Ensimmäinen kullannuppu : Mihin vaikuttaa parisuhteessa sekä naisen ja miehen elämässä?

Ensimmäinen kullannuppu − Mihin vaikuttaa parisuhteessa sekä naisen ja miehen elämässä? –opinnäytetyö on seitsemästä tutkimusartikkelista ja yhdestä tutkimuksesta tehty kirjallisuuskatsaus, joka kokoaa olemassa olevaa tietoa helpommin käytettäväksi käytännön työssä. Tarkoituksena on kuvata ensimmäisen lapsen syntymän jälkeistä muutosta parisuhteessa sekä naisen että miehen elämässä. Tavoitteena on tuottaa ajatuskartta, jonka avulla ensivanhempien kanssa työskentelevät kätilöt voivat parantaa ohjaustaan. Ensimmäisen lapsen syntymä on iso muutos parisuhteessa, osapuolet joutuvat oppimaan vanhemmuuden rooliin ja parisuhde muuttuu perheeksi. Moni asia yllättää uudet vanhemmat ensimmäisen lapsen syntymän myötä. Ammattilaisten tuki on tärkeää vanhemmuuteen kasvussa, sillä perheiden hyvinvointi on yhteiskunnallisesti merkittävää. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsaus menetelmää käyttäen. Aineistoksi valikoitui seitsemän kansainvälistä tutkimusartikkelia ja yksi suomalainen tutkimus. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä mukaillen. Tutkimusaineiston mukaan uusien vanhempien tuen tarve keskittyy viiteen eri osa-alueeseen. Näitä olivat tunne-elämä, seksuaalisuus, sosiaaliset suhteet, rooli ja vuorovaikutus parisuhteessa. Vanhemmat ilmaisivat tarvitsevansa tukea uudessa elämäntilanteessa sekä siihen sopeutumisessa. Tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia ja osoittavat tuen tarpeen. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koottiin kriittisen lähdevalinnan avulla, ja kirjallisuuskatsausta sekä sisällönanalyysiä tehdessä on käytetty eettisyyttä tukevia menetelmiä. Tuotettu ajatuskartta voi toimia kätilön toteuttaman ohjauksen tukena. Jatkossa voitaisiin selvittää ajatuskartan hyödynnettävyyttä käytännössä ammattihenkilöille osoitetulla kyselyllä. Mielenkiintoista olisi myös toteuttaa vertailututkimus ensivanhemmille heidän saamastaan tuesta kätilöiltä, joilla on ajatuskartta ohjaukseen sekä kätilöiltä, joilla ei sitä ole.The thesis First little one − Effects on relationship, woman’s and man’s life is a review, which gathers studied information from seven study articles and one study to be used easier in practical working life. The purpose of this study is to describe the change that the birth of the first child brings into relationship, woman’s and man’s life. The aim is to execute a mind map by the results of a content analysis for professionals to empower their guidance for first time parents. The birth of the first child appears to be a big change in a relationship, partners have to learn the role of parenting and intimate relationship turns into family. Many issues surprise new parents along the birth of the first baby. The support of the professionals is important within the growth into parenthood, because the welfare of families is remarkable for the society. This thesis was carried out by using a method of a review. Seven international research articles and one Finnish research became selected as the material of this study. The research material was analyzed by content analysis. There were five main categories of needed support for parents according to the research material. These categories are emotional life, sexuality, social relations, new role and interaction in relationship. Parents expressed the need of support in adapting to new conditions. The results of studies were alike between each other and it points out the need of support. The research material of this thesis was gathered by critical source selection also both review and content analysis were made using ethically supporting methods. Executed mind map can work as assistance for support given by midwifes. In future it could be explored how beneficial this mind map has been in practical for professionals. It would be also interesting to study comparably which kind of support first time parents have been given by midwifes who have the mind map and ones who haven’t

Mobiilia työtä tekevien työntekijöiden kokemus esimiesten antamasta tuesta

Uuden tieto- ja viestintäteknologian kehitys on murtanut työnteon perinteisiä rajoja. Työ ei ole enää tiettyyn aikaan tai paikkaan sidottua. Työtä tehdään yhä enemmän muualla kuin varsinaisella työpaikalla. Mobiilit työntekijät hyödyntävät eri tiloja työskentelemiseen, ja kommunikoivat muiden henkilöiden kanssa tieto- ja viestintäteknologian välityksellä. Mobiilin työn johtaminen ja hallinta on haaste sekä esimiehille että työpaikkasuunnittelulle. Hyviä esimiehiä ovat sellaiset, jotka huolehtivat tuen antamisesta mobiileille työntekijöille etäisyyksistä huolimatta. Perinteinen suora kontrolli ja kasvokkainen tukeminen ei ole mahdollista tilanteissa, joissa työntekijät työskentelevät muualla kuin varsinaisella työpaikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä on yhä suurempi vastuu työnsä etenemisestä ja työstä saaduista tuloksista. Mobiilit työntekijät tarvitsevatkin esimiehiltään työskentelyään tukevaa palautetta, ohjeita ja tavoitteita, jotka auttavat heitä saavuttamaan yhteiset tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten mobiilia työtä tekevät työntekijät kokevat esimieheltään saamansa tuen ja eroavatko paikallaan työtä tekevien työntekijöiden kokemukset tästä. Lisäksi selvitän, minkälainen joukko mobiilia työtä tekevät työntekijät ovat. Tutkimus on toteutettu käyttämällä kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineistona on Tilastokeskuksen työolotutkimus 2008 (N= 4392), joka on edustava otos suomalaisista palkansaajista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työssä liikkuvuudella tai päätyöpaikalla työskentelyllä ei ole suoraa yhteyttä esimieheltä saatuun tukeen. Tulokseen vaikuttavat varmasti useat eri tekijät, mutta pääsyy voi olla tieto- ja viestintäteknologian kehitys. Mobiilit työvälineet mahdollistavat kommunikoinnin ja yhteistyön eri henkilöiden välillä missä tahansa ja mihin aikaan tahansa. Päätyöpaikan ulkopuolella työskenteleminen on yleisempää miehien kuin naisien keskuudessa. Mobiili työ on yleisintä 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä. Sosioekonomisen aseman mukaan jaoteltuna liikkuva työ on yleisintä ylempien toimihenkilöiden ja työntekijäasemassa olevien työntekijöiden keskuudessa. Yksityisellä sektorilla työskentelevät työntekijät liikkuvat todennäköisemmin työssään päätyöpaikan ulkopuolella verrattuna julkisen sektorin työntekijöihin. Tulokset tukevat aikaisempaa liikkuvaa työtä koskevaa tutkimusta. Jatkotutkimuksen näkökulmasta aihetta tulisi tulevaisuudessa lähestyä enemmän mobiilien työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työn hallinnan näkökulmasta. SUMMARY: Mobile workers experience of supervisor’s social suppor

Sosiaalisen median vaikuttajat osana kuntien markkinointia : Kokemuksia kuntien toteuttamista vaikuttajamarkkinoinnin kampanjoista

Tässä tutkimuksessa perehdytään kuntien toteuttamiin vaikuttajamarkkinoinnin kampanjoihin sosiaalisessa mediassa. Muutamat kunnat ympäri Suomea ovat viime vuosina toteuttaneet laajuudeltaan erilaisia vaikuttajamarkkinoinnin kampanjoita sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, että miksi kunnat ylipäätään tekevät kaupallista yhteistyötä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa ja mihin mahdollisella yhteistyöllä pyritään kunnan näkökulmasta. Tämän lisäksi selvitetään kuntien toteuttamien vaikuttajamarkkinoinnin kampanjoiden käytännön organisointia. Tässä tutkimuksessa pyritään ymmärtämään melko uutta ilmiötä kuntamarkkinoinnin kentällä, jonka vuoksi tutkimuksessa on mukana neljä eri kokoista kuntaa, jotka ovat 2020-luvulla toteuttaneet kaupallisen yhteistyön sosiaalisen median vaikuttajan kanssa. Tutkimukseen on valikoitunut mukaan Turku, Iisalmi, Sodankylä ja Kotka. Tutkimus ei kuitenkaan ole tapaustutkimus, vaan esimerkkikohteiden avulla pyritään luomaan kokonaiskuvaa ilmiöstä. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavat ovat aiemmin mainittujen kuntien työntekijöitä, sekä sosiaalisen median vaikuttajia, joiden kanssa kunnat ovat tehneet kaupallisen yhteistyön. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan nostaa esille, että kunnat pyrkivät yhteistyön avulla lisäämään omaa näkyvyyttään ja tunnettavuuttaan tiettyjen kohderyhmien keskuudessa. Kohdennetun markkinoinnin keinoin kunnat saavat jaettua tehokkaammin haluamiaan viestejä näille kohderyhmille. Kuntien avainviestit kampanjoihin on usein nostettu esiin niiden strategioista ja markkinointisuunnitelmista. Yhteistyön avainviestit voidaan kohdistaa mahdollisille uusille asukkaille tai ne voivat olla kohdennettu omille nykyisille asukkaille. Vaikuttajamarkkinoinnin kampanjassa on mahdollista kokeilla myös uusia viestinnänkeinoja ja tapoja tavoittaa kunnan asukkaita. Kuntien ja vaikuttajien väliset yhteistyöt ovat toimineet sujuvasti ja olleet luonteva osa vaikuttajien julkaisemaa sisältöä sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kunnat voivat saada vaikuttavia tuloksia aikaan vaikuttajamarkkinoinnin keinoin. Vaikuttavat tulokset vaativat kuitenkin huolelliset pohjatyöt, jotta valitaan arvoiltaan sopiva vaikuttaja, jonka seuraajat koostuvat kunnan tavoittelemista kohderyhmistä. Yhteistyön avulla voidaan pyrkiä korostamaan kunnan positiivisia ominaisuuksia niin uusille asukkaille, kuin jo olemassa olevillekin. Uusille asukkaille kunnista myydään erityisesti positiivisia mielikuvia, joista voi olla myönteisiä seurauksia vielä pitkään yhteistyön päättymisenkin jälkeen. Tämä tutkimus antaa jatkotutkimusaiheita syventämään ymmärrystä kuntien vaikuttajamarkkinoinnista

Association of Intracranial Aneurysms With Aortic Aneurysms in 125 Patients With Fusiform and 4253 Patients With Saccular Intracranial Aneurysms and Their Family Members and Population Controls

Background-Varying degrees of co-occurrence of intracranial aneurysms (IA) and aortic aneurysms (AA) have been reported. We sought to compare the risk for AA in fusiform intracranial aneurysms (fIA) and saccular intracranial aneurysms (sIA) disease and evaluate possible genetic connection between the fIA disease and AAs. Additionally, the characteristics and aneurysms of the fIA and sIA patients were compared. Methods and Results-The Kuopio Intracranial Aneurysm Database includes all 4253 sIA and 125 fIA patients from its Eastern Finnish catchment population, and 13 009 matched population controls and 18 455 first-degree relatives to the IA patients were identified, and the Finnish national registers were used to identify the individuals with AA. A total of 33 fIA patients were studied using an exomic gene panel of 37 genes associated with AAs. Seventeen (14.4%) fIA patients and 48 (1.2%) sIA patients had a diagnosis of AA. Both fIA and sIA patients had AAs significantly more often than their controls (1.2% and 0.5%) or relatives (0.9% and 0.3%). In a competing risks Cox regression model, the presence of fIA was the strongest risk factor for AA (subdistribution hazard ratio 7.6, 95% CI 3.9-14.9, P Conclusions-The prevalence of AAs is increased slightly in sIA patients and significantly in fIA patients. fIA patients are older and have more comorbid diseases than sIA patients but this alone does not explain their clinically significant AA risk.Peer reviewe

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen digitalisaation tavoitetila

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen digitalisaation tavoitetilan kuvaus valmistuu syksyllä 2023 osana Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehys -hanketta. Hankkeessa kehitetään digitalisaation ohjausta ja vaikuttavuutta sekä hallinnonalan ennakointikykyä. Tavoitetilan kuvauksella konkretisoidaan Suomen digitaalisen kompassin, Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjausten 2027 sekä muiden merkittävien toimialan digitalisaatiota määrittelevien asiakirjojen asettamia tavoitteita varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen näkökulmasta. Digitalisaatiota tarkastellaan seitsemän osa-alueen kautta: digitalisaation kehittämisen edellytykset, digitaalinen osaaminen, digitaalisen infrastruktuurin, palveluiden ja yhteentoimivuuden kehittämisen tuki, tiedonhallinta ja laatu, tietosuoja ja -turva, digitalisaation lainsäädäntö ja -tulkinta sekä digitalisaation tutkimus. Digitalisaation tavoitteet kuvataan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen kontekstissa.Tällöin kaikki kasvatus- ja koulutustoimijat voivat tehdä pitkäjänteistä, ennakoivaa ja strategisesti ohjattua työtä tavoitetilan toteutumiseksi. Kansallisesti määritellyn ja yhteisesti jaetun tavoitetilan kuvaaminen mahdollistaa konkreettisten toimenpiteiden muodostamisen, mikä edistää toimialan digitalisaation kehitystä kohti yhteisesti jaettua tavoitetilaa

Target state of digitalisation in early childhood education and care, pre-primary, primary and lower secondary education

Aiemmin ilmestyneissä suomen- ja ruotsinkielisessä versioiden tiivistelmissä englanninkielisen nimi on Desired outcomes for digitalisation of early childhood education and care, pre-primary, primary and lower secondary education.A description of the target state of digital transformation in early childhood education and care, pre-primary, primary and lower secondary education is completed in autumn 2023. The description is drawn up as part of the ‘Framework for Digitalisation in Early Childhood Education and Care, Comprehensive School Education and Liberal Adult Education’ project, which develops the guidance, direction and effectiveness of digitalisation and the anticipation capacity of the Ministry's administrative branch. The description makes concrete the objectives set out in Finland's Digital Compass, Policies for the digitalisation of education and training until 2027, and other significant documents defining how digitalisation should be carried out in the sector from the perspective of early childhood education and care and pre-primary, primary and lower secondary education. Digitalisation is examined through seven areas: preconditions for digitalisation development, digital competence, support for developing digital infrastructure, services and interoperability, data management and quality, data protection and information security, digitalisation-related legislation and legal interpretation, and digitalisation research. The objectives of digitalisation are described in the context of early childhood education and care, pre-primary, primary and lower secondary education. This should enable all those involved in the education and training sector to carry out long-term, proactive and strategically guided work to achieve the desired outcomes. A description of the nationally defined and shared outcomes will help the parties to come up with concrete measures, advancing digital transformation towards the sector's shared target state

Målbild för digitaliseringen av småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen

Beskrivningen av målbilden för digitaliseringen av småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen blir klar hösten 2023 som en del av projektet för en referensram för digitaliseringen av småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. I projektet utvecklas styrningen och effekterna av digitalisering samt förvaltningsområdets förmåga till förutseende. Genom beskrivningen av målbilden konkretiseras de mål som ställs upp av Finlands digitala kompass, riktlinjerna för digitaliseringen av fostran och utbildning 2027 samt andra betydande dokument som definierar digitalisering inom sektorn för småbarnspedagogikens, förskoleundervisningens och den grundläggande utbildningens del. Digitaliseringen granskas genom sju delområden: förutsättningar för utveckling av digitaliseringen, digital kompetens, stöd för utveckling av digital infrastruktur, tjänster och interoperabilitet, informationshantering och kvalitet, dataskydd och datasäkerhet, lagstiftning och -tolkning gällande digitalisering samt forskning om digitalisering. Målen för digitaliseringen beskrivs i småbarnspedagogikens, förskoleundervisningens och den grundläggande utbildningens kontext. Då kan alla aktörer inom fostran och utbildning arbeta långsiktigt, förutseende och strategiskt för att förverkliga målbilden. Beskrivning av en nationellt definierad och gemensam målbild gör det möjligt att utforma konkreta åtgärder, vilket främjar utvecklingen av digitaliseringen inom sektorn mot den gemensamma målbilden

Pharmacokinetic aspects of retinal drug delivery

Drug delivery to the posterior eye segment is an important challenge in ophthalmology, because many diseases affect the retina and choroid leading to impaired vision or blindness. Currently, intravitreal injections are the method of choice to administer drugs to the retina, but this approach is applicable only in selected cases (e.g. anti-VEGF antibodies and soluble receptors). There are two basic approaches that can be adopted to improve retinal drug delivery: prolonged and/or retina targeted delivery of intravitreal drugs and use of other routes of drug administration, such as periocular, suprachoroidal, sub-retinal, systemic, or topical. Properties of the administration route, drug and delivery system determine the efficacy and safety of these approaches. Pharmacokinetic and pharmacodynamic factors determine the required dosing rates and doses that are needed for drug action. In addition, tolerability factors limit the use of many materials in ocular drug delivery. This review article provides a critical discussion of retinal drug delivery, particularly from the pharmacokinetic point of view. This article does not include an extensive review of drug delivery technologies, because they have already been reviewed several times recently. Instead, we aim to provide a systematic and quantitative view on the pharmacokinetic factors in drug delivery to the posterior eye segment. This review is based on the literature and unpublished data from the authors' laboratory.Peer reviewe

Indoor air particles in office buildings with suspected indoor air problems in the Helsinki area

Objectives: Airborne particle concentrations can be used as quality indicators of indoor environments. The previous lack of reference data has limited the use of particle measurements in offi ce environments. The aim of this study was to describe the concentrations of airborne particles (≥ 0.5 μm and ≥ 5.0 μm) in 122 Finnish offi ce buildings with suspected indoor air problems. Materials and Methods: The database consisted of indoor air and supply air particle samples collected in 2001–2006 from the Helsinki area. The particle concentrations (≥ 0.5 μm and ≥ 5.0 μm) were measured in the indoor air (528 samples from 122 offi ce rooms) and in the supply air (384 samples from 105 offi ce rooms) with an optical particle counter. Airborne particle concentrations ≥ 0.5 μm were categorized according to the effi ciency of supply air fi ltration and health survey data. Results: The mean concentrations in the indoor air equaled 1900 particles/l and in the supply air 1300 particles/l. The effi ciency of supply air fi ltration decreased the fi ne particles counts in both the indoor and supply air. The counts of large particles, ≥ 5.0 μm, were low in the indoor air. Airborne counts of ≥ 0.5 μm particles (geometric mean) were statistically higher in the offi ces whose occupants had work-related symptoms (eye and/or upper respiratory symptoms or upper respiratory infections) than in the offi ces whose occupants had no such symptoms. However, the symptoms may also be linked to other indoor air problems or particle characteristics not studied in this work. Conclusions: This study indicates typical airborne particle levels (≥ 0.5 μm and ≥ 5.0 μm) in Finnish offi ce buildings with suspected indoor air problems. The results can be used to evaluate the quality of indoor environment, possible indoor air problems, and the need for additional investigations

Opas Kiteellä asuvan muistisairaan omaiselle

Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan väestön ikääntymisen ja odotettavissa olevan eliniän pidentymisen vuoksi. Maailmassa yli 35 miljoonaa ihmistä sairastaa dementiaa. Suomessa vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairasti vuonna 2010 yli 95 000 ihmistä ja lievää muistisairautta noin 30 000 - 35 000 ihmistä. Arvioidaan, että vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrä on 130 000. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin Kiteen kaupungin toimeksiannosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää potilasohjausta kokoamalla tietoa etenevistä muistisairauksista ja omaisen jaksamisesta opasta varten. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa opas muistisairaiden omaisille, joiden läheinen on Kiteellä, omassa kodissaan asuva yli 65-vuotias etenevää muistisairautta sairastava. Opas tehtiin Kiteen kaupungin muistihoitajien työvälineeksi suullisen ohjauksen tueksi. Muistihoitajat antavat oppaan vastaanotolta diagnoosin saamisen jälkeen ensimmäisten käyntikertojen yhteydessä. Oppaan tavoitteena on, että omainen saa tietoa yleisimmistä etenevistä muistisairauksista, paikallisia yhteystietoja ja kannustusta jaksamiseen. Jatkotutkimusaiheiksi nousivat Kiteen kaupungin muistipalvelujen saatavuuden, riittävyyden ja asiakastyytyväisyyden tutkimiset. Lisäksi vastaavia oppaita voisi tehdä muillekin paikkakunnille eri kansansairauksista päivitettynä heidän omilla yhteystiedoillaan, palveluillaan ja hoitopoluillaan.Memory disorders are increasing all the time as the population ages and life expectancy lengthens. More than 35 million people worldwide suffer from dementia. In 2010, more than 95 000 people were suffering at least from moderate memory disorder in Finland, and about 30 000 - 35 000 people were suffering from mild memory disorder. It is estimated that in 2020 about 130 000 people will suffer from at least moderate memory disorder. This functional study was commissioned by the City of Kitee. The purpose of the thesis was to develop patient education by gathering information from progressive memory disorders and the relatives’ ability to cope in order to make a guide. The task of this thesis was to produce a guide for families who have a relative who lives in Kitee in his or her own home and who is over 65 years old and suffers from progressive memory disorder. The guide was created for the memory nurses who work in Kitee. The guide serves as a tool to support oral guidance. Memory nurses provide the guide to the clients after they have received the diagnosis. The aim of the guide is that the relatives get information about the most common progressive memory disorders, local contact information and encouragement to cope. Further research topics could be the availability of memory services availability, adequacy and customer satisfaction re-search. In addition, similar guides could also be made in other locations, updated with their contacts and services