Plant communities of field boundaries in Finnish farmland

To determine the importance of field boundary habitats for farmland biodiversity, we surveyed a total of 193 boundaries from four climatically and agriculturally dissimilar regions in Finland. We measured the current plant species richness and composition of the boundaries, and based on the differences in vegetation characteristics, we describe six boundary types. The observed plant species were mainly indicators of fresh to wet soils and moderate to rich mineral nitrogen content. The most frequent species were tall, perennial monocots and dicots indicating the high productivity of thevegetation. Moreove, herbicide-tolerant species were common. No species rare for Finland were found.In animal husbandry regions, the most frequent species were sown grassland species and typical grassland weeds. In cereal production regions, fast-spreading root weeds tolerant of herbicides were the most frequent. Mean species richness was highest in the cluster Ca-lamagrostis-Phalaris (24 species (s)/boundary (b)), which we considered as representative of moist sites with some disturbance by agricultural practices. Most species-poor were the clusters Elymus-Anthriscus (14 s/b)and Elymus-Cirsium (16 s/b),both found predominantly in cereal production regions in southern Finland. Our results suggest that the biodiversity value of boundaries is lowest in the most intensive cereal production areas and highest in areas of mixed farming

PENGARUH STRATEGI PEMBELAJARAN (TASK BASED LEARNING DAN PROBLEM BASED LEARNING) SERTA MINAT BACA TERHADAP KETERAMPILAN MENULIS TEKS EKSPOSISI (Sebuah Penelitian Eksperimen pada Siswa Kelas X di SMK Negeri 3 Karawang Tahun Ajaran 2020/2021)

ABSTRACT This study aims at determining the influence of Task Based Learning (TBL) and Problem Based Learning (PBL) and reading interest thought students’ exposition text writing skill on X OTKP 1 and 2 Grade Students in Karawang 3 Private Vocational High School Academic Year of 2020/2021. The research subjects consisted of 36 students each class who were divided into two classess (N = 18 for the TBL and N=18 for the PBL class). This study used a quantitative method with experimental research and 2X2 factorial design. The findings obtained that exposition text writing skill with PBL were higher than those who studied with TBL. It can be seen from (1) F (A) = 20.961 > F (table) = 4.12 then H0 is rejected and H1 is accepted. (2) F (AB) = 8.283 > F (table) = 4.12 then H0 is rejected and H1 is accepted.. (3) There were significant difference between exposition text writing skill of students who were taught with the TBL strategy than students who were taught the PBL strategies at the students who had high reading interest. (4) There were significant difference between exposition text writing skill of students who were taught with the PBL strategy than students who were taught the TBL strategies at the students who had low reading interest. So, it can be concluded that the PBL strategies is significantly influential to students who got high reading interest and TBL strategies is signifiicantly influential to students who got low reading interest toward exposition text writing skill. Keywords: Exposition Text Writing Skill, Problem Based Learning, Reading Interest, Task Based Learning. ************8 ABSTRAK Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui pengaruh strategi pembelajaran Task Based Learning (TBL) dan Problem Based Learning (PBL) dan minat baca terhadap keterampilan menulis teks eksposisi pada siswa kelas X OTKP 1 dan 2 di SMKN 3 Karawang. Subjek penelitian ini terdiri dari 36 siswa tiap kelas yang dibagi menjadi dua kelas (N=18 untuk kelas TBL dan N=18 untuk kelas PBL). Penelitian ini menggunakan metode kuantitatif dengan desain penelitian eksperimental dan desain faktorial 2X2. Temuan menunjukkan bahwa keterampilan menulis teks eksposisi dengan PBL lebih baik dibandingkan TBL. Hal tersebut dibuktikan dengan hasil uji hipotesis sebagai berikut: (1) Fhitung (A) = 20.961 > Ftabel = 4.12, maka H0 ditolak dan H1 diterima. (2) Fhitung (AB) = 8.283 > Ftabel = 4.12, maka H0 ditolak dan H1 diterima. (3) Terdapat perbedaan signifikan antara keterampilan menulis teks eksposisi siswa yang belajar TBL dibandingkan PBL pada kelompok siswa yang memiliki minat baca tinggi. (4) Terdapat perbedaan signifikan antara keterampilan menulis teks eksposisi siswa yang belajar PBL dibandingkan TBL pada kelompok siswa yang memiliki minat baca rendah. Sehingga, dapat disimpulkan bahwa Problem Based Learning sangat berpengaruh secara signifikan pada siswa yang memiliki minat baca tinggi dan Task Based Learning sangat berpengaruh secara signifikan pada siswa yang memiliki minat baca rendah terhadap keterampilan menulis teks eksposisi. Kata Kunci : Keterampilan Menulis Teks Eksposisi, Problem Based Learning, Minat Baca, Task Based Learning

Laidunnetulla suojavyöhykkeellä viihtyvät monet kasvit

Suojavyöhykkeet ovat jo tuttu näky vesistöjen varsilla. Ensisijaisesti ne suojelevat vesistöjä, mutta ovat tärkeitä myös luonnonvaraisille kasveille ja eläimille. Kasvilajistoltaan monimuotoinen suojavyöhyke parantaa muun eliöstön viihtyvyyttä. Se tarjoaa linnuille pesintä- ja suojapaikkoja ja houkuttelee niveljalkaisia.vo

PERSEPSI MASYARAKAT TERHADAP KENYAMANAN JALUR PEJALAN KAKI PADA JALAN K.H. AHMAD DAHLAN KOTA BANDA ACEH

ABSTRAKKawasan jalan K.H. Ahmad Dahlan Kota Banda Aceh merupakan kawasan perdagangan dan jasa yang ramai dikunjungi oleh masyarakat. Jalur pejalan kaki merupakan suatu wadah untuk kegiatan berjalan kaki. Jalur pejalan kaki merupakan sektor yang sangat berpotensial untuk tumbuh dan berkembang sebagai penghubung antara magnet kegiatan satu dengan yang lainnya yang akan berkembang karena dilalui banyak orang setiap harinya. Namun di jalan K.H. Ahmad Dahlan Kota Banda Aceh jalur pejalan kaki berubah fungsi, tidak hanya untuk pejalan kaki tetapi untuk aktivitas lain seperti berdagang sehingga ruang pejalan kaki menjadi berkurang dan mengganggu kenyamanan para pejalan kaki. Kenyamanan adalah suatu keadaan lingkungan yang memberi rasa yang sesuai dengan panca indera dan antropemetry disertai fasilitas yang sesuai dengan kegiatannya.Tujuan dari penelitian ini adalah mengetahui persepsi masyarakat tentang kenyamanan jalur pejalan kaki pada jalan K.H Ahmad Dahlan Kota Banda Aceh dengan menggunakan metode mix method, yaitu sebuah langkah penelitian dengan menggabungkan dua bentuk pendekatan dalam penelitian, yaitu kualitatif dan kuantitatif dengan mendeskripsikan teori mengenai jalur pejalan kaki dan melakukan pengamatan langsung ke objek yang diamati ditambah dengan pembagian kuesioner dam mewawancarai beberapa responden. Kajian ini diharapkan dapat menjadi pertimbangan dalam pengembangan jalur pejalan kaki di jalan K.H. Ahmad Dahlan Banda Aceh dan jalur pejalan kaki laiinya dimasa yang akan datang. Kata Kunci: Jalur Pejalan Kaki, Persepsi, Kenyamanan, Pejalan kaki

Peltojen piennarten kasviyhteisöt : hoidon ja ympäristötekijöiden vaikutus lajiston monimuotoisuuteen

Agri-environmental schemes have so far resulted in only minor positive implications for the biodiversity of agricultural environments, in contrast to what has been expected. Land-use intensification has decreased landscape heterogeneity and the amount of semi-natural habitats. Field margins are uncultivated areas of permanent vegetation located adjacent to fields. Since the number of these habitats is high, investing in their quality may result in more diverse agricultural landscapes. Field margins can be considered as multifunctional habitats providing agronomic, environmental and wildlife services. This thesis aimed at examining the plant communities of different types of field margin habitats and the factors affecting their species diversity and composition. The importance of edaphic, spatial and management factors was studied on regional, landscape and habitat scales. Vegetation surveys were conducted on regional and landscape scales and a field experiment on cutting management was conducted on a habitat scale. In field margin plant communities, species appeared to be indicators of high or intermediate soil fertility and moist soil conditions. The plant species diversity found was rather low, compared with most species-rich agricultural habitats in Finland, such as dry meadows. Among regions, land-use history, main production line, natural species and human induced distribution, climate and edaphic factors were elements inducing differences in species composition. The lowest regional species diversity of field margins was related to intensive and long-term cereal production. Management by cutting and removal or grazing had a positive effect on plant species diversity. The positive effect of cutting and removal on species richness was also dependent on the adjacent source of colonizing species. Therefore, in species-poor habitats and landscapes, establishment of margins with diverse seed mixtures can be recommended for enhancing the development of species richness. However, seed mixtures should include only native species preferably local origin. Management by cutting once a year for 5 years did not result in a decline in dominance of a harmful weed species, Elymus repens, showing that E. repens probably needs cutting more frequently than once per year. Agri-environmental schemes should include long-term contracts with farmers for the establishment, and management by cutting and removal or grazing, of field margins that are several metres wide. In such schemes, the timing and frequency of management should be planned so as not to harm other taxa, such as the insects and birds that are dependent on these habitats. All accidental herbicide drifts to field margins should be avoided when spraying the cultivated area to minimize the negative effects of sprayings on vegetation. The harmful effects of herbicides can be avoided by organic farming methods.Maatalousmaisema on yksipuolistunut maankäytön tehostuessa, mikä on johtanut peltoympäristössä elävän luonnonvaraisen lajiston vähenemiseen. Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden positiiviset vaikutukset maatalousympäristön lajien monimuotoisuuteen ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi. Ympäristötuen mukaiset pientareet, suojakaistat ja vyöhykkeet ovat monivuotisen kasvillisuuden peittämiä alueita peltojen reunoilla. Näillä alueilla on merkitystä vesien suojelun, luonnonvaraisten lajien monimuotoisuuden sekä ekologisesti kestävämmän viljelyn edistäjinä. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää hoitotoimien eli niiton tai laidunnuksen, maan ravinteiden ja lähiympäristön lajiston vaikutusta pientareiden, suojakaistojen ja vyöhykkeiden kasvilajiston monimuotoisuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin myös kasvilajiston koostumusta ja monimuotoisuutta maantieteellisesti erilaisilla alueilla. Niittohoidon vaikutusta tutkittiin kokeellisesti juolavehnävaltaisella suojakaistalla. Kasviyhteisöjen lajikoostumusta voidaan käyttää indikaattorina sille, millaiset kasvuolosuhteet paikalla vallitsevat. Tutkittujen kohteiden lajisto edusti pääpiirteissään kohtalaista tai sitä runsaampaa maan ravinteisuutta. Lisäksi lajit olivat tyypillisesti kosteiden kasvupaikkojen lajeja. Lajimäärät olivat alhaisia verrattuna maatalousympäristön monimuotoisimpiin kohteisiin eli tuoreisiin tai kuiviin laidunniittyihin. Lajistossa havaittiin alueellista vaihtelua, mikä on todennäköisesti seurausta alueiden erilaisesta maankäyttöhistoriasta, maisemarakenteesta, päätuotantosuunnasta, lajien leviämishistoriasta sekä kasvuolosuhteista. Kasvilajiston monimuotoisuus oli alhaisin alueella, missä on jo pitkään keskitytty viljantuotantoon. Suurin monimuotoisuus oli maisemarakenteeltaan monimuotoisella karjatalousalueella. Niitolla oli positiivinen vaikutus kasvilajiston monimuotoisuuteen, mikäli niitetty kasvillisuus kerättiin pois. Myös viereisen kasvupaikan kasvilajeja levisi niitetylle paikalle. Usein lähistöllä ei kuitenkaan ole lajistoa, joka voisi levitä hoidettuun kohteeseen. Tällöin voi harkita paikallista alkuperää olevien luonnonkasvien siementen kylvöä paikalle. Kerran vuodessa tehty niitto ja poiskorjuu ei vähentänyt juolavehnän runsautta. Juolavehnän vähentäminen vaatisi useampia niittokertoja kasvukauden aikana. Nykyisten maatalouden ympäristötuen säännösten mukaan tutkimuksen kohteista vain suojavyöhykkeen perustamisesta voi tehdä 10-vuotisen sopimuksen. Tulevaisuudessa ainakin suojakaistat olisi myös hyvä saada pitkäaikaisten sopimusten piiriin, missä sitouduttaisiin myös kaistan hoitoon. Kasvillisuuden hoito tulee aina toteuttaa niin, ettei se vahingoita muuta eliöstöä esimerkiksi lintujen pesintää häiritsemällä. Jotta hoitotoimiin panostaminen tuottaisi parhaan mahdollisen hyödyn, tulisi pellon torjunta-aineruiskutusten aikana huolehtia vielä nykyistäkin paremmin siitä, ettei torjunta-aineita kulkeudu pellon ulkopuolelle

TINJAUAN FIQH MUAMALAH TERHADAP PRAKTIK JUAL BELI BUAH JAGUNG DI JORONG HULU AIR KENAGARIAN HARAU KECAMATAN HARAU

ABSTRAK Gusfira Tarmi (2022): Tinjauan Fiqh Muamalah Terhadap Jual Beli Buah Jagung di Jorong Hulu Air Kenagarian Harau Kecamatan Harau Penulisan skripsi ini dilatarbelakangi oleh penerapan sistem pembulatan timbangan yaitu dengan cara penafsiran. Dalam praktik jual beli buah jagung di Kelok 9 Jorong Hulu Air menggunakan sistem pembulatan timbangan yaitu dengan penafsiran sistem penjualannya tidak menggunakan timbangan tetapi hitungannya dalam bentuk kategori timbangan, yaitu 2 jagung 1 kilogram, sedangkan berat 2 jagung berbeda-beda, transaksi ini terkesan adanya ketidakjelasan (gharar) dan dikhawatirkan menimbulkan kerugian dianatara salah satu pihak. Rumusan masalah dalam penelitian ini adalah bagaimana praktik jual beli buah jagung di Jorong Hulu Air Kenagarian Harau Kecamatan Harau, dan bagaimana tinjauan Fiqh Muamalah terhadap praktik jual-beli buah jagung di Jorong Hulu Air kenagarian Harau Kecamatan Harau. Sedangkan tujuan penelitian ini untuk mengetahui praktik jual beli jagung yang dipraktikan oleh toke dan pedagang di Jorong Hulu Air Nagari Harau Kecamatan Harau, dan untuk mengetahui tinjauan Fiqh Muamalah terhadap pelaksanaan praktik jual beli buah Jagung di Jorong Hulu Air Nagari Harau Kecamatan Harau. Penelitian ini adalah penelitian lapangan (field research), dengan menggunakan pendekatan kualitatif, yaitu prosedur penelitian yang menghasilkan data deskriptif berupa kata-kata tertulis atau lisan dari orang-orang dan perilaku yang dapat diamati, dan berlokasi di Jorong Hulu Air kenagarian Harau Kecamatan Harau. Populasi dan sampel dalam penelitian ini adalah sebanyak 21 orang, yaitu 20 orang pedagang dan 1 orang toke jagung dengan menggunakan teknik total sampling.sumber data ini diperoleh lansung dari lapangan dengan menggunakan metode observasi, wawancara, angket dan dokementasi. Sedangkan metode penulisan analisa yang digunakan adalah metode deskriptif kualitatif yaitu penelitian yang bertujuan untuk menilai dan menggambarkan keadaan atau fenomena sosial, yang ada kaitannya dengan masalah yang dibahas sehingga dapat diambil kesimpulan secara tepa sesuai dengan pokok permasalahan. Berdasarkan hasil penelitian dapat disimpulkan bahwa dalam praktik jual beli buah jagung di Jorong Hulu Air kenagarian Harau Kecamatan boleh dan sah dilakukan atas dasar 'urf dan saling ridho. Karena jual beli buah jagung di Jorong Hulu Air sudah menjadi kebiasaan pedagang dan toke jagung. Meskipun sistem jual beli ini dengan sistem pembulatan timbangan yaitu dengan cara penafsiran, namun ini untuk memudahkan antara pedagang dan toke jagung dalam bertaransaksi, ini juga sudah sesuai akad awal mereka, dan mereka ikhlas satu sama lain, namun jika ada dari pedagang dan toke jagung yang tidak ikhlas, maka jual beli ini tidak sah. Kata Kunci: Fiqh Muamalah, jual beli, Jorong Hulu Ai

EVALUASI KINERJA SIMPANG EMPAT TAK BERSINYAL PADA JALAN JENDERAL SUDIRMAN - UNTUNG SURAPATI KOTA PRAYA, KABUPATEN LOMBOK TENGAH

Simpang Empat Jalan Jendral Sudirman Kota Praya, Kabupaten Lombok Tengah ini merupakan simpang tak bersinyal. Tingginya volume kendaraan serta kurangnya kesadaran masyarakat akan sistem prioritas berkendara mengakibatkan besarnya peluang kemacetan yang terjadi pada simpang tersebut. Sehubungan hal itu maka perlu dilakukan penelitian khususnya pada simpang tak bersinyal jalan Jendral SudirmanKota Praya Lombok Tengah untuk mengetahui kinerja dari simpang tersebut, sehingga nantinya simpang pada ruas jalan tersebut dapat melayani arus lalu lintas secara optimal dan pengguna jalan yang melintas dipersimpangan akan merasa tetap aman dan nyaman. Pelaksanaan penelitian ini dilaksanakan selama tiga hari. Penelitian ini dilaksanakan pada hari senin, Rabu dan sabtu, dimana volume lalu lintas pada jam puncak berada pada hari senin jam 16.30-17.30 WITA sebesar 2964,4 smp/jam. Analisis data dalam penelitian ini menggunakan cara manual yang mengacu pada MKJI 1997. Pengumpulan data diperoleh melalui survei di lapangan dan parameternya meluputi: Kondisi Geometrik, Kondisi lalu lintas, dan Kondisi lingkungan. Instrumen pengumpulan data menggunakan bantuan berupa formulir survei, alat tulis, jam dan roll meter. Dari hasil penelitian dan pembahasan pada simpang Empat Jalan Jendral Sudirman Kota Praya didapat lebar rata-rata pendekat (WI) 3,787 meter, jumlah volume arus lalu lintas (Qtot) 2964,4 smp/jam, Kapasitas sebenarnya (C) 3562,02 smp/jam, Nilai Derajat Kejenuhan (DS) 0,832, Tundaan lalu lintas simpang (DT1) 9,734 det/smp, Tundaan lalu lintas jalan utama (DTMA) 7,129 det/smp, Tundaan lalu lintas jalan minor (DTMI) 18,646 det/smp, Tundaan geometrik simpang (DG) 3,983 det/smp, Tundaan simpang (D) 13,906 det/smp dan peluang antrian (QP) 55,13%. Berdasarkan hasil penelitian dan pembahasan memiliki tingkat pelayanan dibawah rata-rata yang kurang stabil sehingga tidak memenuhi persyaratan dari pedoman Manual Kapasitas Jalan Indonesia (MKJI)

Lepsämänjoki LTSER: pitkäaikaisen sosioekologisen maatalousekosysteemitutkimuksen verkosto

Lepsämänjoki LTSER (long term social ecological research platform) kuuluu kahdeksan muun erilaisiaekosysteemityyppejä edustavan verkoston kanssa vuonna 2007 perustettuun Suomen LTSER- konsortioon(FinLTSER:http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=257172&lan=FI). FinLTSERpuolestaan onsamana vuonna hyväksytty kv. ILTER -verkostoonjäseneksi (http://www.ilternet.edu/). LTSER toiminnanperusajatus on luoda ja ylläpitää ekosysteemitutkimuksen infrastruktuureja, joissa pitkäaikainen ja seuranta-aineistoihinperustuva tutkimus kohdistuu ns. ydinalueelle. Tällainen ydinalue on maantieteellisesti määriteltyekosysteemialue, jossa verkoston tutkimusryhmät tuottavat pitkäaikaista, julkista ja hyvin dokumentoituaseurantajatutkimustietoa sosioekologisistaekosysteemin tilaan ja muutokseen sekä muutosta ohjaaviinvoimiin liittyvistä muuttujista. LTSER- verkoston tulisi mahdollistaa monitieteinen ja tieteidenvälinen sosioekologinentutkimus, ja sen tulisi tuottaa laadukasta tutkimusdataa kv. tutkimusyhteisön käyttöön.Lepsämänjoki LTSER on keskeisten maatalousekosysteemien tilasta ja muutoksesta kiinnostuneidentutkimuslaitosten ja –ryhmien verkosto. Se on avoin yhteenliittymä, joka pyrkii kehittämään julkista jayleishyödyllistä yhteistyötä ja infrastruktuuria maatalousympäristön monitieteiseen tutkimukseen. Verkostonydinalue on Lepsämänjoen maataloudellinen valuma-alue,joka suurimmaksi osaksi kuuluu UusimaalaisenNurmijärven kunnan alueeseen noin 30 km Helsingistä luoteeseen (60° 23' 60°28' N, 24° 31' 24°43' E).Se on topografialtaan laakea 213 km² suuruinen alue, jossa harjoitetaan Etelä-Suomensavikoille ominaistapeltoviljelyvaltaista maataloutta. Alueen pohjoisosassa on useita vihannesviljelyyn keskittyneitä tiloja. Alueon kaupungin läheistä maaseutua, jolle muualla työskentelevien haja-asutusleviää, ja jonka eteläosassasijaitseva Klaukkalan taajama on kasvussa.Lepsämänjoen valuma-alueeltaon parhaimmillaan jo vuosikymmenten ajalta biofysikaalisiinympäristömuuttujiin liittyviä tutkimusaineistoja: jokiveden laatu, maatalouden ravinne- jakiintoaineskuormitus, maataloudellinen maankäyttö, maatalouden ravinnetaseet, maalajit ja topografia, alue-ekologinenmonimuotoisuus, putkilokasvien, perhosten ja peltolintujen lajimonimuotoisuus. Verkoston eritutkimusryhmät ovat toisistaan riippumatta koonneet em. aineistoja eri seurannoissa ja tutkimus- jakehityshankkeissa.Lepsämänjoki LTSER-verkostontavoite on LTSER-konseptinmukaisesti verkostoitumisen avullakehittää tutkimuksen infrastruktuuria, parantaa seuranta-aineistojensaatavuutta ja laatua sekä edistääekologisen, ympäristöjayhteiskunnallisen tutkimuksen integraatiota. Tiedustelut voi osoittaa verkostonkoordinaattorille ([email protected])

Multiple ecosystem services from field margin vegetation for ecological sustainability in agriculture: scientific evidence and knowledge gaps

Background: Field margin and non-crop vegetation in agricultural systems are potential ecosystem services providers because they offer semi-natural habitats for both below and above ground animal groups such as soil organisms, small mammals, birds and arthropods that are service supplying units. They are considered as a target area for enhancing farm biodiversity. Methodology: To explore the multiple potential benefits of these semi-natural habitats and to identify research trends and knowledge gaps globally, a review was carried out following the Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses guidelines. A total of 235 publications from the year 2000 to 2016 in the Scopus and Web of Science databases were reviewed. Results: The literature showed an increasing trend in the number of published articles over time with European studies leading in the proportion of studies conducted, followed by North America, Asia, South America, Africa and Australia. Several functional groups of organisms were studied from field margin and non-crop vegetation around agricultural lands including natural enemies (37%), insect pests (22%), birds (17%), pollinators (16%), soil macro fauna (4%) and small mammals (4%). Ecosystem services derived from the field margin included natural pest regulation, pollination, nutrient cycling and reduced offsite erosion. Some field margin plants were reported to host detrimental crop pests, a major ecosystem dis-service, potentially leading to increased pest infestation in the field. Conclusion: The majority of studies revealed the importance of field margin and non-crop vegetation around arable fields in enhancing ecosystem biodiversity. Promotion of field margin plants that selectively enhance the population of beneficial organisms would support sustainable food security rather than simply boosting plant diversity. Our analyses also highlight that agro-ecological studies remain largely overlooked in some regions