Ja se rukki pyöri ain, ja karstat heiluu : Virittävien tarinoiden käyttö iäkkäiden muistelussa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää muistelumenetelmän käyttöä vanhustyössä sekä tuoda esille virittävien tarinoiden käyttöä kehyskertomuksissa muistelun aktivoimiseksi. Tarkoituksena oli myös kokeilla muisteluun virittävien kehyskertomuksien soveltuvuutta iäkkäiden muistelutuokioissa. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja siinä sovellettiin narratiivista lähestymistapaa sekä eläytymismenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin neljän eri kehyskertomusaiheen kautta keskustellen käydyissä tapaamisissa. Kehyskertomusten aiheet olivat perhe, koti, koulu ja toteutumattomat haaveet. Itse tutkimusaineisto on käsitelty sisällönanalyysitekniikkaan pohjautuen, jossa osallistujilta saatuja tarinoita tarkasteltiin omina pieninä tarinoinaan ja niistä yhtäläisyyksiä etsien. Tutkimuksen yhteistyötahona oli Pienkoti Kultalanka, jonka asukkaista kolme osallistui tutkimukseen. Kaikki osallistujat olivat naisia ja he olivat iältään 83 - 99 -vuotiaita. Tutkimustulokset osoittivat, kuinka syvällisesti iäkkäät pystyvät kertomien tarinoi-densa kautta saamaan uusia merkityksiä elämälleen ja kokemuksilleen. Kerrottujen muistojen kautta nousi myös esiin iäkkäille itselleen tärkeät ja merkitykselliset asiat. Kokeilu virittävien tarinoiden käytöstä iäkkäiden muistelun aktivoimisessa toi esiin menetelmän monipuolisuuden sekä mahdollisuuden tarjota vanhustyöhön uuden näkökulman tarkastella iäkkään elettyä elämää.The purpose of this research was develop reminiscence work in elderly care and bring up the use of stories which were used on activated elderly to recall. The purpose also was to try does stories activate elderly to recall. The research was qualitative and there were applied narrative method and the method of empathybased stories. The research material was collected in private converses. Themes for stories was family, home, school and unrealized dreams. The research material is processed by the analysis of contents method where stories were observed as a small stories and try to find same coherence between them. The research was realized in co-operation with Kultalanka and three of Kulta-lankas's inhabitant were participated on this research. All of them were women and they were 83-99 -years old. The findings of this research was that elderly people can, by their stories, to bring new meanings for their life and experiences. By telling stories the research showed what is important and significant for elderly people. By testing stories to activated reminiscence, it showed the versatile of this method and the opportunity to bring a new method to elderly care to observe lived life

Preface : Journal first track

Publisher Copyright: © 2021 Copyright for this paper by its authors. Use permitted under Creative Commons License Attribution 4.0 International (CC BY 4.0).ECSA 2021 opened up a partnership with Journal of Systems and Software (JSS) and IEEE Software to incorporate journal-first papers into its program. Authors of journal first papers accepted by JSS or IEEE Software since January 2020 were invited to submit their work to be presented at ECSA 2021. This allowed authors of journal first papers to present their work to the community. In the end five papers were selected to be presented at the conference.Peer reviewe

If it Weighs as Much as a Duck, it’s Made of Wood, and Therefore a Witch : Direct and Indirect Accusations of Witchcraft in Depositions of the Salem Witchcraft Crisis of 1692

The material for this thesis comes from the original depositions that have survived from the Salem witchcraft crisis of 1692. The aim of the thesis is to show that the depositions contain both direct and indirect accusations of witchcraft, analyse how these are realised in the source material, and discuss trends emerging from them. The theory part of the thesis discusses how what we say is not always what we mean, and proves that there is a credible base to determine some accusations as direct and others as indirect. Main tools used are Grice’s Maxims and the Cooperative Principle, the concept of implicature, and Searle’s Speech acts. The analysis of the material shows that there are several different ways to make direct and indirect accusations in the depositions, that gender has more bearing on the accusers than the accused, and that young women are both more likely to give depositions, and also directly accuse individuals of witchcraft. In the scope of the work it was found that an accused individual was more likely to survive the crisis if a) all or b) none of the accusations made against them contained direct accusations of witchcraft

Project Leadership in Change Projects: A case study: the most significant project leadership competences for project leaders to achieve a successful change project and the development of succeeding in change projects.

Nothing in this world is sure but change. Nowadays several, different projects define the organizations’ capability of reforming themselves. In recent years, the attention in project leading field has been more and more focused into the leadership side of projects instead of the management side. Changes can thereby be implemented as projects. The change that is implemented as a form of project, can be seen as an entity which creates the desired change. This research study focuses on how these kind of change projects can be led from the view of project leadership policy. The research emphasizes especially the importance of project leadership competences and what are the most essential competences to be able to accomplish a successful change project. The research shows in addition a great interest of clarifying the success criteria of change projects and how the change project success could be developed further. Project leadership and change projects are first scrutinized through the previous scientifical research and literature. The literature part endeavours to clarify the main concepts of project leading field and change project policy. The literature part in addition presents the transition from the project management to project leadership. This was seen vital to be able to state reasons especially why project leadership is essential for the project success. After this, the research focuses on in-depth scrutinize of project leadership competences. In addition, three project leadership competence groups are handled; managerial, emotional and intellectual competence groups. At the end of the literature part, the impact of project leadership to change project success is examined. The research questions are then in addition clarified. The empirical part of the research scrutinizes through the interviews the usage and importance of project leadership competences in the case organization’s change projects. After this, there was an endeavor of clarifying the meaning of change project success and developmental opportunities of success. The latter was scrutinized through the deteriorating things of change project success. The overall view of project leadership competences and change project success criteria was formed through the current state and significances of both. According to the results of the research, the most significant project leadership competences in order to achieve a successful change project were considered to be motivation, engaging communication and resource management. Change project success meant mostly achieving the objectives and accomplishing the change project to the end. The main developmental opportunities were better resource allocationing, reasoning, better communication, assertive leadership, better planning and implementing of change projects.Mikään muu tässä maailmassa ei ole varmaa paitsi muutos. Tänä päivänä monet, erilaiset projektit määrittelevät organisaatioiden kyvykkyyttä uudistaa itseään. Viime vuosina huomio projektien johtamisessa on yhä enemmän keskittynyt projektien ihmisten johtamisen puoleen asioiden johtamisen sijasta. Muutos voidaan toteuttaa projektina. Muutos, joka toteutetaan projektin muodossa, voidaan nähdä kokonaisuutena joka luo tuon halutun muutoksen. Tämä tutkimus keskittyy siihen, miten tällaisia muutosprojekteja voidaan johtaa projektijohtajuuden keinoin. Tutkimus painottaa projektijohtajuuden kompetenssien merkitystä sekä tutkii sitä, mitkä ovat kaikista merkittävimmät projektijohtajuuden kompetenssit muutosprojektissa onnistumisen kannalta. Tutkimuksessa selvitetään myös muutosprojektien onnistumisen kriteerit sekä miten muutosprojekteissa onnistumista voitaisiin kehittää. Projektijohtajuutta ja muutosprojekteja käsitellään tutkimuksessa ensin aiemman tieteellisen tutkimuksen ja kirjallisuuden kautta. Teoriaosuus pyrkii selventämään tutkimuksen keskeisimmät käsitteet. Teoriaosuudessa esitellään myös siirtymä projektien johtamisen kentällä asioiden johtamisesta ihmisten johtamiseen. Tämä nähtiin oleellisena, jotta voitiin perustella miksi juuri projektijohtajuus on merkittävässä roolissa projektien onnistumisen kannalta. Tämän jälkeen tutkimus keskittyy projektijohtajuuden kompetenssien syvälliseen tarkasteluun. Tutkimuksessa tuodaan esille kolme projektijohtajuuden kompetenssien pääryhmää, jotka ovat johtamiskompetenssit sekä emotionaaliset ja intellektuellit kompetenssit. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkitaan haastattelujen kautta projektijohtajuuden kompetenssien hyötyä ja merkittävyyttä case-organisaation muutosprojekteissa. Tämän jälkeen tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitä muutosprojektissa onnistuminen merkitsee ja mitkä ovat muutosprojektissa onnistumisen kehitysmahdollisuudet. Kehitysmahdollisuuksia tutkittiin muutosprojektissa onnistumista heikentävien asioiden kautta. Kokonaiskuva projektijohtajuuden kompetensseista ja muutosprojektien onnistumisen kriteereistä muodostettiin kummankin käsitteen nykytilan ja merkittävyyden kautta. Tutkimuksen tulosten mukaan, merkittävimmiksi projektijohtajuuden kompetensseiksi onnistuneen muutosprojektin saavuttamisen kannalta nousivat motivaatio, yhdistävä kommunikaatio sekä resurssien johtaminen. Muutosprojektissa onnistumisen nähtiin tarkoittavan pääasiassa asetettujen päämäärien saavuttamista sekä muutosprojektin valmiiksi, loppuun asti saattamista. Keskeisimmät kehitysmahdollisuudet liittyivät pääasiassa parempaan resursointiin, kommunikaatioon, määrätietoisempaan johtamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen

Catechol-O-methyltransferase

Peer reviewe

Suuõõne vedeliku proovide kogumine metssigadelt välitingimustes sigade Aafrika katku viiruse määramiseks

Final Thesis in Veterinary MedicineAfrican swine fever (ASF) is a contagious viral disease that causes a lethal, hemorrhagic fever in domestic pigs and wild boar. The virus has been circulating in Eastern European Union countries since 2014. The aims of the study were to investigate the practical feasibility of non-invasive ropein-a-bait (pSWAB) oral fluid sampling method for collection of oral fluid samples from wild boar in field conditions, and its suitability for detection of African swine fever virus (ASFV) infection in wild boar population in infected area. The study was conducted in five different feeding grounds in County of Tartu, Estonia. Oral fluid samples were collected with two different pSWABs, loose and fixed baits. Samples were examined in Estonian Veterinary and Food Laboratory for wild boar specific deoxyribonucleic acid (DNA) and ASFV DNA by real-time polymerase chain reaction (RT-PCR). 24 loose bait samples (13%) were obtained out of 183 exposed baits. With fixed baits, 17 samples were obtained with 11 baits. All the fixed bait samples and 71% of the loose bait samples were positive to wild boar DNA. In addition, all the samples were negative to ASFV DNA. Oral fluid sampling with pSWABs is possible, but it is laboriuous and therefore not very practical. In the present study, no ASFV was detected in wild boar, although the virus was circulating in the wild boar population in the immediate vicinity during the period when the study was conducted. More studies are needed to investigate if pSWABs could be used in field to detect other infectious diseases.Sigade Aafrika katk (SAK) on kontagioosne viirushaigus, mis tekitab letaalset hemorraagilist palavikku kodusigadel ja metssigadel. Viirus on tsirkuleerinud Euroopa Liidu idaosa riikides alates aastast 2014. Selle uuringu eesmärkiks oli hinnata metssigadelt suuõõne vedeliku proovide kogumise võimalikkust ja praktilisust mitte-invasiivsel meetodil köispeiutiste (ingl. k. rope-in-abait – pSWAB) abil välitingimustes, ning selle meetodi sobivust SAK viirusinfektsiooni tuvastamiseks metssea populatsioonides nakatunud aladel. Uuring teostati viiel erineval söögiplatsil Tartu maakonnas. Suuõõne vedeliku proovid võeti kasutades kahte erinevat tüüpi köispeibutisi, lahtiseid ja fikseerituid. Proovid uuriti Veterinaar- ja Toidulaboratooriumis metssea spetsiifilise desoksüribonukleiinhape (DNA) ja SAK viiruse DNA suhtes RT-PCR meetodil. Kokku 183-st söötmisplatsidele paigutatud lahtisest peibutisest leiti üles 24 (13%) peibutist. 11 fikseeritud peibutisest võeti vaatlusperioodil vältel 17 proovi. Kõik fikseeritud peibutistest võetud proovid ja 71% lahtiste peibutiste proovidest olid positiivsed metssea DNA suhtes. Kõik proovid olid negatiivsed SAK viiruse DNA suhtes. Suuõõnevedeliku kogumine köispeibutiste abil on võimalik, kuid on töömahukas ning seetõttu mitte väga praktiline. Käesoleva uuringu käigus SAK viirust metssigadel tuvastada ei õnnestunud, ehkki viirus ringles lähipiirkonna metsseapopulatsioonis uuringu läbiviimise perioodil. Kõispeibutiste kasutamise sobivus teiste infektsioonhaiguste tuvastamiseks vajab edasist uurimist

Collective sensemaking during the early phases of sustainability working group identity creation: Walking the sustainability talk

The existing literature on sensemaking has largely overlooked the importance of resource scarcity as a fundamental factor in strategy implementation and sustainability challenges. Sustainability strategy is typically implemented in organisations through sustainability working groups that develop action plans under resource scarcity. Resource scarcity often leads to conflicting interests among part-taking stakeholders, resulting in organizational tensions and negative emotions at the group level that threaten the development of group identity. Furthermore, despite its central role in successful strategy implementation and sensemaking, the literature on organizational identity has neglected the early stages of working group identity creation research. Groups acts as a practical tool for strategy implementation being part of the organizational management system. Therefore, this research combines sensemaking theory, based on Sandberg and Tsoukas' (2020) types, with self-categorisation theory (SCT), as originally proposed by Turner et al. (1987), to provide a more nuanced theoretical model of group identity creation. These different types of sensemaking have opened new research avenues by bridging the cognitivist and constructivist research streams, leading to a more nuanced understanding of the temporary and processual nature of sensemaking. This research responds to the call from behavioural strategy scholars for more empirical research on strategy implementation by taking a socio-material approach to sensemaking and group identity creation. It follows the critical realism research philosophy in which material reality forms the objective nature of the world and social systems produce a framework for the way actors subjectively perceive the world. The socio-materiality perspective in sensemaking research recognizes the importance of the emotional needs of individual actors as a driving force behind social communication and the use and allocation of resources. Power processes and group dynamics are important elements within socio-materiality, and rituals, rules, resource allocation and use are intertwined with group structures and ongoing structuring processes, such as emerging group norms. The sociomaterial approach at the intersection of sensemaking and group identity creation is still a relatively unexplored area, which justifies the intertwined use of deductive and inductive approaches in this research. The focus of the study is on exploring how the sustainability working group navigates and establishes itself amidst strategic objectives, expectations of primary stakeholders (including paradoxical expectations related to sustainability issues), emotional reactions and allocation of scarce resources during its early creation phase. The sociomaterial approach allows for the examination of social dynamics and organising within their material context under the framework of “practical rationality”. Taking a critical realism stance in sociomateriality allows us to analyse social and material structure and structuring (e.g. group identity process) as a separate constituent from actors’ actions (i.e. socially constructed through subjective experienced agency), while recognising that embodied actions or inactivity bring structure alive. According to the findings in this study, the formation of a sustainability working group's identity is an iterative process that intertwines conscious cognitive mental models with unconscious cognitive and emotional processes of actors within the socio-material environment. Building on previous literature and informed by empirical observations, this research finalizes a theoretical model of early-stage group identity formation through abductive research logic. In addition, this study has identified the gradual emergence of various sensemaking types and the transitional periods in the creation of group identity from the individual to the group levels. Furthermore, a detailed codebook including guidelines has been created, which will provide directions for future research on collective sensemaking and group relationships in the field of behavioural strategy. This study provides insights into the dynamic interplay of group identity creation and internal processes within sustainability working groups. While recognizing the importance of exploring the effective management of paradoxical tensions in implementing sustainability strategies, the primary focus remains on examining the complex dynamics of group identity creation. This focal point aims to establish the groundwork for forthcoming research pathways and the development of practical instruments for managing sustainability. The ultimate goal is to increase the efficiency of implementing sustainability initiatives through the collaborative efforts of a sustainability working group.Vastuullisuuspuheesta tekoihin. Kollektiivinen tolkuntekeminen vastuullisuusjohtamisen työryhmän identiteetin luomisen alkuvaiheessa Tässä ajassa monet organisaatiot kamppailevat vastuullisuusjohtamisen haasteiden äärellä, joiden ytimessä vallitsee luontokadon myötä kiihtyvä resurssiniukkuus. Länsimaisessa talousjärjestelmässä ja työelämässä vallinnut jatkuvan kasvun logiikka on yksiselitteisesti kestämätön ja organisaatiot etsivät kiihtyvällä vauhdilla uusia vastuullisempia toiminta- ja tuotantomalleja luodakseen kestävää arvoa yhteiskunnassa. Vastuullisuustyöryhmien perustaminen ja johtaminen ovat osa tätä ilmiötä. Työryhmät sosiaalisena systeeminä toimivat yksilön ja organisaation johtamisen työvälineenä liittymällä osaksi organisaation johtamisjärjestelmää sekä vastuullisuusstrategian toimeenpanoa. Vastuullisuustyöryhmät kohtaavat arjessaan yhteiskuntamme jo lähes unohtaman elollisissa systeemeissä vallitsevan resurssiniukkuuden ja sen synnyttämät luonnolliset jännitteet. Ryhmätutkimuksessa ryhmän jäsenien kohtaamat resurssiniukkuuden jännitteet eivät koske vain ryhmän sisäistä resurssiallokaatiota vaan ulottuvat myös ryhmän sidosryhmien suhteissa tapahtuvaan resurssiallokaatiopohdintaan haastaen ryhmäidentiteetin kehittymistä. Ryhmään liittyminen ja kuuluminen ovat ihmisen perustarpeita, ja ryhmän resurssineuvottelu liittyy siellä olevien ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen tietyn perustehtävän ja ryhmän tavoitteiden äärellä. Työryhmän jäsenet tunnustelevat ja neuvottelevat heti ensimetreistä lähtien esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden normeista ja arvostuksen tai turvallisuuden tunteiden saavuttamisesta. Valtaa tunnustellaan ja konstruoidaan työryhmän sisällä ja myös suhteissa sen ulkoisiin sidosryhmiin. Vastuullisuustyöryhmä kohtaa organisaatiosysteemin valtarakenteiden ja normien muutostyön haasteet, jotka jäävät usein vastuullisuusstrategiaa ylätasolla laadittaessa piileviksi. Puheesta tekoihin on organisaatiotodellisuudessa pitkähkö matka ja ilman valtaa työryhmän toimijuus jää näennäiseksi. Työryhmän on kyettävä tekemään tolkkua kompleksisestä toimintaympäristöstä tunnistaakseen oman perustehtävänsä, tavoitteet sekä sosiaalisen suhdeverkoston potentiaalisine resursseineen ja sen ryhmään kohdistuvat odotukset. Oman perustehtävän tunnistaminen käynnistää ryhmäidentiteetin luomisen prosessin, jonka aikana ryhmän jäsenet aistivat, luovat ymmärrystä, neuvottelevat ja sisäistävät ryhmän normatiiviset säännöt sen päätöksentekoon liittyen. Vastuullisuustyöryhmän ensihetket synnyttävät sen eettisen ja normatiivisen perustan, jonka varassa organisaation vastuullisuusstrategiatyön käytäntöön toimeenpano pitkälti lepää. Käyttäytymisstrategian tutkijat ovat peräänkuuluttaneet lisää empiiristä tutkimusta siitä, miten strategia muuttuu puheista ja suunnitelmista todellisiksi teoksi. Tämä tutkimus vastaa kutsuun tuottamalla mallin vastuullisuustyöryhmän tolkuntekemisen ja ryhmäidentiteetin luomisen prosessista. Tutkimuksessa hyödynnetään erityisesti Sandbergin ja Tsoukasin (2020) tolkuntekemisen eri tyyppejä yhdistäen niistä saatuja oivalluksia itsekategorisointiteoriaan (self-categorization theory, SCT) ja erityisesti Turnerin (1987) alkuperäiseen teoriaan nojautuen. Tolkuntekemisen tyyppien avulla on tässä tutkimuksessa rakennettu silta kognitivistisen ja konstruktivistisen tolkuntekemisen- ja ryhmäidentiteetti-tutkimusalueiden välille mahdollistaen työryhmän tolkuntekemisen ajallisen ja prosessuaalisen luonteen yksityiskohtaisemman ymmärryksen rakentumisen. Tutkimuksessa keskitytään tutkimaan, miten vastuullisuustyöryhmä navigoi ja vakiinnuttaa asemansa strategisten tavoitteiden, ensisijaisten sidosryhmien odotusten (mukaan lukien kestävyyskysymyksiin liittyvät paradoksaaliset odotukset), emotionaalisten reaktioiden ja niukkojen resurssien kohdentamisen keskellä sen perustamisvaiheessa. Tutkimuksessa käytetyn sosiomateriaalisen lähestymistavan avulla voidaan tarkastella sosiaalista dynamiikkaa ja työryhmän organisoitumista materiaalisessa kontekstissaan "käytännöllisen rationaalisuuden" puitteissa. Kriittisen realismin omaksuminen sosiomateriaalisuudessa antaa meille mahdollisuuden analysoida sosiaalista ja materiaalista rakennetta ja jäsentymistä (esim. ryhmäidentiteettiprosessia) toimijoiden toimista erillisenä osatekijänä (eli sosiaalisesti rakentuneena subjektiivisen kokemuksen kautta) ja tunnustaa samalla, että ruumiillistuneet toimet tai toimimattomuus tuovat rakenteen eloon. Aiempaan kirjallisuuteen perustuen ja empiiristen havaintojen perusteella tässä tutkimuksessa viimeistellään teoreettinen malli työryhmän identiteetin muodostumisesta alkuvaiheessa abduktiivisen tutkimuslogiikan avulla. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan vastuullisuustyöryhmän identiteetin muodostuminen on iteratiivinen prosessi, jossa tietoiset kognitiiviset mielenmallit kietoutuvat yhteen sosiomateriaalisen ympäristön toimijoiden tiedostamattomien kognitiivisten ja emotionaalisten prosessien kanssa. Lisäksi tässä tutkimuksessa on tunnistettu erilaisten tolkuntekemisen tyyppien asteittainen esiin tuleminen ja siirtymävaiheet työryhmän ryhmäidentiteetin luomisen aikana yksilötasolta ryhmätasolle. Lisäksi tässä tutkimuksessa on luotu yksityiskohtainen koodikirja, joka sisältää ohjeita antaen suuntaa kollektiivista tolkuntekemistä ja ryhmäsuhteita koskevalle tulevalle tutkimukselle käyttäytymisstrategian alalla. Työryhmien johtamiselle ja ohjaamiselle löytyy myös yksityiskohtainen työryhmän käynnistämisen rakennekuvaus niiden työskentelyn käynnistämisen työvälineeksi. On aika siirtyä vastuullisuuspuheesta tekoihin

Seksuaaliterveyden edistämisen osaaminen hoitotyössä : osaamisen määrittely ja mittaaminen

Seksuaaliterveys on tärkeä osa potilaan hyvinvointia, ja se tulisi ottaa huomioon potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. Seksuaaliterveyteen on alettu kiinnittää huomiota myös kansainvälisesti seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien lisäännyttyä. Kuitenkin tutkimuksissa on todettu, että potilaat eivät saa tarvitsemaansa seksuaalineuvontaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä systemaattisesti tutkittua tietoa seksuaaliterveyden edistämisen osaamisen määrittelystä ja mittaamisesta hoitotyössä. Tutkimus on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolian hanketta, jonka tarkoitus on kehittää seksuaaliterveyden edistämisen osaamista metropolialueella ja hoitotyön koulutuksessa. Tutkimusmenetelmänä oli sovellettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen avulla on hankkeessa tarkoituksena jäsentää ja määrittää seksuaaliterveyden edistämisen osaamisen tietoperusta ja osaamisen kriteerit, joiden avulla seksuaaliterveyden edistämisen osaamista voidaan arvioida ja mitata hoitotyössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että seksuaaliterveyden edistämisen osaamista on määritelty useimmiten hoitajien arvojen ja asenteiden sekä tietojen ja taitojen kautta. Mittaamisessa on käytetty useita mittareita, jotka ovat useimmiten mitanneet vain yhtä osaamisen aluetta, kuten asenteita tai tietoja seksuaalisuudesta. Vain muutamassa tutkimuksessa on selvitetty seksuaaliterveyden edistämisen osaamista kokonaisuudessaan. Analysoimiemme tutkimusartikkeleiden mukaan hoitajat kokevat seksuaaliterveyden edistämisen tärkeäksi, mutta eivät kuitenkaan toteuta seksuaalineuvontaa käytännön hoitotyössä. Hoitajien tiedot ja taidot seksuaaliterveyden edistämisestä ovat puutteelliset ja henkilökohtaiset arvot ja asenteet esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan saattavat vaikuttaa hoitotyöhön. Osaamisen arvioimiseksi ja mittaamiseksi tarvitaan tarkoitusta varten kehitetty mittari, jonka avulla pystytään arvioimaan hoitajien seksuaaliterveyden edistämisen osaamista ja tämän myötä myös kehittämään osaamista. Myös seksuaaliterveyden edistämisen koulutusta on kehitettävä.Sexual health is an integral part of the well-being of a patient and should be taken into account in patient care. Recently, sexual health has been the subject of international attention with the rising amount of sexuality-related health issues. Despite this, studies have shown that patients feel like they are not receiving competent sexual counselling. The purpose of this study was to gather systematically researched information about the defining and assessing of sexual health promotion competence in nursing. Our study is part of the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences project designed to develop the skill of sexual health promotion and the education in sexual health promotion in the Helsinki Metropolitan area. An applied systematic literature review was used as the research method. The literature review will be used later in the project for analysing and defining the knowledge base and skill criteria in the promotion of sexual health. The results showed that knowledge and skills in the matter were defined through the values, attitudes, knowledge and skills of the registered nurses. Several indicators were used for studying the sexual health promotion competence, although usually only one singular subject was under research, e.g. attitudes or general knowledge of sexuality. Very few studies were carried out to research the overall skills in sexual health promotion as a whole. Registered nurses felt that the sexual health promotion was important, yet they did not apply sexual health promotion in their day-to-day work. The knowledge and skills of the nursing community in the subject were incomplete, and the attitudes are often prejudiced. In order to inclusively evaluate the overall competence in sexual health promotion, there is a need for a new evaluation method. Vocational education in sexual health promotion needs to be developed as well