Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Peer reviewe

Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet sosiaaliturvauudistuksessa

Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää, minkälaisia reunaehtoja perustuslain 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia koskeva säännös sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sosiaalisia ihmisoikeuksia koskevat määräykset asettavat sosiaaliturvauudistukselle. Raportti sisältää kolme osaa. Ensimmäisessä osassa on kuvattu perustuslain 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia koskevaa perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Raportin toisessa osassa on vertailtu kuuden eurooppalaisen valtion – Alankomaiden, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Tanskan, ja Yhdistyneen kuningaskunnan – sosiaalisia perusoikeuksia ja vähimmäisturvajärjestelmiä keskenään ja suhteessa Suomen vastaaviin. Raportin kolmannessa osassa on arvioitu Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat -raportissa hahmoteltuja järjestämismalleja (yksi perusturvaetuus, perustulo ja sosiaalitili) perustuslain 19 §:n ja muiden yksittäisten perusoikeuksien näkökulmasta. Hankkeen keskeinen johtopäätös on, että perustuslain 19 § ja muut perusoikeussään-nökset eivät aseta periaatteellisia esteitä sosiaaliturvauudistukselle. Monet vertailumais-sa jo toimeenpannut uudistukset sekä Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat -selvitystyöryhmän hahmottelemat mallit olisi valtiosääntöoikeudellisesti mahdollista toteuttaa osana sosiaaliturvauudistusta, kunhan muun muassa raportissa tarkastellut reunaehdot otetaan huomioon.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027

Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää lukuisia sosiaaliturvaan kohdistuvia muutoksia. Hallitus hakee säästöjä niin työttömyysturvasta, asumistuesta, kuntoutusetuuksista kuin toimeentulotuestakin. Näiden lisäksi osaan sosiaaliturvaetuuksista ehdotetaan indeksitarkastuksen tekemättä jättämistä vuosille 2024 2027. Kaavaillut muutokset ovat poikkeuksellisen suuria aikaisempiin hallituskausiin verrattuna. Tässä työpaperissa arvioidaan hallituksen syksyllä 2023 eduskuntaan tuomien, sosiaaliturvaa käsittelevien lakiesitysten yhteisvaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Laskelmat on toteutettu SISU-mikrosimulointimallilla. Hallituksen esityksiä ja tehtyjä laskelmia peilataan myös perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden sosiaaliturvalle asetettuihin reunaehtoihin. Laskelmat osoittavat hallituksen toimien lisäävän pienituloisuutta merkittävästi. Vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin jo valmiiksi pienituloisille väestöryhmille kuten työttömille, opiskelijoille ja muille heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta eri väestöryhmien välillä

Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilun toteuttaminen. Perustulokokeilulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, joka usein luo erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja. Kokeilun toimeenpanoa varten Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen perustulon toteuttamisvaihtoehdoista. Hankkeen esiselvitys on luovutettu 30.3.2016, ja siinä pohdittiin esimerkiksi nk. puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun. Osin esiselvityksen pohjalta hallitus antoi esityksen laiksi perustulokokeilusta (HE 215/2016 vp). Käsillä olevassa loppuraportissa pohditaan perustulon jatkokokeiluiden edellytyksiä. Perustulon erilaisten vaikutusten selvittämiseksi ehdotetaan kokeiluiden sarjaa, jossa erilaisia perustulomalleja ja niihin liitettyjä erilaisia veromalleja kokeiltaisiin iteratiivisesti. Seuraavana askeleena vuonna 2017 alkavaa kokeilua voitaisiin täydentää vuonna 2018 alkavalla kokeilulla, jossa kokeilun kohdeväestöä laajennettaisiin työttömien lisäksi pienituloisiin ja samalla kokeilun otoskokoa kasvatettaisiin tuntuvasti tilastollisesti merkitsevien tulosten varmistamiseksi. Kansallisen tulorekisterin valmistumisen jälkeen kokeiluun voitaisiin ottaa myös negatiivisen tuloveron kaltaisia malleja

Tutkimuskatsaus Suomen sosiaaliturvan monimutkaisuuteen

Sosiaaliturvan monimutkaisuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi ongelmakokonaisuudeksi sosiaaliturvauudistuksessa. Tässä työpaperissa tehdään ensimmäinen katsaus suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuteen tutkimuskirjallisuuden kautta. Monimutkaisuutta tarkastellaan lainsäädännön, toimeenpanon ja asiakkaiden kokemusten tasoilla. Lisäksi Suomen järjestelmän monimutkaisuutta vertaillaan lyhyesti muihin maihin. Tutkimusten perusteella monimutkaisuus on ongelma esimerkiksi silloin, kun se aiheuttaa etuuksien alikäyttöä, kansalaiset eivät tiedä oikeuksistaan etuuksiin tai monimutkaisuus tekee etuuksien hakemisesta hankalaa. Monimutkaisuuden on myös esitetty aiheuttavan byrokratialoukkuja, mutta aiheesta ei ole juuri tutkimusnäyttöä. Tutkimukset osoittavat monimutkaisuuden rakentuvan ja ilmenevän kaikilla kolmella edellä mainitulla sosiaaliturvajärjestelmän tasolla. Etuuslainsäädäntö esimerkiksi koostuu useista perhe- ja tulokäsitteistä. Koska sosiaaliturvan toimeenpano on hajautettu eri viranomaisille, viranomaisten välinen yhteistyö ja erityisesti viimesijaiseen toimeentuloturvaan liittyvä harkinta vaikeuttavat sosiaaliturvan toimeenpanijoiden työtä. Tutkimusten mukaan kokemukset sosiaaliturvan monimutkaisuudesta kasautuvat usein niille asiakkaille, jotka saavat samanaikaisesti useita etuuksia ja palveluita

Pharmacokinetic aspects of retinal drug delivery

Drug delivery to the posterior eye segment is an important challenge in ophthalmology, because many diseases affect the retina and choroid leading to impaired vision or blindness. Currently, intravitreal injections are the method of choice to administer drugs to the retina, but this approach is applicable only in selected cases (e.g. anti-VEGF antibodies and soluble receptors). There are two basic approaches that can be adopted to improve retinal drug delivery: prolonged and/or retina targeted delivery of intravitreal drugs and use of other routes of drug administration, such as periocular, suprachoroidal, sub-retinal, systemic, or topical. Properties of the administration route, drug and delivery system determine the efficacy and safety of these approaches. Pharmacokinetic and pharmacodynamic factors determine the required dosing rates and doses that are needed for drug action. In addition, tolerability factors limit the use of many materials in ocular drug delivery. This review article provides a critical discussion of retinal drug delivery, particularly from the pharmacokinetic point of view. This article does not include an extensive review of drug delivery technologies, because they have already been reviewed several times recently. Instead, we aim to provide a systematic and quantitative view on the pharmacokinetic factors in drug delivery to the posterior eye segment. This review is based on the literature and unpublished data from the authors' laboratory.Peer reviewe