Tavoitelähtöisyys opetuksen suunnittelussa

Tiivistelmä. Tutkielman tavoitteena on määritellä tavoitelähtöisyys sekä selvittää mitä tavoitelähtöisyys tarkoittaa opetuksen suunnittelussa. Peruskoulumme opetuksen tavoitteet ovat määritetty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Näiden opetussuunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden tulee olla kaiken opetuksen lähtökohta. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan tällä hetkellä perinteistä opetuksen suunnittelua ohjaa usein oppikirjojen valmistajien näkemys opetussuunnitelman tavoitteista. Usein on myös niin, että opetuksen sisältö mietitään ensin, jonka jälkeen vasta katsotaan millaisiin tavoitteisiin sisältö tähtää. Pyrimme selvittäämään, miten tavoitelähtöisyys vaikuttaisi opetuksen suunnitteluun ja oppimiseen. Etsimme tutkimustietoa tavoitelähtöisyydestä itsessään, eriytettyjen tavoitteiden, tavoitteiden joustavuuden sekä oppimisen suunnittelun vaikuttavuudesta oppimistuloksiin, sekä opetuksen suunnittelun perusperiaatteista. Teimme löytämistämme lähteistä aineistoanalyysia ja näin määrittelimme näkemyksemme tavoitelähtöisyydestä opetuksen suunnittelussa. Näkemyksemme tavoitelähtöisyydestä laajeni aineistoanalyysien karttuessa, jonka myötä myös näkökulmat aiheeseen lisääntyivät. Keskeisimmät havainnot tutkielmassamme vahvistavat näkemystämme tutkimuksen tarpeellisuudesta. Oppimistavoitteiden asettaminen vaikuttaa oppilaiden oppimistuloksiin, motivaatioon sekä minäpystyvyyteen. Tavoitteiden selkeä määrittely mahdollistaa myös oppilaiden yksilöllisen etenemisen oppimistavoitteissa, jolloin oppilaat voivat edetä omalla lähikehityksen vyöhykkeellään. Oppimisen suunnittelu auttaa sopivan tuen tarjoamisessa sekä oppimistuloksiin. Opettajan näkökulmasta tavoitteiden määrittely helpottaa arviointia ja vapauttaa resursseja oppimisen tukemiseen. Tutkielma on katselmus tämän päivän keskeisimpiin tutkimuksiin oppimiseen vaikuttavista tekijöistä tavoitteiden asettelun näkökulmasta. Tutkielma antaa teoreettisen pohjan tarkemmalle tutkimukselle esimerkiksi tavoitelähtöisen opetuksen vaikutuksista oppimistuloksiin verrattuna perinteiseen opetukseen

An example of a method to wirelessly transfer measurement data from cows in a free stall barn

Here we describe a wireless data measurement and transfer system that operates within a free stall barn. We report also the reliability of the system. This system was designed and built in Very Intelligent Cow Barn project in 2006-2007

Kuinka tukea opettajia laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnin suunnittelussa?:design-tutkimus alakoulussa

Tiivistelmä. Tässä design-tutkimuksessa tutkimme perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnin suunnittelua. Tutkimus toteutettiin lukuvuoden 2016–2017 aikana neljän kehittäjäopettajan kanssa. Kehittäjäopettajat olivat ryhmä opettajia, jotka toimivat rinnakkaisluokkien opettajina ja toteuttivat työssään yhteisopettajuutta. Tutkimuksemme tavoitteena oli kehittää toimintamallia laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnin suunnitteluun. Tutkimus toteutettiin design-tutkimuksena ja toimintamalli toimi tässä tutkimuksessa kehitettävänä design-tuotoksena. Toimintamallin tarkoituksena on tukea opettajia laaja-alaisen osaamisen taitojen suunnittelussa siten, että mallia käyttämällä voidaan muodostaa konkreettisia osaamistavoitteita sekä arviointilausekkeita oppilaille. Tavoitteen toteutumisen mittaamiseksi tälle tutkimukselle asetettiin kaksi tutkimuskysymystä: 1. Millaisilla arviointilausekkeilla laaja-alaisen osaamisen taitoja voidaan kehittäjäopettajien käsityksen mukaan arvioida. 2. Kuinka voimme design-tutkimuksen keinoin tukea ja kehittää opettajien laaja-alaisen osaamisen taitoihin ja niiden arviointiin liittyvää ymmärrystä? Kehitimme toimintamallia design-tutkimuksen menetelmän mukaisesti neljässä design-syklissä. Design-tuotosta kehitettiin syklien aikana esiin nousseiden kehittämiskohteiden pohjalta, vastaamaan paremmin tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimusaineisto koostui tutkimuskertojen äänitteistä, opettajien itsearviointilomakkeista, opettajien tuottamista käsitekartoista, kirjoittamastamme tutkimuspäiväkirjasta sekä toimintamallia kokeiltaessa syntyneistä konkreettisista osaamistavoitteista ja arviointilausekkeista. Tuloksia tarkasteltaessa voimme todeta kehittämämme toimintamallin tukeneen opettajia laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnin suunnittelussa. Aineistomme perusteella kehittäjäopettajat kykenivät tuottamaan konkreettisia arviointilausekkeita laaja-alaisen osaamisen taitojen arviointiin. Kehittäjäopettajat kokivat myös toimintamallin hyödylliseksi suunnittelun tukena. Tulosten perusteella voimme lisäksi päätellä kehittäjäopettajien ymmärryksen laaja-alaisen osaamisen taidoista lisääntyneen tutkimusprosessin aikana. Kehittämämme toimintamalli toimi tämän tutkimuksen kontekstissa hyvin. Toimintamallin toimivuutta tulisi seuraavaksi testata ja kehittää eri kontekstissa. Jatkotutkimuksissa yhdellä kertaa käsiteltävien laaja-alaisen osaamisen taitojen määrää on syytä rajata. Tarkasteltaessa tutkimuksemme luotettavuutta, parantavina tekijöinä voidaan pitää yhteistutkijuutta ja monipuolista aineistoa. Luotettavuutta heikentävinä tekijöinä voidaan pitää tutkimuksen pientä otantaa sekä tutkijoiden moninaista roolia design-prosessin aikana

Biomarkers of Nutrition for Development (BOND)—Iron Review

This is the fifth in the series of reviews developed as part of the Biomarkers of Nutrition for Development (BOND) program. The BOND Iron Expert Panel (I-EP) reviewed the extant knowledge regarding iron biology, public health implications, and the relative usefulness of currently available biomarkers of iron status from deficiency to overload. Approaches to assessing intake, including bioavailability, are also covered. The report also covers technical and laboratory considerations for the use of available biomarkers of iron status, and concludes with a description of research priorities along with a brief discussion of new biomarkers with potential for use across the spectrum of activities related to the study of iron in human health. The I-EP concluded that current iron biomarkers are reliable for accurately assessing many aspects of iron nutrition. However, a clear distinction is made between the relative strengths of biomarkers to assess hematological consequences of iron deficiency versus other putative functional outcomes, particularly the relationship between maternal and fetal iron status during pregnancy, birth outcomes, and infant cognitive, motor and emotional development. The I-EP also highlighted the importance of considering the confounding effects of inflammation and infection on the interpretation of iron biomarker results, as well as the impact of life stage. Finally, alternative approaches to the evaluation of the risk for nutritional iron overload at the population level are presented, because the currently designated upper limits for the biomarker generally employed (serum ferritin) may not differentiate between true iron overload and the effects of subclinical inflammation