Toivo Antikainen – sankarillinen neuvostosuomalainen? Mies ja myytti Punainen Karjala -lehdessä

Artikkelissa tutkitaan diskurssianalyysin keinoin Toivo Anti-kaisen sankarimyytin syntyä suomalaisten emigranttien toimit-taman Punainen Karjala -lehden kirjoittelun kautta. Artikkelissaanalysoidaan, kuinka Antikaisessa henkilöityi kuva ihanteellisestaneuvostosuomalaisesta. Tutkimuksen kohteena oleva lehti ilmestyi Neuvosto-Karjalan pääkaupungissa Petroskoissa vuosina 1920–1923 nimellä Karjalan Kommuuni ja vuosina 1923–1937 nimellä Punainen Karjala. Se oli Neuvosto-Karjalan suurin suomenkieli-nen sanomalehti ja alueen korkeimman vallankäyttäjän, VenäjänKommunistisen Puolueen (bolševikit) Karjalan Aluekomitean äänenkannattaja. Punainen Karjala noudatti neuvostolehdistön linjauksia ja osallistui neuvostovallan keskeisimpiin propaganda-kampanjoihin. Antikaisen nousu näkyväksi hahmoksi neuvos-tosuomalaisessa julkisuudessa liittyi SKP:n kansainväliseen pro-pagandakampanjaan, jonka puolue aloitti sen jälkeen, kun Etsivä Keskuspoliisi pidätti Antikaisen Kirkkonummella loppuvuodesta 1934. SKP ohjeisti lehtiä kirjoittamaan aiheesta ja niinpä Anti-kaisen pidätys ja sitä seuranneet oikeudenkäynnit saivat suurta huomiota Punaisessa Karjalassa ja muissa vasemmistolehdissä ympäri maailman

SKP, Gulag-järjestelmä, poliittinen kasvatustyö ja suomalaiset Magnitogorskissa

Artikkelissa analysoidaan suomalaisten poliittisten työntekijöiden ja laittomien rajanylittäjien toimintaa Magni-togorskissa. Mitä poliittisella valistustyöllä tarkoitettiin jamiten suomalaiset poliittiset työntekijät toteuttivat tätä työtä? Miten laittomat rajanylittäjät suhtautuivat tähän työ-hön ja mitä keinoja heillä oli parantaa olosuhteitaan ja selviytyä gulag-järjestelmässä? Artikkelissa tarkastellaan myös erilaisiavaltasuhteita, jotka muodostivat raamit poliittisten työntekijöiden ja Magni-togorskiin karkotettujen suomalaisten toiminnalle. Tärkeä kysy-mys suomalaisten kohdalla liittyy myös arjen vastarintaan: mitä muotoja se Magnitogorskissa sai? Artikkeli tuo esille poliittisen valistustyön eri ulottuvuuksia gulag-järjestelmässä, SKP:n suh-detta tähän järjestelmään sekä laittomien rajanylittäjien asemaa järjestelmän sisällä

Yksinäisyyden kehityspolkujen yhteys psykososiaaliseen turvallisuusilmapiiriin ja uupumusasteiseen väsymykseen koronapandemian aikaisessa etätyössä

The COVID-19 pandemic has had far-reaching effects on daily life and well-being. Remote working became more common in Finnish working life due to the pandemic, and social restrictions exacerbated feelings of loneliness. This study used a person-oriented approach to examine loneliness trajectories in remote workers (n = 521) at Tampere Universities during the pandemic. Data was collected between April 2020 and February 2021 as part of the "Safely remotely – occupational well-being and its management in telework" research project, funded by the Finnish Work Environment Fund. We examined loneliness trajectories, and how different trajectories were connected to the psychosocial safety climate and emotional exhaustion symptoms experienced by the remote workers. Three loneliness trajectories were identified among the study subjects: low loneliness (40%), medium loneliness (40%) and high loneliness (20%). All groups showed an increase in loneliness during the first year of the pandemic. However, there were between-group differences in trajectories. We also found that the psychosocial safety climate was highest in the low loneliness group. Loneliness was also connected to negative well-being at work, as the loneliest remote workers were more likely to report emotional exhaustion symptoms. Based on the findings, experiences of loneliness increased during long-term remote work and were associated with negative well-being at work. The study highlights the significance of cultivating a positive psychosocial safety climate in organizations to combat loneliness and promote well-being at work among remote workers. Overall, this study provides evidence on the importance of addressing social and psychological factors in the design of remote work arrangements.COVID-19-pandemialla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Etätyöskentely yleistyi suomalaisessa työelämässä 2020 maaliskuussa alkaneen koronapandemian takia, ja sosiaaliset rajoitukset heijastuivat erityisesti lisääntyneisiin yksinäisyyden kokemuksiin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin henkilösuuntautuneella tutkimusotteella Tampereen korkeakouluyhteisön työntekijöiden (n = 521) yksinäisyyden kehittymistä koronapandemian aikaisessa etätyössä. Tutkimuksessa hyödynnettiin seuranta-aineistoa, joka kerättiin Työsuojelurahaston rahoittaman Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä -hankkeen yhteydessä huhtikuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita erityisesti yksinäisyyden taso- ja muutosryhmistä, sekä siitä, miten yksinäisyyden kehityspolut ovat yhteydessä etätyöntekijöiden kokemaan psykososiaaliseen turvallisuusilmapiiriin ja uupumusasteiseen väsymykseen. Tutkittavien joukosta havaittiin kolme yksinäisyyden kehityspolkua: matalan yksinäisyyden kehityspolku (72 %), lisääntyvän yksinäisyyden kehityspolku (10 %) ja korkean yksinäisyyden kehityspolku (17 %). Kahdessa ensimmäisessä kehityspolussa yksinäisyys lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi ensimmäisen koronavuoden aikana, kun taas korkean yksinäisyyden kehityspolussa yksinäisyys oli korkeaa ja pysyvää etätyön alusta saakka. Lisäksi havaittiin, että psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri ennusti kuulumista matalan yksinäisyyden kehityspolkuun. Yksinäisyys oli myös yhteydessä työhyvinvointiin siten, että etätyöntekijät, jotka kokivat korkeaa tai lisääntyvää yksinäisyyttä tutkimuksen aikana, raportoivat myös korkeaa uupumusasteista väsymystä helmikuussa 2021. Tulosten valossa yksinäisyyden kokemukset tyypillisesti lisääntyivät pitkään jatkuneen etätyön aikana ja lisäsivät uupumusasteisen väsymyksen kokemista. Tutkimuksen perusteella psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin vahvistaminen on tärkeää etätyöntekijöiden yksinäisyyden torjumisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus antaa näyttöä sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden huomioimisen tärkeydestä etätyöjärjestelyjen suunnittelussa

Eläytymismenetelmän koettelua

Eläytymismenetelmä sosiaalitutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä, Jari Eskola, Tampere (1998

Metodologisesta epävarmuudesta

After method : mess in social science research, John Law, New York (2004

Sosiaalisen konstruktionismin metateoria, toimintaohjelma vai kutsuhuuto?

An invitation to social construction, Kenneth J. Gergen, London (1999

Käsitteet liikkeessä?

Käsitteet liikkeessä : Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria, Matti Hyvärinen ... [et al.] (toim.), Tampere (2003

Ei pelkästään tavaramaailmasta

Johan on markkinat / Kaj Ilmonen. Tampere, 2007

Kotimainen päänavaus internet-aktivismista

Verkolla valtaa : internet ja poliittisen kansalaistoiminnan näkymät / Pertti Lappalainen. Jyväskylä, 2005