Toiminimestä osakeyhtiöksi

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin toiminimen muuttamista osakeyhtiöksi. Toimeksiantajana työssä oli rakennusalalla toimiva Toiminimiyritys X, jonka kannalta selvitettiin, olisiko järkevää vaihtaa yritysmuotoa ja jatkaa toimintaa osakeyhtiönä. Tavoitteena oli tarjota yrittäjälle mahdollisimman paljon tietoa toiminimen ja osakeyhtiön eroista, siitä miten yritysmuodon muutos tehdään ja miten se vaikuttaa yritykseen ja yrittäjään. Koska kyse oli ”yhden miehen” yrityksestä, muut yritysmuodot rajattiin pois tästä tutkimuksesta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitettiin mikä on toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja ja mikä osakeyhtiö, miten nämä toimivat ja miten yritysmuodon muutosprosessi toteutetaan. Työn tietoperustana käytettiin ajantasaista alan kirjallisuutta, Verohallinnon ohjeistuksia sekä alaan liittyvää lainsäädäntöä ja asetuksia. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa teemahaastatteluiden avulla selvitettiin miksi ja milloin muutos kannattaa tehdä. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea eri asiantuntijaa, jotka työssään auttavat yrittäjiä yritysmuodon muutoksissa: yritysneuvoja, kirjanpitäjä ja konsultti/osakas tilitoimistossa. Toimeksiantajan haastattelulla haluttiin saada kuva yrityksen nykytilasta ja yrittäjän tulevaisuuden suunnitelmista. Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta, että yritysmuodon muutos ei ole ajankohtainen tällä hetkellä toimeksiantajayrityksessä. Yrityksen toiminta on suhteellisen pienimuotoista eikä laajeneminen tai suuret investoinnit ole lähitulevaisuuden suunnitelmissa, joten nykyinen toimintamalli on toimiva ratkaisu

Vastuullisen elintarvikeyrityksen tuotebrändin rakentaminen : Case: Juhla Mokka, Gustav Paulig Ltd

Tässä Pro Gradu -tutkielmassa on tutkittu vastuullisen elintarvikealan yrityksen tuotebrändin rakentamista sekä luomista. Tutkielman case -osio tarkastelee suomalaista Paulig -yritystä ja heidän tuotettaan Juhla Mokkaa. Tähän tutkielmaan on otettu lisäksi myös vastuullisuuden näkökulma mukaan, joka tekee aiheesta hyvin ajankohtaisen, tärkeän sekä mielenkiintoisen. Vastuullisuus ja ekologinen kuluttaminen ovat tärkeitä aiheita sekä samalla kasvava trendi ja sen vuoksi tutkittavaksi yrityksen kohteeksi on valittu Paulig, joka toimii vastuullisten periaatteiden mukaisesti. Tässä tutkimuksessani on pohdittu ensin sitä, mitkä tekijät tekevät yrityksen brändistä suositun ja tunnetun. Tämän jälkeen on syvennetty erityisesti Juhla Mokka -brändin menestystarinaan ja mikä on johtanut siihen, että joka toinen Suomessa juotu kahvi on Juhla Mokkaa. Brändin onnistunut strategia on taannut suuren menestyksen ja pysyvän suosion kotimaisilla kahvimarkkinoilla. Juhla Mokan erottautuminen muista saman toimialan kilpailijoista vahvalla brändi-imagollaan on syy sen onnistuneeseen brändimielikuvaan. Tässä tutkimuksessa käsitellään sitä tuotebrändin rakentamisen prosessia, jossa onnistutaan erottumaan kilpailijoista menestyksekkäällä tavalla. Tutkimukset selvittämiseksi on haastateltu Juhla Mokan -tuotepäällikköä sekä lisämateriaalina on käytetty runsaasti Pauligin julkisia dokumentteja ja verkkotiedotteita. Tutkimuksen tueksi on myös käytetty Anu Kultalahden vuonna 2016 tekemä Finnwatchin julkaisua, joka on laaja selvitys kahvitilojen vastuullisuudesta. Brändin rakentuminen on pitkäaikainen prosessi eikä brändityötä voi koskaan sanoa täysin valmiiksi. Kun yritys rakentaa uutta brändiä, on mietittävä aluksi sitä, millainen brändi-identiteetti tuotteelle luodaan. Brändi-identiteetin tärkeys liittyy siihen, millainen mielikuva kuluttajille syntyy brändistä. Brändin luomisessa tulee määrittää myös tuotteen kilpailustrategia ja kuinka se asemoi tuotteensa verrattuna markkinoilla oleviin kilpaileviin tuotteisiin. Juhla Mokka on onnistunut tällä sektorilla olevan hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyinen. Brändi on rakennettu niin, että se on perinteinen ja ainutlaatuinen, joka näkyy myös vahvasti kahvin mainonnassa. Juhla Mokka on luotettava, helposti lähestyttävä, positiivinen ja jalat maassa -asenteen omaava brändi

Åldras ifrån gemenskapen : Enkätstudie om socialtjänstens stöd för våldsutsatta

Studiens syfte är att undersöka om stödinsatser för våldsutsatta skiljer sig åt beroende på ålder och om det finns det faktorer som försvårar arbetet. I studien användes en abduktiv metod för att undersöka om det finns diskriminerande tendenser inom socialtjänsten när man arbetar med olika åldersgrupper. Studiens teoretiska bas utgår från teorin ålderism som baseras på att åldersgrupper har olika förutsättningar. Det används tre diskrimineringsteorier för den abduktiva metoden som undersöker om ålderism kan påvisas. Användningen av abduktiv metod sker då respondenter från två olika case besvaras av två avdelningar inom socialtjänsten. Ena avdelningen jobbar främst med äldre och den andra har generellt yngre klienter. Svaren från enkäterna analyseras med hjälp av tematisk analys. Då det är två olika case med olika åldrar så delas temana in i två huvudteman i form av äldre och yngre. Huvudtemana resulterar i olika underteman för caset yngre så återfinns följande underteman Direkt hjälp, undersök problemet, kompetens finns men kan förbättras. Motsvarande underteman i caset äldre är hjälp via andra, inga egna verktyg, polisanmäl först, undersök allvaret sedan och bristande kompetens. Resultatet diskuteras grundligt i diskussionen där med fokus på de teorierna, föregående forskning och temana som kom från resultatet. Studien bidrar till forskning om våldsutsatta äldre och deras möjligheter till stöd från socialtjänst.

En studie om samspel mellan pedagoger och yngre barn i samlingen.

Syftet med denna studie är att få mer kunskap och förståelse av hur yngre barn i förskolan kommunicera och samspelar under en samlingssituation. I dag finns det mycket forskning kring hur de äldre barnen i förskolan kommunicerar och samspelar med varandra och med sin omgivning. Hur kommunicerar yngre barnen på förskolan när det inte har den verbala kommunikationen att kommunicera med. Hur kan de yngre barnen få möjligheter till att samspela? Därför blir syftet att försöka att få svar på hur barn och vuxna samspela i en samlingssituation. Hur försöker pedagogerna göra barnen delaktiga och hur tar barnen själva initiativ till att kommunicera under dessa situationer. Då samlingen är en återkommande situation som många förskolor har blir även syftet att se om hur de kan få en gemensam förståelse för samlingen, eller om man i de aktiviteter som man har i samlingen tappar de gemsamma fokuset helt. För att kunna besvara dessa frågor och få svar på syftet med arbetet kommer vi att använda observation som metod. Detta för att få syn på vad som händer under samlingen och kunna i efterhand titta på sekvensen om och om igen. Genom att analysera rad för rad hoppas vi att vi kan få en djupare förståelse över det som händer under aktiviteten. Resultatet av vår mindre empiriska studie blev att vi kunder i de valda observationerna se hur pedagogerna fångade barnen i samlingen. I de flesta observationerna tappades det gemensamma förståelsen av den aktivitet som pedagogen hade. Detta gjorde att samspelt med barnen blev oftast enbart från pedagogens håll. Genom att man kommunicerade med barnen verbalt men erbjöd inga andra alternativ till kommunikation. I vår studie har vi i dessa observationer sett hur viktig pedagogens egna förhållningssätt är för att fånga barnens uppmärksamhet och lärande. Att genom de didaktiska valen kan göra andra val för att skapa möjligheter till samspel med de yngre barnen på förskolan