Poliisin tietoon tullut rattijuopumus : muutokset, sosiaalinen tausta, uusiminen ja kuolleisuus

The aim of this study was to examine the trends, incidence and recidivism of drunken driving during a 20-year period (1988 - 2007) using the data on all suspected drunken driving in this period. Furthermore, the association between social background and drunken driving, and the mortality of drunk drivers were studied by using administrative register data provided by Statistics Finland. The study was completely register-based. In 1989 - 1991, every year 30,000 drivers were suspected of drunken driving, but the number fell to less than 20,000 by 1994, during the economic recession. The changes in the arrest incidence of the youngest age groups were especially pronounced, most of all in the age group of 18 - 19-year olds. Even though the incidence among youth decreased dramatically, their incidence rate was still twice that of the general population aged 15 - 84 years. Drunken driving was associated with a poor social background among youth and working-aged men and women. For example, a low level of education, unemployment, divorce, and parental factors in youth were associated with a higher risk of being arrested for drunken driving. While a low income was related to more drunken driving among working-aged people, the effect among young persons was the opposite. Every third drunk driver got rearrested during a 15-year period, whereas the estimated rearrest rate was 44%. Findings of drugs only or in combination with alcohol increased the risk of rearrest. The highest rearrest rates were seen among drivers who were under the influence of amphetamines or cannabis. Also male gender, young age, high blood alcohol concentration, and arrest during weekdays and in the daytime predicted rearrest. When compared to the general population, arrested drunk drivers had significant excess mortality. The greatest relative differences were seen in alcohol-related causes of death (including alcohol diseases and alcohol poisoning), accidents, suicides and violence. Also mortality due to other than alcohol-related diseases was elevated among drunk drivers. Drunken driving was associated with multiple factors linked to traffic safety, health and social problems. Social marginalization may expose a person to harmful use of alcohol and drunken driving, and the associations are seen already among the youth. Recidivism is common among drunk drivers, and driving under the influence of illicit and/or medicinal drugs is likely to indicate worse substance abuse problems, judging from the high rearrest rates. High alcohol-related mortality in this population shows that drunken driving is clearly an indicator of alcohol abuse. More effective measures of preventing alcohol-related harms are needed, than merely preventing convicted drunk drivers from driving again.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen muutoksia, ilmaantuvuutta ja uusimista vuosina 1988 - 2007. Tutkimus perustui kaikkiin tällä ajalla poliisin tietoon tulleisiin rattijuopumustapauksiin. Rattijuopumuksesta epäiltyjen sosiaalista taustaa ja kuolleisuutta tutkittiin yhdistämällä rattijuopumusaineistoa Tilastokeskuksen tietoihin sosiaalisesta asemasta ja kuolemansyistä. Tutkimus perustui täysin virallisiin rekisteriaineistoihin. Kun poliisin tietoon vuosina 1989 - 1991 tuli noin kolmekymmentätuhatta rattijuopumusta vuosittain, laski tapausten määrä alle kahdenkymmenentuhannen vuoteen 1994 mennessä. Erityisen voimakkaita olivat muutokset 18 19-vuotiaiden ryhmässä. Vaikka tämän ikäryhmän väestöön suhteutettu ilmaantuvuus rattijuopumuspidätyksissä väheni, oli ilmaantuvuus edelleen kaksinkertainen koko 15 84-vuotiaaseen väestöön verrattuna. Rattijuopumus oli yhteydessä sosiaalisiin tekijöihin sekä nuorilla että työikäisillä, miehillä ja naisilla. Esimerkiksi matala koulutus, työttömyys, avioero, sekä vanhempien sosiaaliseen asemaan liittyvät tekijät olivat yhteydessä rattijuopumukseen. Vaikka työikäisten matalat tulot olivat yhteydessä rattijuopumukseen, nuorilla tulojen vaikutus oli päinvastainen. Joka kolmas rattijuoppo pidätettiin toistamiseen viidentoista vuoden jaksolla estimoidun uusimisosuuden ollessa 44 %. Mikäli kuljettajan verestä löydettiin lääke- tai huumausaineita, uusintapidätyksen todennäköisyys kasvoi. Eniten uusintapidätyksiä tapahtui kuljettajille, jotka ajoivat amfetamiinien tai kannabiksen vaikutuksen alaisina. Lisäksi miessukupuoli, nuori ikä, korkea verenalkoholipitoisuus, sekä keskellä viikkoa tai päiväsaikaan tapahtunut pidätys ennustivat uusintapidätystä. Muuhun väestöön verrattuna rattijuoppojen kuolleisuus oli korkeaa. Suurimmat suhteelliset erot havaittiin alkoholisyissä (alkoholisairaudet ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset), tapaturmissa, itsemurhissa ja väkivallassa. Myös muu kuin alkoholiin liittyvä tautikuolleisuus oli rattijuopoilla vertailuväestöä korkeampaa. Alkoholiin liittyvän rattijuopumuksen havaittiin usein olevan yhteydessä liikenneturvallisuuteen ja terveyteen liittyviin ongelmiin sekä sosiaaliseen asemaan. Rattijuopumuksen uusiminen oli yleistä ja korkea uusimistodennäköisyys huumeiden ja/tai lääkkeiden käytön yhteydessä saattaa olla merkki riippuvuusongelmasta. Korkeasta alkoholiin liittyvästä kuolleisuudesta päätellen, rattijuopumusta voidaan pitää eräänä haitallisen alkoholinkäytön indikaattorina. Rattijuoppojen liikenne- ja alkoholihaittojen ehkäisyssä tarvitaan laajempia toimia kuin vain liikenteeseen keskittyvät toimenpiteet

Oppivan organisaation laadun kehittäminen : Tarkastelussa Lääkäriliiton laatupalkinnon voittajaorganisaatiot

Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon voittajien voiton jälkeistä tilannetta. Suomen Lääkäriliitto (2018) on jakanut kehittämistyöstä laatupalkintoja vuodesta 1999 alkaen. Palkinto myönnetään tuloksekkaasta toiminnan kehittämisestä lääkäri-ryhmälle, yksittäiselle lääkärille tai lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia laatupalkinnon voittaneiden organisaatioiden laatupal-kinnon voittamisen jälkeistä tilannetta oppivan organisaation ja laadun kehittämisen näkö-kulmista. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon voittanei-ta organisaatioita ja kuvailla niiden näkemyksiä voiton jälkeisistä tilanteista sekä kehityksestä organisaatiossa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaista on oppivan organisaation laadun kehit-täminen terveysalalla? Kuinka laadun kehittäminen koetaan Lääkäriliiton laatupalkinnon voit-tajaorganisaatioissa? Miten organisaatiot ovat kehittäneet toimintaansa palkinnon voittami-sen jälkeen? Tutkimuksen teoreettinen pohja rakentui oppivan organisaation ja laadun teorioiden varaan. Tutkimuksen empiria tarkasteli terveydenhuollon organisaatioita ja niiden saavutuksia Suo-men Lääkäriliiton laatupalkinnon voittamisen jälkeen. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadul-linen ja kartoittava sekä kuvaileva. Tutkimuksen menetelmänä toimi laadullinen strukturoitu haastattelu. Strukturoitu haastattelu rakennettiin EFQM-mallia sekä oppivan organisaation näkökulmia hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästä haastattelusta. Aineisto analysoitiin teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksien mukaan terveysalan oppivien organisaatioiden tärkeimmäksi tehtä-väksi muodostui turvallisten palveluiden, hoidon ja seurannan tuottaminen asiakkail-le/potilaille toimialueesta riippumatta. Laatua kehitettiin asiakaskokemusta ja -turvallisuutta kehittämällä. Oppivan organisaation toimintaa kehitettiin kuvaamalla prosesseja, elämällä niitä sekä virheistä oppimalla. Selkeänä osa-alueena nousi esille jatkuva parantaminen, johon vaikutti johdon osallistuminen toimintaan ja henkilöstön arvostaminen työssään. Yllättävänä näkökulmana haastatteluista nousi esille henkilöstön kokemukset hyvästä työstä palkitsemi-sesta. Palkitsemisen koettiin olevan sidottua kokonaistaloudelliseen tilanteeseen ja sitä olisi voinut olla enemmän. Tutkimuksessa tuli esille, että Lääkäriliiton laatupalkinnon voittamisen jälkeen organisaatioissa toimintaa oli kehitetty ja viety eteenpäin. Konkreettisia kehittämis-toimenpiteitä oli tehty jokaisessa organisaatiossa useita. Haastatteluissa nousi myös esille, että tarjolla on kyllä riittävästi tietoa, mutta tiedon löytyminen, hyödyntäminen, jäsentämi-nen ja arviointi vievät paljon aikaa. Tiedonkulun kehittäminen ja erilaisen tiedon kanssa toi-miminen mainittiin kaikissa haastatteluissa tulevaisuuden kehittämiskohteena

Risk to human health related to the presence of perfluoroalkyl substances in food

Acknowledgements: The Panel wishes to thank the following for their support provided to this scientific output as Hearing experts: Klaus Abraham, Esben Budtz-Jørgensen, Tony Fletcher, Philippe Grandjean, Hans Mielke and Hans Rumke and EFSA staff members: Davide Arcella, Marco Binaglia, Petra Gergelova, Elena Rovesti and Marijke Schutte. The Panel wishes to acknowledge all European competent institutions, Member State bodies and other organisations that provided data for this scientific output. The Panel would also like to thank the following authors and co-authors for providing additional information in relation to their respective studies: Berit Granum, Margie M Peden-Adams, Thomas Webster.Peer reviewedPublisher PD

Mielikuvia ja sisältöjä : kehittämistyö sosiaalisen median viestinnästä ja markkinoinnista sosiaali- ja terveysalalla

Sosiaalisen median taidot kuuluvat nykyisin jokaisen yrityksen tärkeisiin kehittämiskohteisiin. Somen kanavia voi hyödyntää niin markkinoinnissa kuin asiakaspalvelussa tai myynnin tukena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sitä, miten sosiaali- ja terveysalan yrityksien viestintä ja markkinointi näkyvät sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena oli selvittää miten yritykset viestivät ja markkinoivat, mitkä ovat viestintään käytetyt sovellukset sekä millaisia sisältöjä yritykset tuottavat. Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia sekä internetissä toteutuvin havainnoinnein että kirjallisuuskatsauksen tutkimustiedon pohjalta. Aineistonhankinnanmenetelminä toimivat havainnointi- ja kirjallisuuskatsaus. Havainnot kirjattiin strukturoituun havainnointilomakkeeseen kevään 2015 aikana ja samanaikaisesti kerättiin kirjallisuuskatsauksen aineisto. Molemmat aineistot analysoitiin sisällön analyysimenetelmiä (deduktiivinen ja induktiivinen) hyödyntäen. Havainnoinnin perusteella muodostettiin kaksi sosiaalisessa mediassa toimimisen tyyliä yrityksillä: aktiiviset sisällöntuottajat ja sisältöä seuraavat. Havainnoinnin mukaan yritykset pyrkivät viestimään lähinnä heidän näkökulmastaan kiinnostavista asioista, kuten työpaikoista tai avointen ovien tilaisuuksista. Aineiston perusteella varsinaisia markkinointitoimia on vaikeaa erottaa muusta viestinnästä. Käytetyimpiä sosiaalisen median sovelluksia olivat vaihtelevassa järjestyksessä Facebook, LinkedIn, YouTube, Twitter ja Slideshare. Facebook oli näistä käytetyin. Tyypillisinä sisältöinä yritysten julkaisuissa olivat värikkäät kuvat ja videoklipit, joissa oli mukana lyhyt teksti. Ne julkaistiin useammassa sovelluksessa osin samalla sisällöllä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan myös pidemmät sisällöltään rikkaat tekstit voivat menestyä. Havainnoinnin aikana osa yrityksistä muutti toimintaansa. Julkaistut sisällöt muuttuivat enemmän asiantuntijuuden kuvaamiseen sekä yhteistyön rakentamiseen kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Kirjallisuuskatsauksen mukaan yritysten tulisi suunnitella sosiaalisen median sovelluksissa toimiminen hyvin strategisesti. Samalla tulisi pohtia sitä, miten henkilökunta ja asiakkaat saadaan mukaan. Henkilökunnan osaaminen ja asiakkaiden hyödyntäminen yritystoiminnan markkinoinnin ja tuotekehittelyn tukemisessa mainitaan tärkeinä menestystekijöinä yritysten toiminnan kannalta. Katsauksen mukaan sekä asiakkaita että sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä ammattilaisia huolestuttavat tietosuoja-asiat. Viihdearvo on eniten sosiaalisten mediaa käyttävien ihmisten tärkein motivaatiotekijä ja samalla syy siihen miksi sitä käytetään. Sosiaali- ja terveysalan yritysten tulisikin huomioida nämä seikat suunnitellessaan omaa toimintaansa.It is important for the companies to keep up with the development of today’s social media. Firms can utilize social media for example in client service and marketing. The purpose of this study was to find answers to how the social services and healthcare firms use social media for communication and marketing in Finland. The aim of this thesis was to create a full perspective of how the communication and marketing is done by the firms in social media. This study aims to explain what are the applications used for these purposes and what kind of information firms share in to the social media. This thesis was a qualitative study. The methods used were observation that took a place in social media. Other data was collected by applying systematic literature review methods. Data was analyzed using inductive and deductive content analysis and was categorized on the basis of research questions According to the observation it was possible to separate two different ways how firms in-teract in social media, active content producers and followers. The content firms produced were usually interesting from their point of view such as stories of the company, their cli-ents or (“open house”) ads. It was difficult to separate marketing actions from communica-tion. The used applications were Facebook, LinkedIn, YouTube, Twitter and Slideshare. Facebook was the most common one. The findings show that the firms attend to publish colorful pictures and videos that had a little written text within. These contents were pub-lished in several social media applications. According to the literature review also a longer text with rich content can be found interesting in the eyes of consumers. During the social media observation it became obvious that there was a new kind of co-operation rising. The firms started to produce ads about their expertise and create networks with other compa-nies. The central findings of the literature review were that firms should plan their social media marketing and communication well. At the same time they should be thinking how to in-volve the clients and staff. There were raising worries about the information security in social media from both clients and the staff. Usually people are motivated to use social media because of the entertainment values and that is one of the main reasons why it is used. These findings should be taken in to consideration when the firms are planning their internet strategy

Alle 18-vuotiaiden kokema kuolemaan tai sairaalahoitoon johtanut väkivalta

Luku julkaisussa: Korpilahti U, Malja M, Jääskeläinen P, Murdoch T (toim.): Väkivallaton lapsuus - toimenpidesuunnitelma : väliarviointi 2020 - alkuvuosi 202