Kaivostoiminnan aiheuttamien ympäristövahinkojen korvattavuus

Tutkimuksessa selvitettiin sitä, toteuttavatko ympäristövahinkojen korvaussääntely ja sen tulkintakäytäntö oikeutta täyteen korvaukseen, kun aiheuttajana on kaivostoiminta. Lisäksi selvitettiin sitä, miten ja missä ympäristövahingonkorvauksia käsitellään, virallisperiaatteen ulottuvuutta korvausmenettelyissä sekä lis pendens ja res judicata -vaikutusten merkitystä täyteen korvattavuuteen. Menetelmällisesti hyödynnettiin lainoppia. Kaivoslain (621/2011) kokonaisuudistuksessa korostettiin haittojen ja vahinkojen täyttä korvattavuutta ja kaivoksen käyttöoikeuden lunastamisen katsottiin vertautuvan pakkolunastukseen, eivätkä myöhemmät lainmuutokset muuttaneet mainittua lähtöasetelmaa. Kaivostoiminnasta voi aiheutua myös ympäristövahinkoja, joiden osalta korvausperusteet hajautuvat useaan sääntelytaustoiltaankin eroaviin korvaussäädöksiin. Tutkimustulosten mukaan kaivostoiminnasta johtuvia ympäristövahinko ja voidaan käsitellä neljässä eri korvausmenettelyssä, ja korvaustoimivallasta on osittain ollut epäselvyyttä. Liiallisen pirstaloitunut korvausjärjestelmä on itsessään uhka täyden korvauksen saamiselle. Korvaustilanteet hajautuvat lisäksi erilaatuisiin ympäristövahinkoihin, joita useimmiten korvataan kiinteistön arvon alenemisena. Kiinteistön arvo määräytyy kuitenkin markkinoilla koko naisuutena eikä yksittäisen ympäristövahingon taloudellista merkitystä voida luotettavalla tavalla määrittää. Oikeus täyteen korvaukseen on lähtökohtana kaikissa korvaussäädöksissä, mutta osassa on säädännäisiä korvauskynnyksiä, jotka voivat rajata korvausta määrällisesti. Artikkelissa tarkastellaan muun muassa sietämisvelvollisuuden suhdetta Suomen perustuslain (731/1999) 15.2 §:n mukaiseen lunastusoikeudelliseen täyteen korvaukseen

Students' Thriving and Well-Being in Online Learning Environments in Vocational Education and Training

Context: Recent research on students' experiences with the quality of online learning during the COVID-19 pandemic has increased the challenge to the development of online learning. During the pandemic, anxiety, depression, and fatigue occurred in online studies, which also weakened students' well-being. In this quantitative study, we examined how students thrive in synchronous and asynchronous online implementations. The goal of the research was to support students' well-being in online studies; therefore, the study uses the PERMA well-being theory. Approach: Finnish vocational education and training students (N = 363) participated in the study and answered the questions on positive emotions, engagement, relationships, meaning, and accomplishment from both asynchronous and synchronous online delivery perspectives using a questionnaire. Findings: This study highlighted the importance of the teacher's online learning facilitation skills and task design skills, and the emotions generated in an online course. Based on the results, the respondents were divided into three student profiles: (1) Students thriving in online courses in general; (2) Students thriving, especially in asynchronous online courses; and (3) Students not thriving in online courses in general. Conclusions: According to the findings, students need different options for completing online courses. The role of the teacher in creating a positive and supportive atmosphere, fostering relationships, and creating clear work-related and versatile tasks is of great importance in the generation of emotions, whether it is an asynchronous or synchronous online implementation. <br/

Täällä Eedenin porteilla:taiteiden tiedekunnan toukokuun taiteilija -näyttely

Aasi ja koira kohtaavat Paratiisin portilla, mutta on epäselvää, ovatko he sisällä vai ulkona, mutta missä silloin ollaan, siis sisällä ja ulkona. Portti on kiinni, mutta sen kummallakaan puolella ei ole aitaa. Kerubit kiitävät ajattomuudessa ja alligaattori lentää kumpupilven päällä.Olentojen välisiä suhteita ja ihmisen suhdetta muihin olentoihin voi tarkastella kuvien todellisuudessa. Onko Eedenissä paikkaa aasille ja koiralle? Yhden pyhän kirjan mukaan paratiisissa saa nauttia neitsyiden seurasta. Mutta mitä hyvää siellä on neitsyille tai ikuisia ruuhkavuosia viettäville iso-äideillle? Olisiko sittenkin parasta pysyä portin toisella puolella, kun vain tietäisi kummalla

Manifestation of Rooted Flows

Kirjontani taustalla on kiinnostukseni karjalaisiin juuriini ja pyrkimys ymmärtää esivanhempieni maailmankuvaa ja luontosuhdetta. Olen tutkinut tämän itäisen linjani käsityöperinnettä ja sen kirjottujen rituaaliliinojen, käspaikkojen, kuvakieltä. Pyrkiessäni ymmärtämään tätä kuvakieltä olen saanut kokemuksellisen yhteyden Jumalatar-kuvioihin. Käspaikkojen Jumalatar-hahmo sekoittuu usein luonnonelementteihin, ja hahmo näyttää muuttuvan puuksi tai jakautuvan kukiksi ja auringoiksi. Tällainen kuvakieli on alkanut elämään minulle tuntemuksina elämänvoimasta. Jumalatar-kirjonnat tuntuvat kuvaavan erilaisia tapoja nostattaa ja kanavoida elinvoimaa. Koen ne peilinä virtaavasta energiasta, luonnon sykleistä ja meidän yhteyksistä niihin. Teokseni kertoo juurevien elonvoimien kohottamisesta ja käyttämisestä luonnonmateriaaleista luomiseen, käsityöntekoon. Kirjontani jumalatar julistaa tämän perinteen elävöittämisen tärkeyttä ja kannustaa tämän elämäntavan toteuttamiseen oman virtauksen mukaisesti.My embroidery is based on my Karelian roots and my effort to understand the worldview and nature-based relations of my ancestors. I have studied the craft tradition of this eastern line and the imagery of the embroidered ritual cloths called Käspaikka. In seeking to understand this imagery, I have gained an experiential connection with the goddess motifs. The embroidered goddess is often associated with the elements of nature; the figure appears to transform into a tree or split into flowers and suns. For me, such images have begun to come alive as feelings of vitality. The embroideries of the goddess seem to depict different ways of raising and channelling the life force. I experience the images as mirrors of flowing energy, cycles of nature and our connections to them. My embroidery work describes the raising of rooted vitality to create crafts from natural materials. The goddess proclaims the importance of revitalising this tradition and encourages you to live like this – to craft according to your own flow

Yhteismuotoilulla uutta ymmärrystä ja kielitaitoa – tuloksena opetusvideoita työn arkikieleen

Maahanmuuttaneille on tehty runsaasti videoita suomalaisesta työelämästä, mutta julkisesti saatavilla olevia käytännönläheisiä työelämän kielenkäytön tilanteita kuvaavia videoita ei juurikaan ole. Tarvetta autenttiselle oppimateriaalille on. Videoiden avulla maahanmuuttajat voivat valmistautua toimimaan erilaisissa yleisissä työelämän kielenkäytön tilanteissa. Toisaalta halusimme kokeilla muotoilun menetelmien käyttöä kielen oppimisen kontekstissa. Tavoitteena oli videoiden luomisen ohella parantaa ymmärrystä työelämän kielenkäytöstä ja kielenoppimisesta. Projektissa hyödynnettiin funktionaalista pedagogiikkaa ja käytettiin yhteismuotoilua osana moniaistillista oppimista. Työpajoissa opiskelijat käyttivät muotoilun menetelmiä ja työkaluja työelämätilanteiden kuvaukseen. Videoprojekti tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden kehittää sosiaalialan taitojaan monialaisessa ja -kielisessä ympäristössä. Projektissa korostui opiskelijoiden ja asiakkaiden yhteinen oppiminen

Bacterial and fungal communities in sub-Arctic tundra heaths are shaped by contrasting snow accumulation and nutrient availability

Climate change is affecting winter snow conditions significantly in northern ecosystems but the effects of the changing conditions for soil microbial communities are not well-understood. We utilized naturally occurring differences in snow accumulation to understand how the wintertime subnivean conditions shape bacterial and fungal communities in dwarf shrub-dominated sub-Arctic Fennoscandian tundra sampled in mid-winter, early, and late growing season. Phospholipid fatty acid (PLFA) and quantitative PCR analyses indicated that fungal abundance was higher in windswept tundra heaths with low snow accumulation and lower nutrient availability. This was associated with clear differences in the microbial community structure throughout the season. Members of Clavaria spp. and Sebacinales were especially dominant in the windswept heaths. Bacterial biomass proxies were higher in the snow-accumulating tundra heaths in the late growing season but there were only minor differences in the biomass or community structure in winter. Bacterial communities were dominated by members of Alphaproteobacteria, Actinomycetota, and Acidobacteriota and were less affected by the snow conditions than the fungal communities. The results suggest that small-scale spatial patterns in snow accumulation leading to a mosaic of differing tundra heath vegetation shapes bacterial and fungal communities as well as soil carbon and nutrient availability