Digital Supply Chain Transformation toward Blockchain Integration

Digital supply chain integration is becoming \ increasingly dynamic. Access to customer demand \ needs to be shared effectively, and product and service \ deliveries must be tracked to provide visibility in the \ supply chain. Business process integration is based on \ standards and reference architectures, which should \ offer end-to-end integration of product data. \ Companies operating in supply chains establish \ process and data integration through the specialized \ intermediate companies, whose role is to establish \ interoperability by mapping and integrating companyspecific \ data for various organizations and systems. \ This has typically caused high integration costs, and \ diffusion is slow. This paper investigates the \ requirements and functionalities of supply chain \ integration. Cloud integration can be expected to offer \ a cost-effective business model for interoperable \ digital supply chains. We explain how supply chain \ integration through the blockchain technology can \ achieve disruptive transformation in digital supply \ chains and networks

Interpretative phenomenological analysis of new employees' remote work experiences during COVID-19

Informaatioteknologian kehitys on tuonut joustavuutta työelämään mahdollistamalla työn tekemisen perinteisen työpaikan ulkopuolella. Koronaviruspandemia lisäsi etätyöskentelyä entisestään, kun viruksen leviämistä pyrittiin rajoittamaan laajoilla etätyösuosituksilla. Vuorovaikutuksen siirtyminen työpaikalta sähköisille alustoille on asettanut haasteen työntekijöiden vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tarpeille. Tilanne voi olla erityisen vaikea uusille työntekijöille, jotka vasta opettelevat työtehtäviään ja tutustuvat työorganisaation toimintatapoihin. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia uransa alkuvaiheessa olevilla henkilöillä, jotka ovat aloittaneet uudessa työsuhteessa ja työskennelleet pääasiassa tai täysin etänä, on etätyöstä koronapandemian ajalta. Tutkielman teoreettis-metodologisena lähtökohtana toimi tulkitseva fenomenologinen analyysi, jonka kontekstissa koronapandemian aikainen etätyöskentely ymmärretään yksilölle merkityksellisenä ja ainutlaatuisena kokemuksena. Tutkielman aineisto kerättiin kesällä 2021 ja se rakentui kuuden 24–26-vuotiaan suomalaisen nuoren aikuisen haastatteluista. Kaikki haastateltavat olivat aloittaneet koronapandemian aikana työsuhteen uudessa työorganisaatiossa ja tehneet ainoastaan tai pääasiassa etätyötä. Tulosten perusteella haastateltavien etätyökokemukset voitiin luokitella toisiinsa suhteessa kolmeen luokkaan: myönteisiin, kielteisiin ja ristiriitaisiin. Myönteisimpiä kokemuksia määrittivät mm. positiivinen suhtautuminen työorganisaatioon, kokemus osallisuudesta uudessa työyhteisössä ja sen sisäisessä vuorovaikutuksessa sekä laadukas perehdytys. Kielteisimpiä etätyökokemuksia määrittivät mm. etäinen tai olematon suhde työorganisaatioon sekä perehdytyksen ja tuen puute. Ristiriitaisia etätyökokemuksia määrittivät kokemukset siitä, että uusi työorganisaatio ja -yhteisö ovat tarjonneet riittävästi tukea, mutta organisaatio tuntui silti etäiseltä ja kokemus yhteisön osallisuudesta jäi puutteelliseksi. Tuloksista ilmeni, että vuorovaikutus koettiin etätyössä korostuneen työtehtäväkeskeiseksi, jolloin vapaa-ajan aiheita käsittelevä vapaamuotoinen keskustelu jäi vähäiseksi. Vapaamuotoinen vuorovaikutus koettiin merkitykselliseksi mm. työyhteisöön tutustumisen, työn sujuvuuden ja henkilökohtaisen oppimisen kannalta. Vapaamuotoisen vuorovaikutuksen ja kasvokkaisten tapaamisten puute sekä rajalliset mahdollisuudet vierailla työorganisaation tiloissa olivat yhteydessä kokemuksiin organisaation etäisyydestä ja työyhteisön osallisuuden haasteista. Tulosten mukaan jo yksittäiset kasvokkaiset tapaamiset ja toimistolla tehdyt työpäivät sekä vapaamuotoisen vuorovaikutukseen panostaminen voivat parantaa kokemusta etätyöskentelystä. Tutkielma onnistui valottamaan etätyöskentelyn ja teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen haasteita ja suosittelemaan niitä ehkäiseviä toimintatapoja työorganisaatioille

Chromosomal neighbourhoods allow identification of organ specific changes in gene expression

Author summary Development of organs is typically associated with small and hard to detect changes in gene expression. Here we examined how often genes regulating specific organs are neighbours to each other in the genome, and whether this gene neighbourhood helps in the detection of changes in gene expression. We found that genes regulating individual organ development are very rarely close to each other in the mouse and human genomes. We built an algorithm, called DELocal, to detect changes in gene expression that incorporates information about neighbouring genes. Using transcriptomes of developing mouse molar teeth containing gene expression profiles of thousands of genes, we show how genes regulating tooth development are ranked high by DELocal even if their expression level changes are subtle. We propose that developmental biology studies can benefit from gene neighbourhood analyses in the detection of differential expression and identification of organ specific genes. Although most genes share their chromosomal neighbourhood with other genes, distribution of genes has not been explored in the context of individual organ development; the common focus of developmental biology studies. Because developmental processes are often associated with initially subtle changes in gene expression, here we explored whether neighbouring genes are informative in the identification of differentially expressed genes. First, we quantified the chromosomal neighbourhood patterns of genes having related functional roles in the mammalian genome. Although the majority of protein coding genes have at least five neighbours within 1 Mb window around each gene, very few of these neighbours regulate development of the same organ. Analyses of transcriptomes of developing mouse molar teeth revealed that whereas expression of genes regulating tooth development changes, their neighbouring genes show no marked changes, irrespective of their level of expression. Finally, we test whether inclusion of gene neighbourhood in the analyses of differential expression could provide additional benefits. For the analyses, we developed an algorithm, called DELocal that identifies differentially expressed genes by comparing their expression changes to changes in adjacent genes in their chromosomal regions. Our results show that DELocal removes detection bias towards large changes in expression, thereby allowing identification of even subtle changes in development. Future studies, including the detection of differential expression, may benefit from, and further characterize the significance of gene-gene neighbour relationships.Peer reviewe

Kasvua ja kilpailukykyä ICT:stä – Pääkaupunkiseudusta Suomen innovaatio- ja kasvuyrityskeskittymä

Tässä raportissa ehdotetaan ratkaisuja, joilla pääkaupunkiseudulle luodaan ICTalaninnovaatio- ja kasvuyrityskeskittymä, joka vahvistaa, nopeuttaa ja kansainvälistää alueella jo entisestään vahvaa yritystoimintaa. Tällaisen kasvun polttopisteen muodostaminen luo tarvittavan kriittisen massan, joka houkuttelee ulkomaista osaamista ja pääomaa kiihdyttämään edelleen kasvua ja kilpailukykyä luoden mahdollisuuden alueellisen kasvuyritysekosysteemin syntymiseen. ICT-alan rakennemuutos vapauttaa suuren joukon ICT-osaajia, ja ehdotuksemme tähtää tämän osaamispotentiaalin kanavoimiseen tehokkaasti kasvua ja kilpailukykyä tukevaksi yritystoiminnaksi. Ehdotuksen taustalla on työryhmän tekemä analyysi pääkaupunkiseudun ICT-toimialan meneillään olevasta rakennemuutoksesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen, sekä toisaalta rohkaisevat esimerkit alueellisen kasvuyritysyhteisön synnyttämisen mahdollisuuksista. Ehdotettu alueellinen pääkaupunkiseudun Polttopiste on ratkaisuna • kustannustehokas, koska siinä yhdistetään ja tehostetaan tällä hetkellä päällekkäisiä ja epäyhtenäisiä tuki- ja neuvontapalveluita, • vaikuttava, sillä se työllistää jopa tuhansia ICT-ammattilaisia, kehittää heidän osaamistaan ja auttaa satoja yrityksiä kehittymään ja kasvamaan nopeammin, • innovatiivinen ja uudistuva, koska se sisältää uusia ratkaisuja, joita jatkuvasti kehitetään edelleen toiminnan aikana, • synerginen, koska se luo suuren määrän erikokoisten yritysten ja eri toimijoiden kohtaamisia, jotka mahdollistavat uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan syntymisen, sekä • nopeavaikutteinen, sillä toiminta voidaan aloittaa asteittain jo muutamankuukauden kuluttua tarvittavien päätösten tekemisestä. ICT-toiminta on maailmanlaajuisesti verkostoitunutta, eikä toiminnan kehittyminen ole mahdollista ilman riittävän laadukkaita kansainvälistyneitä verkostoja, yrityksiä ja korkeatasoista osaamista. Suomessa juuri pääkaupunkiseudulla on parhaat edellytykset toimia ICT-alan innovaatio- ja yritystoiminnan kehityksen veturina. Tässä raportissa ehdotetaan konkreettista innovaatiotoiminnan keskittymää – Polttopistettä – joka muodostaa sekä fyysisen tilan kohtaamisille että toimii laajan ekosysteemin ja verkoston katalysaattorina. Vaikka Polttopiste fyysisesti sijaitsee Suomen vahvimmalla ICT-kasvualueella, sen toimintaan kuuluu yhteistyö muiden Suomen kasvukeskusten kanssa ja siten se luo koko maan kattavan ICT-alan innovaatioverkoston

Locating distributed leadership

This special issue addresses a number of the key themes that have been surfacing from the literature on distributed leadership (DL) for some time. Together with those papers selected to be included in this special issue, the authors set out both to explore and contribute to a number of the current academic debates in relation to DL, while at the same time examining the extent to which research on DL has permeated the management field. The paper examines a number of key concepts, ideas and themes in relation to DL and, in so doing, highlights the insights offered through new contributions and interpretations. The paper offers a means by which forms of DL might be conceptualized to be better incorporated into researchers' scholarship and research, and a framework is presented which considers a number of different dimensions of DL, how it may be planned, and how it may emerge, together with how it may or may not align with other organizational activities and aspects. © 2011 The Authors. International Journal of Management Reviews © 2011 British Academy of Management and Blackwell Publishing Ltd

Joukkoistamisen uusi aalto: Teollisten yritysten joukkoistaminen

Tämän raportin tarkoitus on tuoda yrityslähtöisesti esille tutkimuksessa esiin tullutta tietoa ja näkemyksiä tähän asti vähän ymmärretystä ja tutkitusta joukkoistamisen sovellusalueesta ja sen uusista mahdollisuuksista, teollisten yritysten joukkoistamisesta.Tätä aihealuetta voinee hyvällä syyllä kutsua joukkoistamisen uudeksi vaiheeksi tai aalloksi, koska aiemmin yritysten joukkoistamistoimenpiteet ja joukkoistamista koskevat tutkimukset ovat voimakkaasti keskittyneet kuluttajayritysten ja kuluttajien kautta tapahtuvan joukkoistamisen malleihin ja toimintatapoihin. Tällaisissa joukkoistamishankkeissa on useimmiten ollut kyse melko vähäistä ja erikoistumatonta asiantuntemusta ja osaamista vaativista yksinkertaisista joukkoistamistehtävistä, kuten kuluttajatuotteiden kehittämisideoiden joukkoistamisesta, markkinointikampanjoihin liittyvien kuva- ja videomateriaalien joukkoistamisesta, ja vaikkapa t-paitojen painatusten joukkoistamisesta.Viime aikoina monet innovatiiviset edelläkävijäyritykset ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvinkin syvällistä ja erikoistunutta asiantuntemusta vaativia tuotekehitykseen liittyviä tehtäviä on tietyin edellytyksin mahdollista joukkoistaa. Tällaiset tehtävät ovat tyypillisiä teollisten business-to-business- tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.Puhuttaessa teollisten yritysten joukkoistamisesta tässä raportissa keskitytään paljolti erityisesti valmistaviin yrityksiin, ja raportin painotus ja esimerkit liittyvät melko voimakkaasti teollisia tuotteita ja kappaletavaroita tuottaviin yrityksiin kuten konepajoihin. Lisäksi keskitytään pääasiassa business-to-business-yrityksiin jotka valmistavat tuotteita toisille yrityksille (ei siis kuluttajayrityksiin), jotka ovat joukkoistamisen näkökulmasta olleet yrityksissä usein hankalana tai jopa mahdottomana pidetty joukkoistamisen kohde. Suuri osa raportin esimerkeistä liittyy teollisten business-to-business- tuotteiden kehittämiseen liittyvien tehtävien joukkoistamiseen, mitä on käsitelty hyvin vähän aihealueen tutkimuksessa. Tämä alue on onnistuneelle joukkoistamiselle erityisen haastava aihealue muiden muassa joukkoistajalta ja joukoilta vaadittavan osaamisen näkökulmastaAihealuetta pyritään valottamaan aihealueen edelläkävijäyritysten esimerkkien ja laajempien ajankohtaisten casekuvausten kautta. Erityisesti pyritään kuvaamaan teollisten yritysten joukkoistamista joukkoistamisen hyötyjen ja arvonluonnin, erilaisia arvonluontimalleja hyödyntävien kuvausten ja arvonluontiin vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Tärkeää on pyrkiä ymmärtämään mistä toimittajien, asiakkaiden ja muiden toimijoiden saama arvo oikeastaan koostuu, kun tuotteen kehityksessä käytetään joukkoistamista, sosiaalista mediaa ja yhteisöjä.Tässä raportissa kuvataan muiden muassa tärkeitä joukkoistamiseen liittyviä trendejä jotka ovat mahdollistaneet teollisten yritysten joukkoistamisen, autetaan ymmärtämään arvonluonnin avoimuuteen liittyvää muutosta jonka joukkoistaminen ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet, kuvataan joukkoistamisen erilaisia toimiviksi havaittuja sovelluskohteita sekä taustalla olevia mekanismeja ja hyötyjä erityisesti teollisessa joukkoistamisessa, tuodaan esille ajankohtaisia ja edelläkävijäyritysten esimerkkejä teollisesta joukkoistamisesta ja näiden käyttämistä joukkoistamisen alustoista, ja autetaan ymmärtämään teollisen joukkoistamisen arvonluonnin keskeisiä mekanismeja ja elementtejä.Tämä raportti on osa Tekesin Strategisiin tutkimusavauksiin kuuluvaa SOILA-hanketta, ja sitä on tehty yhteistyössä Tekesin SPEED-hankkeen kanssa

A comparative analysis of genome-wide chromatin immunoprecipitation data for mammalian transcription factors

Genome-wide location analysis (ChIP-chip, ChIP-PET) is a powerful technique to study mammalian transcriptional regulation. In order to obtain a basic understanding of the location data generated for mammalian transcription factors and potential issues in their analysis, we conducted a comparative study of eight independent ChIP experiments involving six different transcription factors in human and mouse. Our cross-study comparisons, to the best of our knowledge the first to analyze multiple datasets, revealed the importance of carefully chosen genomic controls in the de novo identification of key transcription factor binding motifs, raised issues about the interpretation of ubiquitously occurring sequence motifs, and demonstrated the clustering tendency of protein-binding regions for certain transcription factors

Algorithm for prediction of tumour suppressor p53 affinity for binding sites in DNA

The tumour suppressor p53 is a transcription factor that binds DNA in the vicinity of the genes it controls. The affinity of p53 for specific binding sites relative to other DNA sequences is an inherent driving force for specificity, all other things being equal. We measured the binding affinities of systematically mutated consensus p53 DNA-binding sequences using automated fluorescence anisotropy titrations. Based on measurements of the effects of every possible single base-pair substitution of a consensus sequence, we defined the DNA sequence with the highest affinity for full-length p53 and quantified the effects of deviation from it on the strength of protein–DNA interaction. The contributions of individual nucleotides were to a first approximation independent and additive. But, in some cases we observed significant deviations from additivity. Based on affinity data, we constructed a binding predictor that mirrored the existing p53 consensus sequence definition. We used it to search for high-affinity binding sites in the genome and to predict the effects of single-nucleotide polymorphisms in these sites. Although there was some correlation between the Kd and biological function, the spread of the Kds by itself was not sufficient to explain the activation of different pathways by changes in p53 concentration alone

Protein–DNA interactions: structural, thermodynamic and clustering patterns of conserved residues in DNA-binding proteins

Amino acid residues, which play important roles in protein function, are often conserved. Here, we analyze thermodynamic and structural data of protein–DNA interactions to explore a relationship between free energy, sequence conservation and structural cooperativity. We observe that the most stabilizing residues or putative hotspots are those which occur as clusters of conserved residues. The higher packing density of the clusters and available experimental thermodynamic data of mutations suggest cooperativity between conserved residues in the clusters. Conserved singlets contribute to the stability of protein–DNA complexes to a lesser extent. We also analyze structural features of conserved residues and their clusters and examine their role in identifying DNA-binding sites. We show that about half of the observed conserved residue clusters are in the interface with the DNA, which could be identified from their amino acid composition; whereas the remaining clusters are at the protein–protein or protein–ligand interface, or embedded in the structural scaffolds. In protein–protein interfaces, conserved residues are highly correlated with experimental residue hotspots, contributing dominantly and often cooperatively to the stability of protein–protein complexes. Overall, the conservation patterns of the stabilizing residues in DNA-binding proteins also highlight the significance of clustering as compared to single residue conservation

Lateral transport of Smoothened from the plasma membrane to the membrane of the cilium

A distinct pathway for ligand-stimulated lateral trafficking of the hedgehog protein Smoothened into cilia is described