An Automatic Aggregator of Power Flexibility in Smart Buildings Using Software Based Orchestration

This paper presents a software-based modular and hierarchical building energy management system (BEMS) to control the power consumption in sensor-equipped buildings. In addition, the need of this type of solution is also highlighted by presenting the worldwide trends of thermal energy end use in buildings and peak power problems. Buildings are critical component of smart grid environments and bottom-up BEMS solutions are need of the hour to optimize the consumption and to provide consumption side flexibility. This system is able to aggregate the controls of the all-controllable resources in building to realize its flexible power capacity. This system provides a solution for consumer to aggregate the controls of ‘behind-the-meter’ small loads in short response and provide ‘deep’ demand-side flexibility. This system is capable of discovery, status check, control and management of networked loads. The main novelty of this solution is that it can handle the heterogeneity of the installed hardware system along with time bound changes in the load device network and its scalability; resulting in low maintenance requirements after deployment. The control execution latency (including data logging) of this BEMS system for an external control signal is less than one second per connected load. In addition, the system is capable of overriding the external control signal in order to maintain consumer coziness within the comfort temperature thresholds. This system provides a way forward in future for the estimation of the energy stored in the buildings in the form of heat/temperature and use buildings as temporary batteries when electricity supply is constrained or abundant

Tavoitelähtöisyys opetuksen suunnittelussa

Tiivistelmä. Tutkielman tavoitteena on määritellä tavoitelähtöisyys sekä selvittää mitä tavoitelähtöisyys tarkoittaa opetuksen suunnittelussa. Peruskoulumme opetuksen tavoitteet ovat määritetty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Näiden opetussuunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden tulee olla kaiken opetuksen lähtökohta. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan tällä hetkellä perinteistä opetuksen suunnittelua ohjaa usein oppikirjojen valmistajien näkemys opetussuunnitelman tavoitteista. Usein on myös niin, että opetuksen sisältö mietitään ensin, jonka jälkeen vasta katsotaan millaisiin tavoitteisiin sisältö tähtää. Pyrimme selvittäämään, miten tavoitelähtöisyys vaikuttaisi opetuksen suunnitteluun ja oppimiseen. Etsimme tutkimustietoa tavoitelähtöisyydestä itsessään, eriytettyjen tavoitteiden, tavoitteiden joustavuuden sekä oppimisen suunnittelun vaikuttavuudesta oppimistuloksiin, sekä opetuksen suunnittelun perusperiaatteista. Teimme löytämistämme lähteistä aineistoanalyysia ja näin määrittelimme näkemyksemme tavoitelähtöisyydestä opetuksen suunnittelussa. Näkemyksemme tavoitelähtöisyydestä laajeni aineistoanalyysien karttuessa, jonka myötä myös näkökulmat aiheeseen lisääntyivät. Keskeisimmät havainnot tutkielmassamme vahvistavat näkemystämme tutkimuksen tarpeellisuudesta. Oppimistavoitteiden asettaminen vaikuttaa oppilaiden oppimistuloksiin, motivaatioon sekä minäpystyvyyteen. Tavoitteiden selkeä määrittely mahdollistaa myös oppilaiden yksilöllisen etenemisen oppimistavoitteissa, jolloin oppilaat voivat edetä omalla lähikehityksen vyöhykkeellään. Oppimisen suunnittelu auttaa sopivan tuen tarjoamisessa sekä oppimistuloksiin. Opettajan näkökulmasta tavoitteiden määrittely helpottaa arviointia ja vapauttaa resursseja oppimisen tukemiseen. Tutkielma on katselmus tämän päivän keskeisimpiin tutkimuksiin oppimiseen vaikuttavista tekijöistä tavoitteiden asettelun näkökulmasta. Tutkielma antaa teoreettisen pohjan tarkemmalle tutkimukselle esimerkiksi tavoitelähtöisen opetuksen vaikutuksista oppimistuloksiin verrattuna perinteiseen opetukseen

An example of a method to wirelessly transfer measurement data from cows in a free stall barn

Here we describe a wireless data measurement and transfer system that operates within a free stall barn. We report also the reliability of the system. This system was designed and built in Very Intelligent Cow Barn project in 2006-2007

Kuinka tukea opettajia laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnin suunnittelussa?:design-tutkimus alakoulussa

Tiivistelmä. Tässä design-tutkimuksessa tutkimme perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnin suunnittelua. Tutkimus toteutettiin lukuvuoden 2016–2017 aikana neljän kehittäjäopettajan kanssa. Kehittäjäopettajat olivat ryhmä opettajia, jotka toimivat rinnakkaisluokkien opettajina ja toteuttivat työssään yhteisopettajuutta. Tutkimuksemme tavoitteena oli kehittää toimintamallia laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnin suunnitteluun. Tutkimus toteutettiin design-tutkimuksena ja toimintamalli toimi tässä tutkimuksessa kehitettävänä design-tuotoksena. Toimintamallin tarkoituksena on tukea opettajia laaja-alaisen osaamisen taitojen suunnittelussa siten, että mallia käyttämällä voidaan muodostaa konkreettisia osaamistavoitteita sekä arviointilausekkeita oppilaille. Tavoitteen toteutumisen mittaamiseksi tälle tutkimukselle asetettiin kaksi tutkimuskysymystä: 1. Millaisilla arviointilausekkeilla laaja-alaisen osaamisen taitoja voidaan kehittäjäopettajien käsityksen mukaan arvioida. 2. Kuinka voimme design-tutkimuksen keinoin tukea ja kehittää opettajien laaja-alaisen osaamisen taitoihin ja niiden arviointiin liittyvää ymmärrystä? Kehitimme toimintamallia design-tutkimuksen menetelmän mukaisesti neljässä design-syklissä. Design-tuotosta kehitettiin syklien aikana esiin nousseiden kehittämiskohteiden pohjalta, vastaamaan paremmin tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimusaineisto koostui tutkimuskertojen äänitteistä, opettajien itsearviointilomakkeista, opettajien tuottamista käsitekartoista, kirjoittamastamme tutkimuspäiväkirjasta sekä toimintamallia kokeiltaessa syntyneistä konkreettisista osaamistavoitteista ja arviointilausekkeista. Tuloksia tarkasteltaessa voimme todeta kehittämämme toimintamallin tukeneen opettajia laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnin suunnittelussa. Aineistomme perusteella kehittäjäopettajat kykenivät tuottamaan konkreettisia arviointilausekkeita laaja-alaisen osaamisen taitojen arviointiin. Kehittäjäopettajat kokivat myös toimintamallin hyödylliseksi suunnittelun tukena. Tulosten perusteella voimme lisäksi päätellä kehittäjäopettajien ymmärryksen laaja-alaisen osaamisen taidoista lisääntyneen tutkimusprosessin aikana. Kehittämämme toimintamalli toimi tämän tutkimuksen kontekstissa hyvin. Toimintamallin toimivuutta tulisi seuraavaksi testata ja kehittää eri kontekstissa. Jatkotutkimuksissa yhdellä kertaa käsiteltävien laaja-alaisen osaamisen taitojen määrää on syytä rajata. Tarkasteltaessa tutkimuksemme luotettavuutta, parantavina tekijöinä voidaan pitää yhteistutkijuutta ja monipuolista aineistoa. Luotettavuutta heikentävinä tekijöinä voidaan pitää tutkimuksen pientä otantaa sekä tutkijoiden moninaista roolia design-prosessin aikana

Biomarkers of Nutrition for Development (BOND)—Iron Review

This is the fifth in the series of reviews developed as part of the Biomarkers of Nutrition for Development (BOND) program. The BOND Iron Expert Panel (I-EP) reviewed the extant knowledge regarding iron biology, public health implications, and the relative usefulness of currently available biomarkers of iron status from deficiency to overload. Approaches to assessing intake, including bioavailability, are also covered. The report also covers technical and laboratory considerations for the use of available biomarkers of iron status, and concludes with a description of research priorities along with a brief discussion of new biomarkers with potential for use across the spectrum of activities related to the study of iron in human health. The I-EP concluded that current iron biomarkers are reliable for accurately assessing many aspects of iron nutrition. However, a clear distinction is made between the relative strengths of biomarkers to assess hematological consequences of iron deficiency versus other putative functional outcomes, particularly the relationship between maternal and fetal iron status during pregnancy, birth outcomes, and infant cognitive, motor and emotional development. The I-EP also highlighted the importance of considering the confounding effects of inflammation and infection on the interpretation of iron biomarker results, as well as the impact of life stage. Finally, alternative approaches to the evaluation of the risk for nutritional iron overload at the population level are presented, because the currently designated upper limits for the biomarker generally employed (serum ferritin) may not differentiate between true iron overload and the effects of subclinical inflammation

Hepcidin, Serum Iron, and Transferrin Saturation in Full-Term and Premature Infants during the First Month of Life: A State-of-the-Art Review of Existing Evidence in Humans.

Neonates regulate iron at birth and in early postnatal life. We reviewed literature from PubMed and Ovid Medline containing data on umbilical cord and venous blood concentrations of hepcidin and iron, and transferrin saturation (TSAT), in human neonates from 0 to 1 mo of age. Data from 59 studies were used to create reference ranges for hepcidin, iron, and TSAT for full-term-birth (FTB) neonates over the first month of life. In FTB neonates, venous hepcidin increases 100% over the first month of life (to reach 61.1 ng/mL; 95% CI: 20.1, 102.0 ng/mL) compared with umbilical cord blood (29.7 ng/mL; 95% CI: 21.1, 38.3 ng/mL). Cord blood has a high concentration of serum iron (28.4 μmol/L; 95% CI: 26.0, 31.1 μmol/L) and levels of TSAT (51.7%; 95% CI: 46.5%, 56.9%). After a short-lived immediate postnatal hypoferremia, iron and TSAT rebounded to approximately half the levels in the cord by the end of the first month. There were insufficient data to formulate reference ranges for preterm neonates

Raskaana olevan ja synnyttäneen toimintakyvyn tukeminen suoran vatsalihaksen erkaumassa

Suoran vatsalihaksen erkauma on normaali ilmiö raskaana olevilla. Sillä tarkoitetaan suoran vatsalihaksen erkaantumista niiden kiinnityskohdastaan linea albasta. Raskauden aikana suureneva kohtu ja vatsaontelon paine venyttävät vatsalihaksia mekaanisesti sivuille, jolloin linea alba venyy ja sen jänteys heikkenee. Yleisiä riskitekijöitä ovat ylipaino, monikkoraskaus, useammat raskaudet, runsas lapsivesi, hormonaaliset muutokset sekä liikunnan puute. Idean opinnäytetyölle saimme fysioterapeuttiopettajalta, joka toi esille kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoilla havaitusta lisäkoulutuksen tarpeesta suoran vatsalihaksen erkaumasta. Aihe on ollut viime vuosina esillä raskaana olevien ja synnyttäneiden keskuudessa sekä sosiaalisessa mediassa ja siihen on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Raskaana olevat ja synnyttäneet ovat kiinnostuneita omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, jonka vuoksi aiheesta on tärkeä viedä tietoa käytännöntyöhön. Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisesti ja sen tarkoituksena oli tuottaa työpaja Oulun ammattikorkeakoulun kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille. Toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että työpajaan osallistuville muodostuu ymmärrys suoran vatsalihaksen erkaumasta, sen syntyyn vaikuttavista tekijöistä sekä kuntoutuksesta. Oppimaansa tietoa he voivat hyödyntää kätilön, terveydenhoitajan ja fysioterapeutin työssään. Työpajassa toimme aiheesta tietoa sekä kätilön että fysioterapian näkökulmasta. Työpajan sisältö pohjautuu tutkittuun tietoon, joka toimi perustana työpajan sisällön rakentamisessa. Opinnäytetyön tuotoksena oli työpaja suoran vatsalihaksen erkaumasta kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille. Työpajassa osallistujat saivat teoriatiedon lisäksi harjoitella ohjatusti suoran vatsalihaksen erkauman havainnointia ja mittaamista. Osallistujat toivat esille kirjallisissa palautteissaan aiheen tärkeyden. He kokivat saaneensa riittävästi tietoa ja aiheen olevan hyödyllinen heidän tulevissa ammateissaan. Palautteissa ilmeni tarve saada tietoa raskauden aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä liikunnasta. Jatkokehitysideana esitetään opasta suoran vatsalihaksen erkaumasta ja harjoitteista

Insinöörin työtehtävät Nokialla

Opinnäytetyössä seurattiin insinöörin työskentelyä Nokialla kahdeksan viikon ajan päiväkirjatyylisesti. Tavoitteena oli analysoida työn tekemistä päiväkirjamerkintöjen avulla sekä kehittää omaa työntekoa analysoinnin avulla. Kokonaisuudessaan opinnäytetyö koostuu seuraavista osista: johdanto, nykytilanne, tarkoitus ja tavoitteet, ajankäytön hallinta, päiväkirjamerkinnät sekä pohdinta. Johdanto-, nykytilanne- sekä tarkoitus ja tavoitteet -luvuissa käsitellään opinnäytetyön tavoite ja taustatietoja. Luvuissa kerrotaan yleisesti Nokiasta yrityksenä sekä tiimini toiminnasta ja sidosryhmistä. Ajankäytön hallintaan liittyen seurataan työskentelytapojen kehittymistä etätöiden alusta lähtien. Ennen opinnäytetyön aloittamista en ollut tehnyt koskaan etätöitä. Etätöiden aloittaminen alkoi venyttää työpäiviä ja lisätä työn kuormittavuutta, mihin liittyviä ongelmia ja ratkaisuja käsitellään tässä opinnäytetyössä. Päiväkirjaosiossa esitellään päivittäisiä insinöörin työtehtäviä. Opinnäytetyön alkaessa työkokemusta insinöörin tehtävistä minulla oli ainoastaan muutamien kuukausien verran yhteensä, joten päiväkirjamerkinnöistä pääsee seuraamaan insinöörin työssä aloittavan työskentelyä ja kehittymistä. Pohdintaosiossa pohditaan opinnäytetyön sisältöä kriittisesti arvioiden. Osion tarkoituksena on käsiteillä opinnäyteyössä ja sen tekemisen aikana opittuja asioita