PDCAT - On checking the compatibility of web services\u27 policies

This paper discusses the compatibility issue between policies of Web services, which could refrain the automatic composition of these Web services from smoothly progressing. Policies regulate/constrain the functioning of Web services at three levels identified by business, behavior, and privacy. Because independent Web services collaborate with one another in order to satisfy users\u27 needs, their respective policies could be in contradiction. This could lead to conflicts and exceptions at run-time unless these contradictions are as a first step, detected and then, fixed. In this paper, WSPL is the language to specify policies of Web services

Scheduling of guarded command based models

Formal methods provide a means of reasoning about computer programs in order to prove correctness criteria. One subtype of formal methods is based on the weakest precondition predicate transformer semantics and uses guarded commands as the basic modelling construct. Examples of such formalisms are Action Systems and Event-B. Guarded commands can intuitively be understood as actions that may be triggered when an associated guard condition holds. Guarded commands whose guards hold are nondeterministically chosen for execution, but no further control flow is present by default. Such a modelling approach is convenient for proving correctness, and the Refinement Calculus allows for a stepwise development method. It also has a parallel interpretation facilitating development of concurrent software, and it is suitable for describing event-driven scenarios. However, for many application areas, the execution paradigm traditionally used comprises more explicit control flow, which constitutes an obstacle for using the above mentioned formal methods. In this thesis, we study how guarded command based modelling approaches can be conveniently and efficiently scheduled in different scenarios. We first focus on the modelling of trust for transactions in a social networking setting. Due to the event-based nature of the scenario, the use of guarded commands turns out to be relatively straightforward. We continue by studying modelling of concurrent software, with particular focus on compute-intensive scenarios. We go from theoretical considerations to the feasibility of implementation by evaluating the performance and scalability of executing a case study model in parallel using automatic scheduling performed by a dedicated scheduler. Finally, we propose a more explicit and non-centralised approach in which the flow of each task is controlled by a schedule of its own. The schedules are expressed in a dedicated scheduling language, and patterns assist the developer in proving correctness of the scheduled model with respect to the original one

Yhteistä ymmärrystä ja turvaa etsimässä : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus traumatisoituneen lapsen traumainformoituun kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitetään aikaisempien tutkimusten avulla varhaiskasvatuksen mahdollisuutta kohdata traumatisoitunut lapsi traumainformoidun kohtaamisen avulla. Tutkimuksessa keskitytään käsittelemään psykologista traumaa, joka jättää lapseen pitkäkestoisen muistijäljen. Tämä muistijälki vaikuttaa aikuisikään asti, jos sitä ei tunnisteta ja kohdata. Traumainformoitu kohtaaminen varhaiskasvatuksessa on yksi lapsen kohtaamisen keino, jonka avulla voidaan edistää lapsen hyvinvointia, toipumista ja pyrkiä katkaisemaan ylisukupolvisen trauman jälki. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista vuosilta 2015–2022. Traumainformoitu kohtaaminen varhaiskasvatuksessa on Suomessa hyvin nuori tutkimusaihe, minkä vuoksi aineisto koostuu täysin kansainvälisistä tutkimusartikkeleista. Artikkeleissa on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tulosten mukaan trauma on hyvin yleinen ilmiö lasten keskuudessa. Tutkimuksen mukaan trauma aiheutuu usein erilaisissa vuorovaikutussuhteissa ja -tilanteissa, joissa lapsi on näkijänä tai kokijana. Traumatisoituneen lapsen tunnistaminen varhaiskasvatuksessa ei ole yksiselitteistä, koska tulosten mukaan trauma näkyy hyvin kokonaisvaltaisena lapsen kasvua ja kehitystä hidastavana tekijänä. Tästä syystä trauman tunnistamiseen vaaditaan kasvatusalan ammattilaiselta sekä vahvaa ammattiosaamista että traumatietoisuutta. Tällöin kyetään tunnistamaan lapsessa ikätasolle tyypillisestä kasvusta ja kehityksestä poikkeava kehityskulku ja ymmärtämään sen mahdollisesti johtuvan traumasta. Avainasemassa on lapsen turvallinen traumainformoitu kohtaaminen varhaiskasvatuksessa. Sen avulla voidaan varmistaa, että kasvatusalan ammattilaisilla on sekä tietoa traumasta että sen sensitiivisestä kohtaamisesta. Traumatisoituneen lapsen kohtaaminen ei koskaan ole yksiselitteistä, koska kyse on yksilöistä ja heidän elämänkokemuksistaan, joista varhaiskasvattajalla ei välttämättä ole kaikkea tietoa. Keskusteluyhteyden luominen perheiden ja lasten välille on tärkeässä asemassa, jotta syntyy yhteinen ymmärrys. Tämän lisäksi aikuisten turvallinen hoiva lasten maailmassa on välttämätön. Perusturvallisuuden puuttuessa on turva luotava esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Tähän tarpeeseen voidaan vastata sillä tiedolla ja ymmärryksellä, joka suomalaisella varhaiskasvatuskentällä traumasta tällä hetkellä on. Tulevaisuudessa tätä tietopohjaa voidaan kehittää vankemmaksi kotimaassa tehtävällä jatkotutkimuksella

Concurrent Scheduling of Event-B Models

Event-B is a refinement-based formal method that has been shown to be useful in developing concurrent and distributed programs. Large models can be decomposed into sub-models that can be refined semi-independently and executed in parallel. In this paper, we show how to introduce explicit control flow for the concurrent sub-models in the form of event schedules. We explore how schedules can be designed so that their application results in a correctness-preserving refinement step. For practical application, two patterns for schedule introduction are provided, together with their associated proof obligations. We demonstrate our method by applying it on the dining philosophers problem

Ecological niches of open ocean phytoplankton taxa:Niches of open ocean phytoplankton

International audienceWe characterize the realized ecological niches of 133 phytoplankton taxa in the open ocean based on observations from the MAREDAT initiative and a statistical species distribution model (MaxEnt). The models find that the physical conditions (mixed layer depth, temperature, light) govern large-scale patterns in phyto-plankton biogeography over nutrient availability. Strongest differences in the realized niche centers were found between diatoms and coccolithophores. Diatoms (87 species) occur in habitats with significantly lower temperatures, light intensity and salinity, with deeper mixed layers, and with higher nitrate and silicate concentrations than coccolithophores (40 species). However, we could not statistically separate the realized niches of coccolithophores from those of diazotrophs (two genera) and picophytoplankton (two genera). Phaeocystis (two species) niches only clearly differed from diatom niches for temperature. While the realized niches of diatoms cover the majority of niche space, the niches of picophytoplankton and coccolithophores spread across an intermediate fraction and diazotroph and colonial Phaeocystis niches only occur within a relatively confined range of environmental conditions in the open ocean. Our estimates of the realized niches roughly match the predictions of Reynolds' C-S-R model for the global ocean, namely that taxa classified as nutrient stress tolerant have niches at lower nutrient and higher irradiance conditions than light stress tolerant taxa. Yet, there is considerable within-class variability in niche centers, and many taxa occupy broad niches, suggesting that more complex approaches may be necessary to capture all aspects of phytoplankton ecology

Fiktiota vai faktaa : dokumenttielokuvan rajat ja eri genrejen sekoittaminen keskenään

Dokumenttielokuva muuntaa muotoaan ja kuva perinteisestä dokumenttielokuvasta murtuu. Dokumenttielokuviin käytetään fiktion keinoja ja dokumenttielokuvaa tehdään elokuvamaisin keinoin. Mutta missä menee fiktion ja faktan raja? Onko rajanveto tarpeen? Toiminnallisen opinnäytetyöni teososa on Näkkärin voimalla Pekingiin -dokumentti. Tässä pyrimme heti lähtökohtaisesti rikkomaan perinteisen dokumenttielokuvan rajoja eri keinoin. Kuvasimme dokumenttia fiktiivisen elokuvan tapaan ja ohjasin päähenkilöitä joissakin tilanteissa eikä kyseessä siten ollut täysin autenttinen tilanne. Lisäksi leikkasimme dokumentin enemmän fiktiivisen elokuvan omaiseksi. Kirjallisessa osiossa käsittelen kysymyksiä fiktion ja faktan rajanvedosta dokumenttielokuvaa tehtäessä. Missä menee raja? Käsittelen aihetta teoriapohjalta peilaten dokumenttielokuvan historiaa, josta yhtenä esimerkkielokuvana voidaan pitää Robert Flahertyn vuonna 1922 ohjaamaa ”Nanook, pakkasen poika” –elokuvaa. Useat pitävät tätä ensimmäisenä oikeana dokumenttielokuvana. Mutta jo tässä ensimmäisessä dokumenttielokuvassa fiktion ja faktan raja oli häilyvä, koska osa kohtauksista oli hyvin tarkkaan etukäteen suunniteltu eikä siten aitoa seurantaa kuten dokumenteissa yleensä on. Kirjallisessa osassani tein myös vuoden 2009 DocPoint festivaalien aikana kyselyn festivaalikävijöille aiheesta. Mitä he ovat mieltä fiktion ja faktan sekoittamisesta. Puran kirjallisessa osassa nämä vastaukset ja pohdin asiaa laajemmin. Kaikesta lukemastani ja tekemästäni kyselystä voi päätellä, että perinteinen dokumenttielokuva on muuttamassa muotoaan. Myös hyvin useat suhtautuu muutokseen varsin suopeasti vaikka perinteiden vaalijoitakin löytyy.A documentary film changes its shape and form and the image of traditional documentary film breaks down. Methods of fiction are used in these documentary films and documentary movies are made in a similar way to the movies. However, where is the line between fact and fiction? Is it really necessary to do that? The functional part of my thesis consists of the documentary film called Vision to Peking. In this film, we tried to break the borders of a tradiotional documentary film. We filmed this documentary and the characters the way a fictional movie would be filmed. Therefore, this was not an entirely authentic situation. Also, we cut the the document more like the movie. In the written part, I dealt with the following questions: how to create lines between fact and fiction when making the documentary film? Where does the line go? I dealt this theme from the point of view of a historical documentary film: Nanook the son of freeze made by Robert Flaherty in 1922. Most people think this is the first real documentary film. Even in this film, the line was not so obvious because there were events, which were very carefully planned. Also, I made an inquiry about this subject during the DocPoint film festival in 2009. I focused on what they thought about mixing fact and fiction. I discuss these subjects in my written part. All of my literary research and replies to my questionaire lead me to think the traditional documentary film is changing. Many people have a positive attitude towards this, even though there are people who want to cherish these traditions

Kaikki kansallinen henkilökysymyksenä : Erno Paasilinnan satiirinen Suomi

Pro gradu -työssäni tutkin Erno Paasilinnan kahta ensimmäistä satiirikokoelmaa, Kylmät hypyt (1967) ja Alamaisen kyyneleet (1970). Lajityypiltään tekstit edustavat poliittista satiiria, joten keskeisinä teemoina teksteissä ovat yhteiskuntakritiikki, valta ja raha. Pyrin yhteiskunnallista muutosta heijastavista lähtökohdista kuvaamaan sitä kansallismaisemaa ja suomalaista, jotka piirtyvät näissä satiireissa. Taustana tutkimuksessani ovat suuret yhteiskunnalliset muutokset kuten luokkajaon uudelleenrakentuminen, viestintätapojen muutos, maailmanpolitiikan kriisit ja yksilön aseman korostuminen. Tästä näkökulmasta tarkastelen kansallisia elementtejä Erno Paasilinnan poliittisissa satiireissa. Suomalaisuus ja kansallinen kuvasto rakentuvat tutkituissa satiireissa henkilöhahmoista, heidän toiminnastaan ja niistä miljöistä, joissa hahmot ovat. Se rakentuu myös kontekstista ja käytetystä kielestä. Hyödynnän tarkastelussani yhteiskunnallista ja sosiaalipsykologista tutkimusta kuvaillessani, mitä piirteitä ja ominaisuuksia voidaan pitää kansallisina ja suomalaisille kuuluvina. Kirjallisuudentutkimuksen osalta kokoan yhteen poliittisen satiirin ominaisuuksia ja satiirin keinoja synnyttää keskustelua. Nostan esille satiirin keinoja, joilla Erno Paasilinna satiireissaan rakentaa kansallista kuvastoa, suomalaisuutta, yhteiskuntakritiikkiä, naurua ja koomista. Esitän, miten Paasilinna muovaa henkilöhahmoista poliittisen satiirin asiaa ajavia karikatyyrejä, mutta samalla suuria merkityksiä kantavia yksilöitä heihin liitettävien ominaisuuksien kuten ammatin, intertekstuaalisuuden, ideologioiden ja allegorioiden kautta. Naurua ja yhteiskuntakritiikkiä Paasilinna synnyttää muun muassa fantastisia ja kielellisiä elementtejä käyttämällä. Tarkastelen keinojen käyttöä erityisesti kansallisen kysymyksen kautta; miten valittu keino toteuttaa satiirin sanomaa ja nostaa esille kysymyksiä kansallisesta yhteisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Näitä kysymyksiä tarkastelen huomioiden tekstin julkaisun ajankohdan ja yhteiskunnallisen kontekstin. Tutkimuksessani osoitan, miten Erno Paasilinnan satiireissa ivataan kaikkea kansalliseksi määriteltävää. Kuvaan, miten 1960-luvun poliittisessa satiirissa Paasilinna rakensi uutta yhteiskuntakriittistä kansallismaisemaa ja kansankuvaa. Kuvan rakentamisen suurina haasteina olivat kansakunnan hajautuminen, yksilön oman identiteetin etsintä ja koko yhteiskuntamme murros. Kirjallisuus on ollut keskeinen tapa kansallisen yhteisyyden kokemuksen luomisessa, mutta samalla on voitu ajaa valtaa pitävien etuja ja agendaa. Kansallisten elementtien havaitseminen erilaisissa tekstiympäristöissä mahdollistaa kirjallisuuden ja kustannustoiminnan merkityksen ymmärtämisen kansallisen yhteenkuuluvuuden synnyttäjinä. Näiden keinojen ja retoriikan havaitseminen ovat keskeinen osa nykyaikaista medialukutaitoa