”Lauluja surullisin sävelin elämästä luopumisesta”: Musiikki kuoleman ja surun merkityksellistäjänä suomalaisten suremisessa ja siihen liittyvissä rituaaleissa

Musiikkia on käytetty kuolemaan liittyvissä rituaaleissa läpi ihmiskunnan historian. Musiikin avulla eri yhteisöt eri aikoina ja eri puolilla maailmaa ovat ilmaisseet menetyksen aiheuttamaa surua ja tarjonneet terapeuttista tukea menetyksestä selviämiseen. Monet käyttävät musiikkia säännöllisesti itsesäätelytarkoituksissa ja tunnetyöskentelyn apuvälineenä. Huolimatta siitä, että ihmisten tiedetään hakevan musiikista lohtua erityisesti vaikeiden elämäntilanteiden aikoihin, ei kuolemaan ja suremiseen liittyvää systemaattista musiikkipsykologian tutkimusta ole juurikaan tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella musiikin merkityksiä ja funktioita kuolemaan liittyvissä elämäntilanteissa. Tutkimusta varten analysoitiin 561 suomalaisen kuvauksia sellaisista musiikinkuuntelukokemuksista, jotka liittyivät jollakin tapaa kuolemaan. Tekstiaineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista teemaanalyysiä, jossa muodostettiin kolme pääteemaa kuolemaan liittyvien musiikkikokemusten konteksteille ja musiikin eri rooleille näissä tilanteissa. Teemat nimettiin Tragedian ymmärtämiseksi, Rituaaliseksi suremiseksi, ja Muisteluksi. Kaikkien teemojen keskiössä oli musiikin rooli merkityksen muodostamisessa, mutta prosessin eri vaiheissa musiikin käyttö ja funktiot näyttäytyivät keskenään hieman erilaisina. Tragedian ymmärtäminen liittyi yleensä läheisen kuolemaan ja sen aiheuttamiin ensijärkytyksen hetkiin, tai tilanteisiin, joissa itseä tai läheistä oli kohdannut vakava sairaus tai läheinen oli käyttäytynyt itsetuhoisesti. Pieni osa kuvauksista käsitteli vastaajien omia itsetuhoisia hetkiä. Musiikkia kuunneltiin yksin ja keskittyneesti, ja sen rooli liittyi tapahtuneen ymmärtämisen ja järkytyksen sanallistamisen prosesseihin sekä reflektoimisen ja vertaistuen tarpeisiin. Rituaalinen sureminen liittyi joko virallisiin sururituaaleihin (esimerkiksi hautajaisiin ja muistotilaisuuksiin) tai yksityisen suremisen hetkiin ja henkilökohtaisiin hyvästeihin. Musiikilla oli näissä kuvauksissa usein symbolinen merkitys: sen avulla viitattiin vainajan elämään, ilmaistiin kuoleman herättämiä tunteita ja käsitteellistettiin menetyksen merkitystä. Symbolinen käyttäytyminen kietoutui myös tiiviisti erilaisiin tunteiden käsittelyn prosesseihin. Musiikin käyttöä suremisen yhteydessä esiintyi tilanteissa, joissa oltiin yksin, mutta myös sosiaalisesti jaetuissa hetkissä yhdessä muiden kanssa. Muistelu liittyi hetkiin, jolloin menetyksestä oli jo kulunut aikaa. Musiikin kuuntelu herätti muistoja edesmenneestä ja sitä kuunneltiin tarkoituksella menneiden aikojen muistelun, vainajan muiston tai tapahtuneen kunnioittamisen apuvälineenä, sekä yhteyden tuntemiseksi edesmenneeseen läheiseen. Myös sattumalta kuultu musiikki saattoi herättää tällaisia muistoja. Pieni osa kuvauksista kuvaili musiikin herättämiä kipeitä tunteita tai muistoja, jotka johtivat tällaisen musiikin välttelemiseen. Tulosten perusteella voidaan yhä paremmin ymmärtää sitä, kuinka musiikki voi olla tärkeä osa henkilökohtaisia suremisen prosesseja, ja tarjota merkityksiä, lohtua ja apuvälineitä menetyksen hyväksymiseen ja sitä kautta surusta selviämiseen

Tears evoke the intention to offer social support: A systematic investigation of the interpersonal effects of emotional crying across 41 countries

Tearful crying is a ubiquitous and likely uniquely human phenomenon. Scholars have argued that emotional tears serve an attachment function: Tears are thought to act as a social glue by evoking social support intentions. Initial experimental studies supported this proposition across several methodologies, but these were conducted almost exclusively on participants from North America and Europe, resulting in limited generalizability. This project examined the tears-social support intentions effect and possible mediating and moderating variables in a fully pre-registered study across 7007 participants (24,886 ratings) and 41 countries spanning all populated continents. Participants were presented with four pictures out of 100 possible targets with or without digitally-added tears. We confirmed the main prediction that seeing a tearful individual elicits the intention to support, d = 0.49 [0.43, 0.55]. Our data suggest that this effect could be mediated by perceiving the crying target as warmer and more helpless, feeling more connected, as well as feeling more empathic concern for the crier, but not by an increase in personal distress of the observer. The effect was moderated by the situational valence, identifying the target as part of one's group, and trait empathic concern. A neutral situation, high trait empathic concern, and low identification increased the effect. We observed high heterogeneity across countries that was, via split-half validation, best explained by country-level GDP per capita and subjective well-being with stronger effects for higher-scoring countries. These findings suggest that tears can function as social glue, providing one possible explanation why emotional crying persists into adulthood.</p

A multi-country test of brief reappraisal interventions on emotions during the COVID-19 pandemic.

The COVID-19 pandemic has increased negative emotions and decreased positive emotions globally. Left unchecked, these emotional changes might have a wide array of adverse impacts. To reduce negative emotions and increase positive emotions, we tested the effectiveness of reappraisal, an emotion-regulation strategy that modifies how one thinks about a situation. Participants from 87 countries and regions (n = 21,644) were randomly assigned to one of two brief reappraisal interventions (reconstrual or repurposing) or one of two control conditions (active or passive). Results revealed that both reappraisal interventions (vesus both control conditions) consistently reduced negative emotions and increased positive emotions across different measures. Reconstrual and repurposing interventions had similar effects. Importantly, planned exploratory analyses indicated that reappraisal interventions did not reduce intentions to practice preventive health behaviours. The findings demonstrate the viability of creating scalable, low-cost interventions for use around the world

”Lauluja surullisin sävelin elämästä luopumisesta” : musiikki kuoleman ja surun merkityksellistäjänä suomalaisten suremisessa ja siihen liittyvissä rituaaleissa

Musiikkia on käytetty kuolemaan liittyvissä rituaaleissa läpi ihmiskunnan historian. Musiikin avulla eri yhteisöt eri aikoina ja eri puolilla maailmaa ovat ilmaisseet menetyksen aiheuttamaa surua ja tarjonneet terapeuttista tukea menetyksestä selviämiseen. Monet käyttävät musiikkia säännöllisesti itsesäätelytarkoituksissa ja tunnetyöskentelyn apuvälineenä. Huolimatta siitä, että ihmisten tiedetään hakevan musiikista lohtua erityisesti vaikeiden elämäntilanteiden aikoihin, ei kuolemaan ja suremiseen liittyvää systemaattista musiikkipsykologian tutkimusta ole juurikaan tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella musiikin merkityksiä ja funktioita kuolemaan liittyvissä elämäntilanteissa. Tutkimusta varten analysoitiin 561 suomalaisen kuvauksia sellaisista musiikinkuuntelukokemuksista, jotka liittyivät jollakin tapaa kuolemaan. Tekstiaineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista teemaanalyysiä, jossa muodostettiin kolme pääteemaa kuolemaan liittyvien musiikkikokemusten konteksteille ja musiikin eri rooleille näissä tilanteissa. Teemat nimettiin Tragedian ymmärtämiseksi, Rituaaliseksi suremiseksi, ja Muisteluksi. Kaikkien teemojen keskiössä oli musiikin rooli merkityksen muodostamisessa, mutta prosessin eri vaiheissa musiikin käyttö ja funktiot näyttäytyivät keskenään hieman erilaisina. Tragedian ymmärtäminen liittyi yleensä läheisen kuolemaan ja sen aiheuttamiin ensijärkytyksen hetkiin, tai tilanteisiin, joissa itseä tai läheistä oli kohdannut vakava sairaus tai läheinen oli käyttäytynyt itsetuhoisesti. Pieni osa kuvauksista käsitteli vastaajien omia itsetuhoisia hetkiä. Musiikkia kuunneltiin yksin ja keskittyneesti, ja sen rooli liittyi tapahtuneen ymmärtämisen ja järkytyksen sanallistamisen prosesseihin sekä reflektoimisen ja vertaistuen tarpeisiin. Rituaalinen sureminen liittyi joko virallisiin sururituaaleihin (esimerkiksi hautajaisiin ja muistotilaisuuksiin) tai yksityisen suremisen hetkiin ja henkilökohtaisiin hyvästeihin. Musiikilla oli näissä kuvauksissa usein symbolinen merkitys: sen avulla viitattiin vainajan elämään, ilmaistiin kuoleman herättämiä tunteita ja käsitteellistettiin menetyksen merkitystä. Symbolinen käyttäytyminen kietoutui myös tiiviisti erilaisiin tunteiden käsittelyn prosesseihin. Musiikin käyttöä suremisen yhteydessä esiintyi tilanteissa, joissa oltiin yksin, mutta myös sosiaalisesti jaetuissa hetkissä yhdessä muiden kanssa. Muistelu liittyi hetkiin, jolloin menetyksestä oli jo kulunut aikaa. Musiikin kuuntelu herätti muistoja edesmenneestä ja sitä kuunneltiin tarkoituksella menneiden aikojen muistelun, vainajan muiston tai tapahtuneen kunnioittamisen apuvälineenä, sekä yhteyden tuntemiseksi edesmenneeseen läheiseen. Myös sattumalta kuultu musiikki saattoi herättää tällaisia muistoja. Pieni osa kuvauksista kuvaili musiikin herättämiä kipeitä tunteita tai muistoja, jotka johtivat tällaisen musiikin välttelemiseen. Tulosten perusteella voidaan yhä paremmin ymmärtää sitä, kuinka musiikki voi olla tärkeä osa henkilökohtaisia suremisen prosesseja, ja tarjota merkityksiä, lohtua ja apuvälineitä menetyksen hyväksymiseen ja sitä kautta surusta selviämiseen.peerReviewe

Sharing experienced sadness : Negotiating meanings of self-defined sad music within a group interview session

Sadness induced by music listening has been a popular research focus in music and emotion research. Despite the wide consensus in affective sciences that emotional experiences are social processes, previous studies have only concentrated on individuals. Thus, the intersubjective dimension of musical experience – how music and music-related emotions are experienced between individuals – has not been investigated. In order to tap into shared emotional experiences, group discussions about experiences evoked by sad music were facilitated. Interpretative phenomenological analysis revealed four levels of discourses in the sharing of experiences evoked by joint music listening: (1) describing the emotional experience, (2) describing the music, (3) interpreting the music, and (4) describing autobiographical associations. Negotiated meanings of musical expression and emotional content were present. When exposed to different types of music and musical expression, the informants distinguished various kinds of sadness with distinct meanings. Shared experiences were affected by expectations of the musical style, structure, and performance, as well as expectations of the emotional content of music. Additionally, social norms and cultural conventions played important roles in the negotiations.peerReviewe

“The Kind of Music That Makes My Skin Crawl” : Disgust Associated with Musical Experiences

This chapter explores the affective aspects of aversive experiences relating to music listening. In music psychology research, there is a strong consensus that one of the most important reasons that people listen to music is to experience emotions, and that most music-evoked emotions are positively toned. Negative emotions, therefore, are often considered irrelevant in a musical context. However, although many people think music is fundamentally a positive and pleasurable phenomenon, it is also known to been purposely used for evoking unpleasant affective reactions, even for torture. Such accounts challenge the idea that music or music-induced experiences could be only positive or harmless at most. In this chapter, I will first discuss the rather poorly understood nature of negative emotions in musical context, then I will review some of the recent findings of empirical studies investigating disliked music and aversive musical experiences. Finally, I will consider the implications of current constructivist theories of emotions and affect for studying negative affective responses to music. I will conclude the chapter by discussing whether disgust could really be an appropriate concept to employ when aiming to understand unpleasant musical experiences.peerReviewe

Taiteesta hyvinvointia, hyvinvoinnista taidetta?

nonPeerReviewe

Asiakastyytyväisyyskysely Sata-Kuulo Oy:n palveluista

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä Sata-Kuulo Oy:ltä saamiinsa palveluihin. Opinnäytetyössä selvitettiin asiakkaiden mielipiteitä palvelujen laadusta. Tavoitteena oli löytää Sata-Kuulo Oy:n palveluissa tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät ja sitä kautta tuottaa tietoa, jonka avulla Sata-Kuulo Oy:n palveluja ja toimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää vielä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin opinnäytetyön tekijän keräämän teoreettisen tutkimustiedon pohjalta kehitetyn kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi perustieto- ja asiakastyytyväisyysosiot, joissa oli monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeita jaettiin 50 kappaletta, joista palautui 38 lomaketta. Vastausprosentiksi muodostui täten 76. Opinnäytetyön tulosten mukaan Sata-Kuulo Oy:n asiakkaat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä saamiensa palveluiden laatuun. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat yrityksen henkilökunnan ammattitaitoon ja toimintaan. Kehitettävää puolestaan löytyi yrityksen toimitilojen toimivuuden ja viihtyisyyden saralla. Opinnäytetyön tulosten perusteella Sata-Kuulo Oy:n henkilökunta sai tietoa asiakkaidensa tyytyväisyydestä ja siihen johtaneista tekijöistä. Tietoa voidaan hyödyntää yrityksen toiminnan kehittämisen suunnittelussa. Jatkotutkimushaasteiksi sopisivat asiakastyytyväisyyskyselyn uusinta esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, asiakkaiden ja henkilökunnan mielipiteiden yhteneväisyyksien ja eriäväisyyksien tutkiminen sekä laatukäsikirjan kehittäminen yrityksen palvelujen laatua ajatellen.The purpose of this thesis was to define the level of customers satisfaction for the service received in Sata-Kuulo Ltd. The purpose was to define customers` opinions about the quality of the service they received. The aim of the thesis was to find out the reasons that cause satisfaction and dissatisfaction at services that Sata-Kuulo Ltd offers and yield information, in which the employees of Sata-Kuulo Ltd can base the development of services and operations models. The material of this thesis was collected with a questionnaire, which was created by creator of the thesis. The questionnaire is based on information of different researches. The questionnaire contains two sections, background information-section and section about customer satisfaction, and it included structured and open questions. According to the results of the thesis, the customers of Sata-Kuulo Ltd were mainly really satisfied with the quality of the services they received. Extremely satisfied were they with the professional skills and behaviour of the employees. Some development they wanted for the premises. The results give information about satisfaction of the consumers for the employees. Information of this thesis can be used in the planning of operation development. Suggestions for the further research are for example to repeat this questionnaire after five years and to define the differences of opinions about the quality of the services between the customers and employees. Sata-Kuulo Ltd could also develop a quality manual