Miten tulla toimeen planeetan rajoissa? : Kestävyysmurros transformatiivisen työn tekijöiden näkökulmasta

Although the conditions of the economy and work are changing in the sustainability transformation, sustainable working life is understood to take place mainly in paid employment. This article expands the understanding of work and livelihoods, and considers the already existing, but often hidden, socially and ecologically more sustainable work beyond wage labour, i.e. transformative work. I explore solutions that aim to ensure sustainable livelihoods for communities within the existing systems, although these systems may not support sustainable local livelihoods beyond wage employment. As theoretical and conceptual frameworks I apply research on responsible careers, diverse economies, institutional ethnography, and practice research. I present findings from 23 interviews with 19 transformative workers. I answer the questions of what, why and how transformative workers operate in their everyday lives and who they become as part of their work, and what might work that fits the planetary boundaries look like.Vaikka kestävyysmurroksessa talouden ja työn edellytykset ovat muutoksessa, kestävän työelämän ymmärretään toteutuvan pääosin palkkatyössä. Tässä artikkelissa laajennan ymmärrystä työstä ja toimeentulosta kiinnittämällä huomiota jo olemassa olevaan, mutta herkästi piiloon jäävään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään työhön, jota tehdään muunakin kuin palkkatyönä. Tutkin ratkaisuja, jotka pyrkivät takaamaan yhteisöjen kestävän toimeentulon jo nykyisessä järjestelmässä, vaikka järjestelmä ei usein tuekaan kestävää paikallistatoimeentuloa, joka on palkkatyötä laajempaa. Sovellan teoreettisena ja käsitteellisenä viitekehyksenä vastuullisten urien tutkimusta, elävän talouden tutkimuksen ymmärryksiä toimeentulosta, institutionaalista etnografiaa sekä käytäntötutkimusta. Esitän tuloksia 23 haastattelusta 19 transformatiivisen työn tekijän kanssa. Vastaan kysymyksiin mitä, miksi ja miten transformatiivisen työn tekijät toimivat arjessaan ja keneksi he tulevat osana tätä toimintaa, sekä miltä planeetan kantokyvyn rajoihin mahtuva moninainen työ voisi näyttää

NATO’s Nordic enlargement: Reconfiguring Sweden’s foreign policy identity after 200 years of neutrality and non-alignment

Prompted by Russia’s war of aggression in Ukraine, Sweden and Finland have undergone a paradigm shift in their foreign policies as they decided to abandon the doctrine of military non-alignment and join NATO. In this discussion article, we argue that the policy changes have been accompanied by fundamental shifts in the countries’ identities. This is particularly the case for Sweden, which long perceived itself as a ‘moral superpower’ in both foreign and domestic policy terms. A key transformation brought about by the changes in the security environment has been a reconfiguration of the relationship between Sweden and Finland. We argue that the changes in the two countries’ identities may be long-lasting, affecting the way in which Sweden and Finland perceive their positions among the Nordic countries – and the broader Western alliance

Depåer i husgrunder i Kolaritrakten: Tolkandet av ett grävningsfynd utgående från intervjuer

Kesällä 2018 Kolarin historiallisen markkinapaikan kaivauksilla löydettiin kaksiteräinen kirveen terä, jonka sijainti uunin perustusten alla johti tulkintaan esineen käytöstä perustuskätkönä. Perustuskätköjen on ajateltu suojaavan taloja, mihin viittaa niiden sijainti rakennusten rajapinnoilla, kynnyksen alla, seinissä, ullakoilla ja uunien yhteydessä. Savilakson pro gradu -työhön liittyvissä, Kolarissa tehdyissä haastatteluissa ilmeni, että tällainen kansanuskon piiriin kuuluva ajatus onnea tuovista tai suojelevista perustuskätköistä elää yhä muistissa. Haastatteluissa mainittiin etenkin kolikot tyypillisinä kätköinä. Kätköpaikoista esiin nousivat erityisesti kurkihirret. Markkinapaikalta löytynyt kirveen terä on saattanut liittyä paikalliseen kätköperinteeseen, mutta syitä esineiden kätkemiselle voidaan etsiä myös muista talon ja ihmisten yhteyttä rakentavista merkityksenannoista.På Kolaris historiska marknadsplats hittades under sommaren år 2018 ett yxblad från en tveeggad yxa, vars placering under grunden för en ugn ledde till tolkningen att objektet använts som en depå i husgrunden. Tanken är att depåer skyddat hus, vilket förklarar deras positioner i gränsytorna för byggnader, under trösklar, i väggar, på vindar och i samband med ugnar. I intervjuerna som gjordes i Kolari i samband med Savilaksos magisteravhandling framkom det att det inom ramen för lokal folktro ännu idag lever en uppfattning om depåer i husgrunder som bringar lycka eller beskydd. I intervjuerna nämndes särskilt mynt som typiska depåer i husgrunder. Bland gömställena framstod särskilt takåsar. Det på marknadsplatsen hittade yxbladet kan ha tillhört en lokal tradition för depåer i husgrunder, men det finns anledning att söka förklaringar till gömmandet av objektet även i andra bildade betydelser som konstruerar relationen mellan människa och hus

Valvojista VAR-teknologiaan: Tuomitsemisen teknologisoituminen osana jalkapallokulttuurin muutosta 1800-luvulta 2020-luvulle

Jalkapallosääntöjen puhtaasti inhimillisestä soveltamisesta on 2000-luvulla siirrytty teknologian käyttöön osana tuomitsemiskäytäntöjä. Kansainvälisellä ja osin kansallisella huipulla erotuomarien edellytetään käyttävän teknisiä apuvälineitä tiettyihin sääntökohtiin liittyvissä pelitilanteissa oikean ratkaisun tekemiseksi. Tunnetuin esimerkki on VAR-järjestelmä (Video Assistant Referee).Modernin jalkapallon yli 160-vuotisessa historiassa teknologian käyttö kattaa vain lyhyen jakson. Se linkittyy jalkapallon tuomitsemiskäytäntöjen historiaan ja perinteiseen oikeudenmukaisuuden ja reiluuden lähtökohtaan mutta myös jalkapallon viime vuosikymmenten muutoksiin eli markkinallistumiseen, teknologisoitumiseen ja eriytymiseen. Inhimillinen havainnointi ja erotuomarin päätösten lopullisuus olivat 2000-luvulle saakka tuomitsemiskäytäntöjen perusta, vaikka jalkapallo pelinä ja yhteiskunnallisena ilmiönä muuttui. Teknologisten sovellutusten nopea kehitys mursi lopulta vanhan asetelman, ja teknologian käytöstä tuli osa huippujalkapallon tuomitsemista. Samalla tämä kehitys kiihdytti jalkapallon eriytymistä eli huippujalkapallon ja lajin ruohonjuuritason etääntymistä. Teknologian soveltamisen lisäksi eriytymistä kiihdyttivät myös markkinallistuminen sekä huippujalkapallon kiinnittyminen entistä selvemmin osaksi mediateknologiaan nojaavaa viihdeteollisuutta.Avainsanat: jalkapallo, erotuomari, säännöt, historia, VAR-teknologiaFrom Umpires to VAR Technology. The Technologization of Refereeing as Part of the Change in Football Culture from the 19th Century to the 2020sIn the 2000s, there has been a shift in the application of football rules to the use of technology as part of refereeing practices. At international and partly national level, referees are required to use technology in four types of decisions in order to prevent human errors and make right decisions. The most famous example of technology is the so-called VAR system (Video Assistant Referee).In the more than 160-year history of modern football, the use of technology constitutes only a short period. It is linked to the history of football refereeing practices and the traditional premise of fairness, but also to the changes in football in recent decades, i.e. marketisation, “hypercommodification”, technologization, and differentiation. Until the 2000s, human observation and finality of referee decisions were the basis of refereeing practices, although football as a game and social phenomenon changed. The rapid development of technological applications eventually broke the old barriers, and the use of technology became part of top football and, at the same time, a factor accelerating the differentiation of football.Keywords: football, referee, rules of the game, history, VAR technolog

Kohti modernia työläisyyttä: : Translocalis-tietokanta uutena 1800–luvun työväenhistorian aineistokokonaisuutena

From the mid-19th century onwards, a distinctive readers' letter culture developed in the Finnish-language press, in which people from different layers of society wrote letters to the newspapers in the name of their own localities. The Translocalis Database, published as part of the Digital Collections of the National Library of Finland in February 2023, includes all these letters until the year 1885 (72,000). The database offers new opportunities for labour history, because it includes hundreds of letters written by the representatives of the working population. The database can be used to study the early emergence of worker identity in Finland as a social phenomenon before the breakthrough of socialism.Kansalliskirjaston Digitaalisten aineistojen osana helmikuussa 2023 julkaistu Translocalis-tietokanta tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia varhaiselle työväenhistorialle. Suomenkieliseen lehdistöön kehittyi 1800-luvun puolivälistä lähtien omaleimainen lukijakirjekulttuuri, jossa ihmiset yhteiskunnan eri kerroksista kirjoittivat lehdissä julkaistuja kirjeitä omien paikkakuntiensa nimissä. Vuoteen 1885 asti tätä suomenkielisen lehdistön maanlaajuista paikalliskirjekulttuuria kartoittava tietokanta sisältää lähes 72 000 eri puolelta Suomea ja maailmaa lähetettyä lukijakirjettä, joiden joukossa on satoja työväestön edustajien kirjoittamia tekstejä. Digitaalisen Translocalis-tietokannan avulla voidaan tutkia varhaista työläisyyden ja työläisidentiteetin syntymistä Suomessa yhteiskunnallisena ilmiönä ennen sosialismin läpimurtoa

Pahoinvoivia nuoria, lisää työtehtäviä ja huono palkka: Alanvaihdon harkinta ja syyt 2020-luvun nuorisotyössä

I examine the attitudes of youth workers towards changing their profession in Finland during the 2020s, based on a survey conducted among youth workers. In the analysis of the survey data, I utilize the Chaos Theory of Careers, which helps in interpreting complex transitions within careers. According to the survey, several factors drive individuals to contemplate transitioning to different fields. These factors include low pay, excessive workload, increasing diversity of tasks, declining well-being among youth, and the structural challenges inherent in the position of youth work. Concurrently, the comprehensive education provided within the field opens up possibilities for professional mobility.Tarkastelen nuorisotyöntekijöiden suhtautumistaalanvaihtamiseen Suomessa 2020-luvulla heille tehdyn kyselytutkimuksen valossa. Kyselyaineiston analysoinnissa hyödynnän työurien kaaosteoriaa, joka auttaa tulkitsemaan monimutkaisia siirtymiä työurilla. Ajatuksia alan vaihtamisesta herättävät vastausten mukaan matala palkka, työn kuormittavuus, työtehtävien laajentuminen, nuorten pahoinvointi sekä nuorisotyön rakenteelliset haasteet ja yhteiskunnallinen asema. Tuon myös esiin, että laaja-alainen koulutus ja korkeakoulutus tarjoavat nuorisotyöntekijöille mahdollisuuksia ammatilliselle liikkumiselle etenkin sosiaali- ja terveysalalla

Tiedettä, tutkimusta ja keskustelua

Pääkirjoitu