Sosiaalisen identiteetin muotoutuminen pastoraalikirjeissä

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen identiteetin muotoutumista Uuden testamentin pastoraalikirjeissä, eli Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle, Toisessa kirjeessä Timoteukselle sekä Kirjeessä Titukselle. Tarkastelussa hyödynnetään sosiaalitieteellistä sosiaalisen identiteetin näkökulmaa, joka jakautuu sosiaalisen identiteetin teoriaan ja itsekategorisointiteoriaan. Sosiaalinen identiteetti muotoutuu pastoraalikirjeissä kahtalaisesti: suhteessa vastustajiin vastaamalla heidän opetuksensa sisältöihin kirjoittajan muotoileman teologian avulla, sekä ennen kaikkea itsemäärittelyn avulla luomalla selvät käyttäytymisnormit, joita noudattamalla terveen opin mukainen usko tulee näkyväksi. Sosiaalinen identiteetti muotoutuu aina suhteessa muihin, eli niin kutsuttuun ulkoryhmään. Pastoraalikirjeiden kuvaamat vastustajat eivät edusta varsinaisesti mitään toisella vuosisadalla tunnettua yhtenäistä joukkoa, vaan he ovat todennäköisimmin yhteisön sisältä nousevia yksittäisiä poikkeuksia, joiden ajattelussa on nähtävissä kirjoittajan näkökulmasta poikkeavaa tulkintaa paavalilaisesta kristillisyydestä. Sosiaalisen identiteetin rakentuminen suhteessa vastustajiin ilmenee erityisesti niissä tekstikohdissa, joissa kirjeiden kirjoittaja vastaa vastustajien opetukseen muotoilemalla omaa teologiaansa tukeutuen Vanhan testamentin teksteihin. Poleemisen retoriikan avulla vastustajista luodaan negatiivinen kuva. Pastoraalikirjeissä ilmitulevan itsekategorisoinnin perusteella terveen opin mukainen kristitty sitoutuu Jumalaa kunnioittavaan asenteeseen, josta kumpuavat hyvät teot. Seurakunnan järjestys pohjautuu kreikkalais-roomalaisen yhteiskunnan perhemalliin, jonka perusteella myös seurakunnassa vallitsee tarkka hierarkia. Oikean käytöksen merkitys on identiteetin ilmenemisen kannalta oleellista, minkä vuoksi pastoraalikirjeet sisältävät paljon seurakunnalle annettavia normeja. Normit linkittyvät vahvasti kreikkalais-roomalaisen yhteiskunnan ihanteisiin. Sisäryhmän sosiaalista identiteettiä ylläpidetään prototyyppisen johtajan avulla, joka pastoraalikirjeissä on kirjeiden kuvaama Paavali. Sosiaalisen identiteetin näkökulman soveltaminen pastoraalikirjeisiin avaa tuoreen näkökulman siihen, millä tavalla kirjeet tuovat ilmi toisen vuosisadan alun kristittyjen itseymmärrystä. Paavalilaisesta perinnöstä oli toisella vuosisadalla olemassa monenlaisia tulkintoja, joista pastoraalikirjeet edustavat poikkeuksellisen yhteiskuntamyönteistä tulkintaa. Pastoraalikirjeiden tarkoituksena on pyrkiä kohti sosiaalista harmoniaa, ja näin vahvistaa yhteisöä sekä vakiinnuttaa kristillisen yhteisön asema osaksi kreikkalais-roomalaista yhteiskuntaa

Tavoitteet nuorten mielenterveyskuntoutuksessa

Johdanto: Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa mielenterveyskuntoutusta. Nuorilla mielenterveyshäiriöt voivat vaikeuttaa kehitystehtävien saavuttamista, joten kuntoutuksen tavoitteiden tulee mukailla niitä. Aiemmat tutkimukset korostavat, että kuntoutuksessa on tärkeää huomioida kuntoutujan henkilökohtaiset tavoitteet yhteiskunnallisten resurssien lisäksi. Tavoite ja menetelmä: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla nuorten mielenterveyskuntoutuksen tavoitteita ja tämän myötä lisätä ymmärrystä tavoitteiden merkityksestä ja kehittää tavoitteiden asettelua. Tutkimuksen aineistona olivat 18–29-vuotiaiden nuorten (n = 16) asumiskuntoutuksessa laaditut kuntoutustiedotteet. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Tulokset: Mielenterveyskuntoutuksen tavoitteiden pääkategoriat olivat: ikätasoiset toiminnalliset roolit, sosiaalinen osallisuus sekä sisäinen resilienssi. Yksilön toimiessa ikätasoisten toiminnallisten rooliensa mukaisesti yksilö kykenee suuntautumaan kehitystehtäviinsä. Sosiaalinen osallisuus on mahdollisuutta osallistua sosiaalisiin ympäristöihin. Sisäinen resilienssi tarkoittaa yksilön kykyä vaikeissa tilanteissa käyttää vahvuuksiaan. Aineistosta nousi esille myös nuoren ja ammattilaisen välinen vuorovaikutussuhde kuntoutusprosessin aikana. Pohdinta: Tässä tutkimuksessa löydetyt pääkategoriat ovat aiemman tutkimustiedon perusteella yhteydessä valtaistumiseen, kuntoutumiseen ja toipumiseen. Tulosten perusteella ammattilaisen ja nuoren välinen vuorovaikutussuhde on tärkeä osa kuntoutusta ja kuntoutujan osallisuutta tavoitteiden asettelussa tulee vahvistaa. Toipumisorientaation laajempi käyttö mielenterveyspalveluissa voisi mahdollistaa tätä kehitystä. Abstract Goals in Adolescents` Mental Health Rehabilitation Introduction: Goal setting is a central part of mental health rehabilitation. Especially among young people mental health disorders may delay achieving developmental tasks. Goals of rehabilitation should be in concordance with developmental tasks. According to rehabilitation impact studies, it is important to consider the rehabilitees’ goals in addition to the social and financial perspectives. Purpose and method: The purpose of this study was to increase the understanding of goals set in adolescents’ mental health rehabilitation and develop goal setting. The aim of the study was to describe the goals set in adolescent’s mental health rehabilitation. The study participants were rehabilitees between 18 - 29 years in residential rehabilitation (n=16) and the data was register information. The analyze method was content analysis. Results: The main categories of goals were: age-level occupational roles, social inclusion and inner resilience. When acting according to the age-level occupational roles, people are pursuing their developmental tasks. Social inclusion is the possibility to participate in the social environment. Inner resilience is a psychological process which helps the individual to cope with difficult situations by using their personal skills. The data shows also the importance of collaborative relationship between the professional and the young person during the process of recovery. Discussion: Prior research shows that the main categories are connected to empowerment, rehabilitation and recovery. It is important to support the collaborative relationship between the professional and the adolescent by increasing methods that supports adolescent`s participation in the process of goal setting. Wider use of recovery orientation in mental health services could support this development. Keywords: youth, young adults, adolescent`s, mental health disorders, metal health rehabilitation, goals, register information, qualitative study, retrospective stud

Vattendragsarbetet i Kyro älv : Obligatorisk kontroll av bottenfaunan i forsarna år 2014)

Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen sekä kalannousuun Malkakoskessa. Osana vuonna 2011 laadittua tarkkailusuunnitelmaa ovat pohjaeläinselvitykset, jotka kuuluvat harvemmin kuin vuosittain tehtäviin tarkkailuihin. Tämä on raportti vuoden 2014 pohjaeläintarkkailusta. Kyrönjoen koskien pohjaeläimistön yksilömäärä oli kaikilla näytepaikoilla suurempi vuonna 2014 kuin edellisenä näytteenottovuonna. Yksilömäärän kasvu oli huomattavin Malkakosken tekokoskella, jonka pohjaeläimistön monimuotoisuus oli kuitenkin alhaisempi kuin muilla havaintopaikoilla Harjankoskessa ja Kolkinkoskessa. Eläinyhteisöjen monimuotoisuus oli suurin ylimmällä Harjankoskella. Poh-jaeläinyhteisö oli nyt Kolkinkoskessa merkittävästi monipuolisempi kuin muutamina aiempina tutkimusvuosina. Kolkinkosken pohja-eläinyhteisö reagoi voimakkaasti Kyrönjoen alajuoksulla esiintyviin episodiluonteisiin veden happamuusjaksoihin, ja eläinyhteisöissä havaitaan selkeä yksipuolistuminen erittäin happamien jaksojen jälkeen, ja vastaavasti palautuminen vähemmän happamien jaksojen jälkeen kuten syksyllä 2014. Koskien pohjaeläimistöön kohdistuu samanaikaisesti useita eri stressitekijöitä, joista osa on luonnollisia, kun taas osaan on ihmistoi-minta vaikuttanut vaihtelevissa määrin. Ylin näytekoski, Harjankoski, sijaitsee happamien sulfaattimaiden yläpuolella, minkä johdosta veden laatu on parempi kuin Kyrönjoen alemmilla osilla. Koski sijaitsee myös tulvasuojeluun liittyvien vesistötöiden vaikutusalueen ulkopuolella. Näistä syistä pohjaeläimistön ekologinen tila on ollut hyvä ja hyvin samanlainen tarkastelujaksolla 2005‒2014. Keinotekoisen Malkakosken yksilö- ja taksonimäärät ovat olleet vähitellen kasvussa, mutta samalla on ollut viitteitä lisääntyneestä or-gaanisesta kuormituksesta. Malkakoskessa on luonnonkoskiin verrattuna vähemmän pohjaeläimille olennaista, luontaista vesisammal-kasvustoa. Vesisammalta oli kuitenkin vuonna 2014 selvästi enemmän kuin aiempina näytteenottovuosina

Organisational and student characteristics, fidelity, funding models, and unit costs of recovery colleges in 28 countries:a cross-sectional survey

Background: Recovery colleges were developed in England to support the recovery of individuals who have mental health symptoms or mental illness. They have been founded in many countries but there has been little international research on recovery colleges and no studies investigating their staffing, fidelity, or costs. We aimed to characterise recovery colleges internationally, to understand organisational and student characteristics, fidelity, and budget. Methods: In this cross-sectional study, we identified all countries in which recovery colleges exist. We repeated a cross-sectional survey done in England for recovery colleges in 28 countries. In both surveys, recovery colleges were defined as services that supported personal recovery, that were coproduced with students and staff, and where students learned collaboratively with trainers. Recovery college managers completed the survey. The survey included questions about organisational and student characteristics, fidelity to the RECOLLECT Fidelity Measure, funding models, and unit costs. Recovery colleges were grouped by country and continent and presented descriptively. We used regression models to explore continental differences in fidelity, using England as the reference group. Findings: We identified 221 recovery colleges operating across 28 countries, in five continents. Overall, 174 (79%) of 221 recovery colleges participated. Most recovery colleges scored highly on fidelity. Overall scores for fidelity (β=–2·88, 95% CI 4·44 to –1·32; p=0·0001), coproduction (odds ratio [OR] 0·10, 95% CI 0·03 to 0·33; p&lt;0·0001), and being tailored to the student (OR 0·10, 0·02 to 0·39; p=0·0010), were lower for recovery colleges in Asia than in England. No other significant differences were identified between recovery colleges in England, and those in other continents where recovery colleges were present. 133 recovery colleges provided data on annual budgets, which ranged from €0 to €2 550 000, varying extensively within and between continents. From included data, all annual budgets reported by the college added up to €30 million, providing 19 864 courses for 55 161 students. Interpretation: Recovery colleges exist in many countries. There is an international consensus on key operating principles, especially equality and a commitment to recovery, and most recovery colleges achieve moderate to high fidelity to the original model, irrespective of the income band of their country. Cultural differences need to be considered in assessing coproduction and approaches to individualising support. Funding: National Institute for Health and Care Research.</p

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Markkinointiviestintä Centria-ammattikorkeakoulussa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, mistä Centria-ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat saaneet tietoa Centria-ammattikorkeakoulusta ja mikä markkinointiviestinnän kanava tavoittaa heidät parhaiten. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää, mihin kanavaan Centria-ammattikorkeakoulun kannattaa jatkossa suunnata markkinointiviestintäänsä. Opinnäytetyössä tutkittiin myös, mikä sai ensimmäisen vuoden opiskelijat hakeutumaan Centria-ammattikorkeakouluun ja millainen sisältö digimarkkinoinnissa kiinnittää heidän huomionsa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin sekä perinteistä markkinointiviestintää että nykyaikaista digitaalista markkinointiviestintää ja niiden kanavia, osa-alueita, tavoitteita ja toimintatapoja. Lähdemateriaalina käytettiin suomalaista alan kirjallisuutta sekä internetlähteitä. Opinnäytetyössä tehtiin aiheeseen liittyvä kyselytutkimus, jossa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin Webropol-ohjelmalla laaditulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin kohderyhmälle sähköpostitse. Vastausten perusteella saatiin vastaukset tutkimusongelmiin. Centria-ammattikorkeakoulun kannattaa jatkaa markkinointiviestinnän toteuttamista samoilla linjoilla kuin tähänkin asti, panostamalla verkkosivuihin, Facebook-sivustoon ja Instagramiin, koska niissä kohderyhmä on