkaisujen teko on viivästynyt Tapaturmakeskuksen (TVK) vakuutusyhtiöiltä (pois lukien Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela)) keräämässä ammattitautiaineistossa todettujen laajojen aineisto-ongelmien vuoksi. Tässä julkaisussa oikaisemme myös uudelleen v. 2016–2018 ammattitautien lukumääriä. Päivitetyt lukumäärät löytyvät taulukkoosiosta ja myös kuvaajat on päivitetty. Ammattitautien tilastoinnissa ilmenneiden laajojen ongelmien vuoksi Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattuihin tapaus- ja diagnoosilukumääriin liittyy epävarmuutta, joka tulee ottaa huomioon ammattitautitilastojen tulkinnassa. Julkaisun analyysiosiossa käsitellään Työperäisten sairauksien rekisterin v. 2019–2020 aineistoa yksityiskohtaisemmin eri tarkastelunäkökulmista. Rekisteriin kirjatuista tiedoista on laadittu erilaisia kuvaajia ja taulukoita aineiston havainnollistamiseksi. Tämän julkaisun lisäksi Työelämätieto-palvelu (tyoelamatieto.fi) tarjoaa mahdollisuuden ammattitautiaineistoihin tutustumiseen

Understanding Finnish Pensions

Understanding Finnish Pensions describes the Finnish pension system and gives the reader a general overview of the security it provides. Furthermore, it depicts how pensions are financed and how pension provision compares internationally. The book also includes a good dose of history and gives a brief outlook for the future. It also sheds light on the decision making and reforming of pensions in Finland. The book is available in both pdf and EPUB format. To read an EPUB file, you need a separate reading program (e.g. Adobe Digital Editions or Bluefire Reader)