Saattohoidon kehittäminen Leväsen palvelukeskuksella

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä saattohoidon toteuttamissuunnitelma Leväsen palvelukeskukselle. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Kuopiossa sijaitseva Leväsen palvelukeskus, joka tarjoaa palveluita kuopiolaisille ikäihmisille. Palvelukeskus on pitkäaikaishoitolaitos, joka on suurimmalle osalle asukkaistaan viimeinen koti. Leväsen palvelukeskuksella suunnitellaan saattohoidon toteuttamiseen uutta toimintamallia. Mallin keskeinen ajatus on perehdyttää yhden palvelukeskuksen vuodeosaston henkilökunta saattohoidon erityisosaajiksi, jotka vievät osaamistaan ja tietouttaan muille osastoille. Tehtävänäni tässä opinnäytetyössä oli laatia ohje saattohoidon toteuttamisesta tukemaan Leväsen palvelukeskuksen uuden mallin suunnittelua. Tässä opinnäytetyössä saattohoidolla tarkoitetaan elämän loppuvaiheen hoitoa, jossa parantumattomasti sairaalle potilaalle pyritään tekemään mahdollisimman turvallinen, arvokas ja kivuton loppuelämä. Hyvään ja laadukkaaseen saattohoitoon kuuluu perustarpeista huolehtimisen lisäksi myös potilaan psyykkisten tarpeiden ja toiveiden huomiointi. Myös omaiset ja heidän huomiointi on keskeinen osa saattohoidon toteuttamista. Tähän opinnäytetyöhön on koottu tietoa hyvän saattohoidon toteuttamisesta, asioista joita tulee ottaa kuolevan potilaan hoidossa huomioon. Tärkeimpinä tiedonhaun lähteinä on käytetty jo olemassa olevaa kirjallisuudesta saatua tietoa saattohoidosta ja sen toteuttamisesta Suomessa. Työssä on huomioitu hoitotyön näkökulma. Millaisia asioita vaaditaan ihmiseltä, joka työkseen hoitaa kuolevia ja mitkä ovat keinoja, joilla hoitaja kuoleman kohtaamisesta selviytyy. Saattohoito-oppaassa on lyhyesti ja ytimekkäästi koottu asiat, joita tulee ottaa huomioon onnistuneessa hoidon toteutuksessa, niin potilaan kuin hoitajan näkökulmasta. Opas on tarkoitettu joka päiväseen käyttöön, ihmisille jotka työkseen toteuttavat saattohoitoa.The purpose of this thesis was to create a plan ready to actualize about palliative care for service centre in Levänen. The applicant of this thesis is the service centre in Levänen that offers services for elderly persons in Kuopio. The service centre is a long-term care institution which is, for the most of its clients, their last home. In the service centre in Levänen they are planning a new pattern for palliative care. The main idea is that one of the personnel in one of the wards of the service centre familiarize themselves properly with the pattern and then teach their expertise for the other wards. Goal in this thesis was to draw up a guide of palliative care to support the implementation of the new model Levänen service planning. In this thesis palliative care is defined being the care for the last phase of life. The purpose of palliative care is to create as safe, valuable and pain-free life as possible for terminally ill patient. Both patient’s basic needs and psychic care belongs to a good and quality palliative care. It’s also essential to take relations account for achieving proper palliative care. Information for this thesis is gathered about a proper palliative care, things that must be noticed in terminally ill patient’s care. The most important sources are already existing literature knowledge about palliative care and how it’s put into practice in Finland. There is a nursing point of view in this thesis: what kind of things required for a person who treats dying people for living? What are the methods to cope with as a nurse facing the death? The palliative care-guide compactly tells the main things must be noticed for a successful terminally ill patient’s care. The guide takes both patient’s and nurse’s view account. The guide is intended for everyday use, for people who take palliative care for a livin

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset : Väliraportti

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset hankkeen väliraportissa kuvataan opiskelijoiden työssäkäyntiä korkeakoulujen, tutkimuskirjallisuuden ja rekisteriaineistojen näkökulmasta. Korkeakoulukohtaisten alustavien selvitysten pohjalta näyttää siltä, että korkeakouluissa ei ole kovin systemaattisesti tarkasteltu opintojen aikaista työssäkäyntiä. Teoreettinen tutkimuskirjallisuus näkee opiskeluaikaisen työssäkäynnin kannatettavana, mikäli se täydentää niitä tietoja ja taitoja, joita opitaan korkeakouluissa viemättä liikaa aikaa opinnoilta. Opiskeluaikainen työssäkäynti voi olla haitallista, mikäli se ei luo lisäarvoa opinnoille ja viivästyttää valmistumista. Empiirisen tutkimuskirjallisuuden mukaan työssäkäynti hidastaa opintoja, ja työssäkäynnistä syntyvät hyödyt ovat lyhytaikaisia näkyen työmarkkinoilla vain heti valmistumisen jälkeen. Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä, mutta keskittyy opintojen alussa lomakuukausiin. Opiskelijat ovat yliedustettuina alimmissa tulokymmenyksissä vain opintojen alussa. Valmistuminen näkyy jyrkkänä nousuna vuosituloissa. Työssäkäynnillä on tulorajat ylittävillä opiskelijoilla negatiivinen yhteys opintopistekertymään. Opintotukea yhdeksän kuukauden ajan nostaneet eivät näytä kasautuvan tulorajan alle vuoden 2021 ja 2022 kuukausitason tietojen perusteella.Denna mellanrapport beskriver effekterna av att arbeta samtidigt som man studerar vid högre utbildning från högskolornas perspektiv, forskningslitteratur och registerdata. Baserat på preliminära resultat verkar studentarbete inte ha systematiskt undersökts eller dokumenterats av högre utbildningsinstitutioner. Teoretisk forskningslitteratur anser att studentarbete är fördelaktigt om det kompletterar kunskaper och färdigheter som lärs ut vid högre utbildning utan att ta för mycket tid från studierna. Studentarbete kan vara skadligt om det inte lägger till värde till studierna och försenar examen. Enligt empirisk forskningslitteratur saktar arbete under studierna ner studieframsteg och fördelarna med arbete är kortvariga, synliga endast på arbetsmarknaden omedelbart efter examen. Anställning under studietiden är vanligt förekommande, men arbetet är mer sannolikt under semestertider under de första åren av utbildningen. Studenter är överrepresenterade i de lägsta inkomstgrupperna i början av sina studier. Examensbevis återspeglas i en kraftig ökning av årlig inkomst. Studenter som överskrider inkomstgränserna för studiestöd har lägre studiepoängsackumulering. De som har fått studiestöd i 9 månader verkar inte samlas under inkomstgränsen baserat på månadsdata från 2021 och 2022.This interim report describes the effects of the working while studying in higher education from the perspectives of higher education institutes, research literature, and registry data. Based on preliminary findings, it appears that the student employment has not been systematically examined or documented by higher education institutions. Theoretical research literature considers student employment to be beneficial if it complements the knowledge and skills learned in higher education without taking too much time away from studies. Student employment can be detrimental if it does not add value to the studies and delays graduation. According to empirical research literature, employment during studies slows down study progress and the benefits of employment are short-term, only visible in the job market immediately after graduation. Employment during the studies is common, but work is more likely during vacations during the first years of education. Students are overrepresented in the lowest income brackets at the beginning of their studies. Graduation is reflected in a sharp increase in annual earnings. Students who exceed the income limits for student aid have lower student credit accumulation. Those who have received student aid for 9 months do not seem to be bunching below the income limit threshold based on the monthly data from 2021 and 2022.nonPeerReviewe

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset : Väliraportti

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset hankkeen väliraportissa kuvataan opiskelijoiden työssäkäyntiä korkeakoulujen, tutkimuskirjallisuuden ja rekisteriaineistojen näkökulmasta. Korkeakoulukohtaisten alustavien selvitysten pohjalta näyttää siltä, että korkeakouluissa ei ole kovin systemaattisesti tarkasteltu opintojen aikaista työssäkäyntiä. Teoreettinen tutkimuskirjallisuus näkee opiskeluaikaisen työssäkäynnin kannatettavana, mikäli se täydentää niitä tietoja ja taitoja, joita opitaan korkeakouluissa viemättä liikaa aikaa opinnoilta. Opiskeluaikainen työssäkäynti voi olla haitallista, mikäli se ei luo lisäarvoa opinnoille ja viivästyttää valmistumista. Empiirisen tutkimuskirjallisuuden mukaan työssäkäynti hidastaa opintoja, ja työssäkäynnistä syntyvät hyödyt ovat lyhytaikaisia näkyen työmarkkinoilla vain heti valmistumisen jälkeen. Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä, mutta keskittyy opintojen alussa lomakuukausiin. Opiskelijat ovat yliedustettuina alimmissa tulokymmenyksissä vain opintojen alussa. Valmistuminen näkyy jyrkkänä nousuna vuosituloissa. Työssäkäynnillä on tulorajat ylittävillä opiskelijoilla negatiivinen yhteys opintopistekertymään. Opintotukea yhdeksän kuukauden ajan nostaneet eivät näytä kasautuvan tulorajan alle vuoden 2021 ja 2022 kuukausitason tietojen perusteella.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset : Loppuraportti

Loppuraportissa kuvataan opiskelijoiden työssäkäyntiä korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan työssäkäynnin, opintotuen ja opintosuoritusten välistä suhdetta, sekä opintotuen tulorajoja ja asumistukea koskevia uudistuksia. Haastattelutulosten mukaan opiskelijoiden työssäkäynti on huomioitu hyvin ammattikorkeakouluissa, kun taas yliopistoissa työssäkäyntiä tukevat rakenteet ovat selvemmin opetushenkilöstön vastuulla. Työssäkäyntiin suhtaudutaan myönteisesti, mutta opintojen ja työssäkäynnin yhteensovittaminen voi viivästyttää valmistumista sekä vaikuttaa opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvointiin. Rekisteriaineistoihin pohjautuvan tarkastelun mukaan lomakuukausien aikaisella työssäkäynnillä on positiivinen yhteys valmistumiseen ja ansioihin. Lukukauden aikaisen työssäkäynnin yhteys ei ole niin selvä. Vuoden 2022 opintotuen tulorajojen noston havaitaan lisänneen työntekoa, mutta uudistuksen ei havaita muuttaneen välittömästi opintojen etenemistä. Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017 ei juuri lisännyt työskentelyä, eikä vaikuttanut lyhyellä aikavälillä opiskelijoiden opintoihin tai valmistumistodennäköisyyteen ja opetushenkilökunnan jaksamiseen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

The mitochondrial transcription termination factor mTERF modulates replication pausing in human mitochondrial DNA.

The mammalian mitochondrial transcription termination factor mTERF binds with high affinity to a site within the tRNA(Leu(UUR)) gene and regulates the amount of read through transcription from the ribosomal DNA into the remaining genes of the major coding strand of mitochondrial DNA (mtDNA). Electrophoretic mobility shift assays (EMSA) and SELEX, using mitochondrial protein extracts from cells induced to overexpress mTERF, revealed novel, weaker mTERF-binding sites, clustered in several regions of mtDNA, notably in the major non-coding region (NCR). Such binding in vivo was supported by mtDNA immunoprecipitation. Two-dimensional neutral agarose gel electrophoresis (2DNAGE) and 5' end mapping by ligation-mediated PCR (LM-PCR) identified the region of the canonical mTERF-binding site as a replication pause site. The strength of pausing was modulated by the expression level of mTERF. mTERF overexpression also affected replication pausing in other regions of the genome in which mTERF binding was found. These results indicate a role for TERF in mtDNA replication, in addition to its role in transcription. We suggest that mTERF could provide a system for coordinating the passage of replication and transcription complexes, analogous with replication pause-region binding proteins in other systems, whose main role is to safeguard the integrity of the genome whilst facilitating its efficient expression

Multi-ancestry genome-wide association study of gestational diabetes mellitus highlights genetic links with type 2 diabetes

Gestational diabetes mellitus (GDM) is associated with increased risk of pregnancy complications and adverse perinatal outcomes. GDM often reoccurs and is associated with increased risk of subsequent diagnosis of type 2 diabetes (T2D). To improve our understanding of the aetiological factors and molecular processes driving the occurrence of GDM, including the extent to which these overlap with T2D pathophysiology, the GENetics of Diabetes In Pregnancy Consortium assembled genome-wide association studies of diverse ancestry in a total of 5485 women with GDM and 347 856 without GDM. Through multi-ancestry meta-analysis, we identified five loci with genome-wide significant association (P < 5 x 10(-8)) with GDM, mapping to/near MTNR1B (P = 4.3 x 10(-54)), TCF7L2 (P = 4.0 x 10(-16)), CDKAL1 (P = 1.6 x 10(-4)), CDKN2A-CDKN2B (P = 4.1 x 10(-9)) and HKDC1 (P = 2.9 x 10(-8)). Multiple lines of evidence pointed to the shared pathophysiology of GDM and T2D: (i) four of the five GDM loci (not HKDC1) have been previously reported at genome-wide significance for T2D; (ii) significant enrichment for associations with GDM at previously reported T2D loci; (iii) strong genetic correlation between GDM and T2D and (iv) enrichment of GDM associations mapping to genomic annotations in diabetes-relevant tissues and transcription factor binding sites. Mendelian randomization analyses demonstrated significant causal association (5% false discovery rate) of higher body mass index on increased GDM risk. Our results provide support for the hypothesis that GDM and T2D are part of the same underlying pathology but that, as exemplified by the HKDC1 locus, there are genetic determinants of GDM that are specific to glucose regulation in pregnancy.Peer reviewe

A genome-wide association study of anorexia nervosa suggests a risk locus implicated in dysregulated leptin signaling

J. Kaprio, A. Palotie, A. Raevuori-Helkamaa ja S. Ripatti ovat työryhmän Eating Disorders Working Group of the Psychiatric Genomics Consortium jäseniä. Erratum in: Sci Rep. 2017 Aug 21;7(1):8379, doi: 10.1038/s41598-017-06409-3We conducted a genome-wide association study (GWAS) of anorexia nervosa (AN) using a stringently defined phenotype. Analysis of phenotypic variability led to the identification of a specific genetic risk factor that approached genome-wide significance (rs929626 in EBF1 (Early B-Cell Factor 1); P = 2.04 x 10(-7); OR = 0.7; 95% confidence interval (CI) = 0.61-0.8) with independent replication (P = 0.04), suggesting a variant-mediated dysregulation of leptin signaling may play a role in AN. Multiple SNPs in LD with the variant support the nominal association. This demonstrates that although the clinical and etiologic heterogeneity of AN is universally recognized, further careful sub-typing of cases may provide more precise genomic signals. In this study, through a refinement of the phenotype spectrum of AN, we present a replicable GWAS signal that is nominally associated with AN, highlighting a potentially important candidate locus for further investigation.Peer reviewe

Common Genetic Variation And Age at Onset Of Anorexia Nervosa

Background Genetics and biology may influence the age at onset of anorexia nervosa (AN). The aims of this study were to determine whether common genetic variation contributes to AN age at onset and to investigate the genetic associations between age at onset of AN and age at menarche. Methods A secondary analysis of the Psychiatric Genomics Consortium genome-wide association study (GWAS) of AN was performed which included 9,335 cases and 31,981 screened controls, all from European ancestries. We conducted GWASs of age at onset, early-onset AN (< 13 years), and typical-onset AN, and genetic correlation, genetic risk score, and Mendelian randomization analyses. Results Two loci were genome-wide significant in the typical-onset AN GWAS. Heritability estimates (SNP-h2) were 0.01-0.04 for age at onset, 0.16-0.25 for early-onset AN, and 0.17-0.25 for typical-onset AN. Early- and typical-onset AN showed distinct genetic correlation patterns with putative risk factors for AN. Specifically, early-onset AN was significantly genetically correlated with younger age at menarche, and typical-onset AN was significantly negatively genetically correlated with anthropometric traits. Genetic risk scores for age at onset and early-onset AN estimated from independent GWASs significantly predicted age at onset. Mendelian randomization analysis suggested a causal link between younger age at menarche and early-onset AN. Conclusions Our results provide evidence consistent with a common variant genetic basis for age at onset and implicate biological pathways regulating menarche and reproduction.Peer reviewe

Shared genetic risk between eating disorder- and substance-use-related phenotypes:Evidence from genome-wide association studies

First published: 16 February 202