Kyberturvallisuus osana sotatieteiden kandidaatin tutkintoa

Kybertoimintaympäristön kasvava merkitys on luonut vaatimuksia upseerikoulutukselle. Jokaiselta upseerilta edellytetään kyberturvallisuusosaamista. Kyberturvallisuusosaaminen on ollut keskeinen osa kansallisia kyberturvallisuusstrategioita. Tämä on näkynyt myös suomalaisten yliopistojen kyberturvallisuuskurssien tarjonnassa. Kybertoimintaympäristön luonteen vuoksi eri toimijoilta edellytettävien tietojen ja taitojen voidaan olettaa olevan osittain yhteneväisiä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin sotatieteiden kandidaatin tutkinnon kyberturvallisuusopetuksen kehittämistä tämän ajatuksen kautta. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä kyberturvallisuuden opetusta sotatieteiden kandidaatin tutkinto sisältää ja eroaako se muiden yliopistojen vastaavista kursseista. Tavoitteena oli löytää kehityskohteita opetussisällön analysoinnin ja vertailun kautta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittaviksi tapauksiksi määritettiin sotatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluva kyberturvallisuuden opetus sekä vertailuun valitut eri yliopistojen kyberturvallisuuden perusteita käsittelevät kurssit. Kyberturvallisuusopetusta tarkasteltiin analysoimalla opintojaksojen opetussisältöä. Kuvaukset opetussisällöstä muodostettiin vastuuopettajien teemahaastatteluiden ja opetusmateriaalin perusteella. Kurssien opetussisällön analysointi ja vertailu perustui teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Eri kyberturvallisuuden mallien soveltuvuutta tutkimukseen arvioitiin. Analyysirunko muodostettiin Naton tuottaman kyberturvallisuuskoulutuksen referenssiopetussuunnitelman osaamistavoitteiden perusteella. Kurssien analysoinnin kautta saatuja tuloksia vertailtiin ristiin eroavaisuuksien tunnistamiseksi. Tutkimus osoitti sotatieteiden kandidaatin tutkinnon sisältävän kyberturvallisuuden opetusta neljällä eri opintojaksolla, vaikka tämä ei ilmennyt niiden osaamistavoitteissa. Vertailun perusteella voidaan todeta, ettei opetussisällössä ole kriittisiä puutteita. Opetussisältö osoittautui pääosin yhteneväiseksi muiden tapausten kanssa. Kaikkien tapausten kohdalla opetus painottui analyysirungon ensimmäiseen teemaan, joka käsitteli kybertoimintaympäristön rakennetta ja kyberturvallisuuden perusteita. Vertailun perusteella tunnistetut kehityskohteet liittyivät internetin rakenteen ja protokollien tarkempaan tekniseen tarkasteluun sekä kansallisten kyberturvallisuustoimijoiden erittelyyn. Tutkimuksen perusteella kehityskohteiksi tunnistettiin myös kyberturvallisuuteen liittyvien osaamistavoitteiden määrittelyn puute sekä samojen aiheiden toistuvuus eri opintojaksoilla. Kehityskohteiden voidaan katsoa olevan sidoksissa toisiinsa. Analyysirungon ensimmäisten osaamistavoitteiden aiheiden toistuvuus ilmaisee, ettei opetuksessa ole suunnitelmallista rakentuvuutta aiemman osaamisen päälle. Osaamisen tason syventymistä usean opintojakson läpi ei tällöin saavuteta.navigointi mahdollist

Hemicelluloses modification in thermoplastic polymer for further industrial applications

The transition towards a circular bioeconomy has increased interest in replacing petroleum-based products with sustainable alternatives derived from renewable resources. Among the promising biopolymers, hemicelluloses offer large availability and functional potential but remain underutilized. This thesis explores the use of allyl-modified hemicelluloses in the synthesis of partially bio-based thermoplastic polymers. Hemicellulose was chemically modified with allyl glycidyl ether (AGE) before copolymerization. The resulting latices were characterized in terms of chemical structure, molar mass distribution, particle size, and colloidal stability. The results show that modified hemicelluloses successfully participated in copolymerization, forming latex dispersions without the need for synthetic surfactants. Medium to high adhesive strengths were achieved with partially bio-based formulations, while formulations with high bio-based content maintained functional adhesion. This study highlights the potential of using modified hemicelluloses to reduce the reliance on fossil-based polymers in industrial applications and supports their future development toward sustainable and bio-based material solutions

Displacement effects of the Finnish hiring subsidy - Evidence from a funding discontinuity

Finland offers a subsidy to employers for hiring individuals with low employment prospects. In 2015, changes to the subsidy’s funding caused some regions to unexpectedly suspend new subsidy grants. I examine wages and employment in these regions using a differences-in-differences setting, with regions where the subsidy remained available serving as control areas. Among the population with low employment prospects, the temporary halt reduced the wage sum from subsidized employment by 37.2 million euros (−32%) over the following year and relative to the control areas. The similarly measured net decline in the total wage sum in this group was 32.7 million euros (−7.3%). Because the reductions in subsidized and total wage sums are very similar, the suspension of new subsidy grants appears to have been largely uncompensated by increases in unsubsidized employment. This suggests that any displacement effects from the subsidy, where the subsidized jobs would be replacing unsubsidized ones, are likely to be small.nonPeerReviewe

Automaattinen metatietojen tunnistaminen

Kansalliskirjastolla on kehitetty automaattisen asiasanoituksen työkalua Annifia jo vuodesta 2017. Mielenkiintoa on kuitenkin ollut asiasanoituksen lisäksi myös automaattiseen metatietojen tunnistamiseen bibliografisen kuvailun tueksi. Alunperin tällaisten ratkaisujen tulokset olivat kokeiluissamme parhaimmillaan keskinkertaisia, mutta suurten kielimallien kehityksen myötä tilanne muuttui. Tässä esityksessä keskitymme hienosäädettyjen, omassa ympäristössä ajettujen suurten kielimallien mahdollisuuksiin ja hyödynnettävyyteen bibliografisten perusmetatietojen kuten tekijän, nimekkeen, julkaisijan, julkaisuajankohdan ja tunnisteiden automaattisessa tunnistamisessa. Kirjastoverkkopäivät 2025

URN-tunnukset

Esitys Tiedejulkaisemisen päivillä 9.10.2025.kuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjesty

Health promoting Education in Primary and Secondary Schools : A Qualitative Review Study in a Nordic Context

Skolmiljön har en stor betydelse för elevernas välbefinnande och hälsofrämjande skolor ska kunna möjliggöra verksamheter som främjar hälsan från olika perspektiv. Forskning har visat att, bland annat psykisk ohälsa kan ha en negativ inverkan på skolprestationer. Forskning visar att det finns brister vad gäller tillämpning av ett helhetsmässigt och systematiskt sätt att implementera hälsofrämjande i skolkontext. Verksamheten inom den grundläggande utbildningen ska bidra med förutsättningar för välbefinnande, utveckling och lärande samt främja delaktighet. Syftet med denna magisteravhandling är att kartlägga evidensbaserade hälsofrämjande faktorer i lärmiljön i grundskolan och inom andra stadiets utbildning i en nordisk kontext, med särskilt fokus på lärares eller deras elevers egna uttryckta erfarenheter och upplevelser. Forskningsfrågorna var: Baserat på tidigare forskning vilka hälsofrämjande faktorer kopplade till läraren och lärarens roll kan identifieras i lärmiljöer i en nordisk kontext, med särskilt fokus på lärares eller deras elevers egna uttryckta erfarenheter och upplevelser? Vilka hälsofrämjande faktorer kan identifieras med särskilt fokus på undervisning och undervisningsmetoder? Som teoretiska referensramar har använts hälsofrämjande grundprinciper, hälsopedagogiskt perspektiv och hälsans bestämningsfaktorer. Sammanlagt 14 artiklar inkluderades i studien. Studien är en begränsad systematisk översiktsstudie och den kvalitativa innehållsanalysen tillämpar en induktiv ansats. Analysen resulterade i två huvudkategorier och fyra underkategorier. Huvudkategorierna är lärarens mångfacetterade roll och hälsofrämjande arbetssätt i undervisningen. Det emotionella stödet läraren ger eleverna beskrivs som värdefullt och anses ha en positiv inverkan på elevernas välbefinnande i skolan. Läraren beskrivs också ha en relationsskapande roll. Individanpassning och tillämpning av struktur och tydlighet i undervisningen betonas också. Målsättningen med denna litteraturöversikt är att kartlägga forskningsresultat från de senaste sex åren och synliggöra vilka konkreta åtgärder som kan tillämpas i undervisningskontext. Resultaten kan tillämpas i planering och implementering av undervisning.The school environment plays an important role in the well-being of students and health-promoting schools should be able to offer activities that support health from different perspectives. Research has shown that, among other things mental illness can have a negative impact on academic performance. Studies also show gaps in the use of an overall perspective and systematic approach to implementing health promotion in the school context. Activities within basic education should contribute with the conditions for well-being, development, and learning, as well as to promote participation. The purpose of this master’s thesis is to identify evidence-based health-promoting factors in the learning environment in primary and upper secondary education within a Nordic context, with a particular focus on teachers’ or their students expressed experiences and perceptions. The research questions are: 1. Based on previous research, which health-promoting factors related to teachers and the teacher’s role can be identified in learning environments in a Nordic context, with particular focus on teachers’ or their students’ own expressed experiences and perceptions? 2. Which health-promoting factors can be identified with a particular focus on teaching and teaching methods? The theoretical frameworks used in this study are health promoting principles, a Health pedagogical perspective and the Determinants of health. A total of 14 articles were covered in this study. The research material was analyzed through a qualitative, inductive content approach. The analysis resulted in a categorization of the material into two main categories and four subcategories. The main categories are the teacher’s multifaceted role and health promoting approaches in teaching. The emotional support the teacher offers pupils is described as valuable and is seen as having a positive impact on the wellbeing of pupils in school. The teacher is also described as having a relationship-building role- Individualization and providing structure and clarity in teaching is also highlighted. The goal of this literature review is to identify research findings in the last six years, highlighting concrete actions that can be implemented in a teaching context. The results can be used in planning and implementation of teaching

Avaruusalan yritysten rooli sodankäynnissä

Tutkimus käsittelee kaupallisten avaruuspalveluiden merkitystä ja alan yritysten roolia sodankäynnissä asevoimien palveluntuottajina. Näkökulmana on yritysten palveluntuotanto, ei järjestelmien rakentaminen asevoimien käytettäväksi. Sodankäyntiin liittyvillä tukitoiminnoilla on pitkä historia, mutta avaruusliiketoimintaa osana kaupallista sotilaspalvelualaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Avaruusliiketoiminta on kasvanut huomattavasti vasta viimeisen 10 vuoden aikana, mikä saattaa olla yksi syy tähän tutkimusvajeeseen. Asevoimat ovat hyödyntäneet kaupallisia avaruuspalveluita vuosikymmeniä, mutta niiden merkitys on kasvanut huomattavasti vasta 2000- luvun aikana. Yhtenä syynä tähän voi pitää em. avaruusliiketoiminnan yleistä kasvua. Toisena osasyynä on todennäköisesti myös asevoimien yleinen pyrkimys tukitoimien ulkoistamiseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuus- ja haastattelututkimuksia, missä aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmillä. Ensimmäisessä vaiheessa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla laajasta lähdekirjallisuudesta muodostettiin eheä kokonaisuus. Aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella muodostettiin hypoteeseja. Toisessa vaiheessa toteutettiin asiantuntijahaastatteluja, joista kerätyllä aineistolla testattiin aiempia hypoteeseja. Kirjallisuuskatsauksen osalta tutkimuksen teoria rakennettiin aineistolähtöisesti eli induktiivisesti. Haastattelujen osalta tutkimus oli taas teorialähtöinen eli deduktiivinen. Tutkimus asetti kaupallisen avaruustoiminnan systemaattisesti osaksi kaupallisen sotilaspalvelualan kehitystä ja tarkasteli tätä osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä. Tutkimuksessa havaittiin, että pääosin hyödyt ja haitat ovat samankaltaisia muiden kaupallisen sotilaspalvelualan osa-alueiden ja asevoimien yrityksiltä ostettujen avaruuspalveluiden välillä, vaikka myös eroja löytyi. Yhteenvetona voidaan todeta, että avaruuspalvelut voi nähdä kaupallisen sotilaspalvelualan kypsänä ja korkeateknologisena osa-alueena, missä hyödynnetään pääosin samankaltaisia mekanismeja ja toimintamalleja kuin muissa kaupallisissa sotilaspalveluissa. Tutkimuksessa havaittiin, että kaupallisen avaruusalan nopea kasvu ja teknologinen kehitys ovat tehneet ulkoistamisesta houkuttelevaa asevoimille. Yritykset kykenevät tarjoamaan suorituskykyjä, jotka ovat joillakin osa-alueilla asevoimien omia järjestelmiä suorituskykyisempiä. Tämä on johtanut tilanteessa, missä joidenkin toimintojen osalta asevoimien voi olla vaikeaa perustella omien, hitaammin kehittyvien järjestelmien rakentamista. Kaupallisten avaruuspalveluiden käyttö tuo asevoimille merkittäviä hyötyjä, mutta niissä on myös haittoja ja riskejä. Keskeisiä haittoja ovat mm. asevoimien hallinnan heikentyminen ulkoistettuun toimintoon, riippuvuuden lisääntyminen asevoimien ulkopuolisiin toimijoihin sekä yritysten ja asevoimien erilaiset intressit. Yritysten ja asevoimien välisen yhteistyön ja riippuvuuksien hallinta on yksi tulevaisuuden keskeisistä haasteista. Sopivan tasapainon löytäminen asevoimien omien suorituskykyjen ja ostettujen palveluiden välillä on tärkeää. Monessa tapauksessa kumpiakin tarvitaan, koska pelkästään kaupallisiin palveluihin tukeutuminen voi tuoda asevoimille liian suuria operatiivisia riskejä. Lisäksi kaupallisia palveluita on tällä hetkellä saatavissa vain osaan toiminnoista, jolloin osa käyttötarkoituksista tulee jatkossakin edellyttämään valtiollisten järjestelmien rakentamista.navigointi mahdollist

Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen johtaminen 2030 : uuden järjestelmän kehittämistä vai vanhan palauttamista?

Tässä tutkimuksessa käsitellään Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen mallin johtamisen rakenteita ja tapoja kylmän sodan aikana, nykypäivänä sekä lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen taustalla on aiheen vähäinen aikaisempi tutkimus ja tarve ymmärtää Suomelle läheistä liittolaista. Pohjoismaisina demokratioina hallintoperinteemme ja kulttuurimme ovat monilta osin yhteneväiset, mutta niissä on myös tiettyjä eroavaisuuksia. Erityisesti ruotsalaisen hallintokulttuurin käsitys johtamisesta, jonka lähtökohtana on viranomaisten autonominen asema suhteessa muihin toimijoihin, korostaa konsensusta ja yhteistoimintaa hierarkkisen johtamisen sijaan. Tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää kokonaismaanpuolustuksen organisaatiorakennetta ja toimintatapoja. Päätutkimuskysymys on, miten Ruotsin kokonaismaanpuolustusta johdetaan vuonna 2030? Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysinä hyödyntäen teoriaohjaavaa abduktiivista päättelytapaa, Aineisto koostui pääosin ruotsalaisista puolustuspäätöksistä, lainsäädännöstä ja viranomaisten tuottamista materiaalista. Tutkimusaineisto kattaa kylmän sodan aikakauden (1968– 1991), nykytilanteen ja arvioi lähitulevaisuutta (2030 asti). Kokonaismaanpuolustuksen johtamisrakenne on pääpiirteittään jaettavissa kolmeen tasoon, sisältäen kansallisen tason, ylemmän alueellisen tason (läänit ja sotilasläänit) ja alemman alueellisen tason (alueet ja kunnat). Päätöksentekokykyä pyritään keskittämään ylemmälle alueelliselle tasolle samalla minimoiden kansallisen tason johtamisen kuormittumista. Nato jäsenyys tulee vaikuttamaan erityisesti sotilaalliseen puolustukseen, mutta tähän ei tutkimuksessa saatu eikä pyritty saamaan vastausta. Tutkimuksen perusteella Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen johtamisessa tai organisaatiorakenteissa ei ole tapahtumassa merkittäviä muutoksia nykyiseen nähden, vaan pikemminkin nykyisiä rakenteita vahvistetaan, keskitetään ja toimijoiden tehtäviä tarkennetaan. Johtaminen tulee jatkossakin kokonaismaanpuolustuksen kontekstissa tarkoittamaan pitkälti yhteensovittamista ja yhteistoimintaa. Valtiojohdon lakitekninen valmius, eli kyky laatia täydentävää lainsäädäntöä, pysyy tärkeänä tapana täydentää mahdollisia puutteita toimissa. Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen johtaminen vuoteen 2030 mennessä perustuu vahvoihin, laeilla ohjattuihin rakenteisiin, joissa korostuu yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken ja alueellisen tason merkityksen kasvu. Järjestelmää pyritään kehittämään ketterämpään suuntaan mukautuen vallitsevaan uhkakuvaan. Kehityksellä on paljon yhtäläisyyksiä kylmän sodan ajan rakenteiden kanssa, mutta yhteiskunnan ja turvallisuusympäristön muutokset sekä rakenteelliset muutokset vaikuttavat tähän kehitykseen. Johtaminen tulee kuitenkin muusta kehityksestä huolimatta pysymään luonteeltaan koordinoivana ja toimijoiden yhteistyötä korostavana.navigointi mahdollist

Does systemic discrimination make all women refugees? Consolidating gender-based asylum in the EU

Women have been persecuted due to factors relating directly and exclusively to their gender throughout history, yet this fact is not reflected in the protection thereof. Because gender is not an articulated basis for refugee status, it has been more difficult for women to prove that they have a well-founded fear of persecution qualifying them for international protection. This thesis explores how EU refugee law should be interpreted in the matter of gender-based asylum claims, and whether systemic discrimination against women in their country of origin is sufficient to grant them refugee status solely based on their gender in the European Union. This research is based around three recent rulings by the Court of Justice of the European Union, all of which expanded the idea of gender-based refugee status in the Union. The author will clarify how EU refugee law should be interpreted following these rulings and discuss the practical implications of a new interpretation, which includes women from countries of origin where they are faced with a general risk of persecution being granted refugee status without an individual assessment procedure, i.e. on a prima facie basis. The thesis will analyse whether these rulings will result in gender-based refugee status becoming a legally binding common standard in the Union, and what this would entail for both Afghan women, who one of the rulings directly concerned, and other groups of women at risk of gender-based persecution. The author will discuss the limits of the influence of the precedent and how the provisions are likely to be applied in practice in a continent characterised by refugee deterrence rather than protection. Two methods are used to gain a comprehensive understanding of how the matter of group-based refugee status for women might be dealt with: the legal doctrinal method, which allows for an inquiry into the EU legal framework, and the future scenarios approach. Using the second method, three future scenarios will be presented, all of which represent possible repercussions of the CJEU’s rulings in 2024, the likelihood of which depend on how Union and Court politics shape the development of the area of law. This research concludes that it is possible for women to be granted refugee status solely based on their gender and nationality in the EU, and that it is justified to determine this status on a prima facie basis when a general risk of persecution in their country of origin is established. It also finds that there is basis for the third presented scenario, which entails the CJEU continuing to develop the common standards in the EU, which solidifies gender-based refugee status and would make the interpretation applicable to more groups of women at risk, such as women from Iran