Coping of persons with disabilities and migrant origin populations in serious disruptions and emergencies : Emergency action plans supporting preparedness

Operating models that support the coping of people with disabilities and immigrants in serious disruptions and emergency conditions has been developed in Building the Future based on COVID-19 Experiences project. Emergency action plans in this publication contain concrete tasks, operating methods and suggestions for supporting coping and developing preparedness. Co-creaton methods and research data on the effects of the coronavirus epidemic on the lives and services of people with disabilities and migrant origin populations has been utilised. The publication is aimed at people responsible for preparedness and emergency planning in cooperation areas, wellbeing service counties and municipalities, as well as social work, health and communication professionals in their different operating environments. This publication has been produced in Building the Future based on Covid-19 Experiences project, funded by the European Social Fund (ESF) in 2021 2023. The project was carried out jointly by the Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities, the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) and the Association of Finnish Municipalities and wellbeing services company Hyvil Oy

Digitally Supported Lifestyle Intervention to Prevent Type 2 Diabetes Through Healthy Habits : Secondary Analysis of Long-Term User Engagement Trajectories in a Randomized Controlled Trial

Background: Digital health interventions may offer a scalable way to prevent type 2 diabetes (T2D) with minimal burden on health care systems by providing early support for healthy behaviors among adults at increased risk for T2D. However, ensuring continued engagement with digital solutions is a challenge impacting the expected effectiveness. Objective: We aimed to investigate the longitudinal usage patterns of a digital healthy habit formation intervention, BitHabit, and the associations with changes in T2D risk factors. Methods: This is a secondary analysis of the StopDia (Stop Diabetes) study, an unblinded parallel 1-year randomized controlled trial evaluating the effectiveness of the BitHabit app alone or together with face-to-face group coaching in comparison with routine care in Finland in 2017-2019 among community-dwelling adults (aged 18 to 74 years) at an increased risk of T2D. We used longitudinal data on usage from 1926 participants randomized to the digital intervention arms. Latent class growth models were applied to identify user engagement trajectories with the app during the study. Predictors for trajectory membership were examined with multinomial logistic regression models. Analysis of covariance was used to investigate the association between trajectories and 12-month changes in T2D risk factors. Results: More than half (1022/1926, 53.1%) of the participants continued to use the app throughout the 12-month intervention. The following 4 user engagement trajectories were identified: Terminated usage (904/1926, 46.9%), weekly usage (731/1926, 38.0%), twice weekly usage (208/1926, 10.8%), and daily usage (83/1926, 4.3%). Active app use during the first month, higher net promoter score after the first 1 to 2 months of use, older age, and better quality of diet at baseline increased the odds of belonging to the continued usage trajectories. Compared with other trajectories, daily usage was associated with a higher increase in diet quality and a more pronounced decrease in BMI and waist circumference at 12 months. Conclusions: Distinct long-term usage trajectories of the BitHabit app were identified, and individual predictors for belonging to different trajectory groups were found. These findings highlight the need for being able to identify individuals likely to disengage from interventions early on, and could be used to inform the development of future adaptive interventions.publishedVersionPeer reviewe

Enhanced Eating Competence Is Associated with Improved Diet Quality and Cardiometabolic Profile in Finnish Adults with Increased Risk of Type 2 Diabetes

Eating competence (EC) is characterized by positive attitudes towards food and eating, having regular meals, eating a variety of foods, and internally regulated eating. We investigated the associations of changes in EC with changes in lifestyle, anthropometrics and biomarkers of glucose and lipid metabolism in 2291 adults at increased risk of type 2 diabetes as part of the StopDia study conducted in primary healthcare. EC and diet quality were assessed with validated digital questionnaires. During the intervention, the participants received either (1) the digital lifestyle intervention, (2) the combined digital and face-to-face group-based lifestyle intervention, or (3) standard care. EC increased among the participants independent of the intervention type. Increase in EC was associated with an increase in diet quality, high-density lipoprotein (HDL) cholesterol, and with a decrease in body mass index and waist circumference, regardless of baseline EC. Of the subdomains of EC, the contextual skills, food acceptance and eating attitudes were associated with various of these changes. Our results thus suggest that EC could be a potential target in lifestyle interventions aiming to improve the cardiometabolic health of people at type 2 diabetes risk.publishedVersionPeer reviewe

Best food - good life

Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä vastaa niin globaaleihin kuin paikallisiinkin haasteisiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, resurssien niukkenemisesta, ruoan ja energian lisääntyvästä tarpeesta, nopeasta sosiaalisesta eriarvoistumisesta, maahanmuutosta ja kansalaisten etääntymisestä ruoan alkuperästä. Visio ottaa kantaa ruoan huoltovarmuuteen kansallisesti ja ruokaan globaalina ihmisoikeutena. Visiossa hahmotellaan tulevaisuuden ruokajärjestelmä ja keinot sen toteuttamiseksi viiden seuraavan kokonaisuuden avulla. 1. Tavoitteena ruokaturva Kotimainen ruokaturva perustuu kannattavaan ja ympäristöystävälliseen, paikalliseen ja verkottuneeseen tuotantojärjestelmään, joka on tärkeimpien tuotannontekijöitten suhteen kansallisesti omavarainen. Järjestelmän perusominaisuuksiin kuuluu kierrätys ja vähäiset hävikit. Ruokajärjestelmä pystyy takaamaan kansalaisille kaikissa olosuhteissa ravitsemuksellisesti riittävän ruoan, samalla kun se tuottaa muita biotuotannon raaka-aineita ja energiaa. Ruokajärjestelmälle on annettu yhteisöjä vahvistava tehtävä, ja sen sosiaalipoliittinen merkitys on huomattu. 2. Kuluttamisesta osallistumiseen Osallistava ruokajärjestelmä kytkee jokaisen ihmisen ruoantuotantoon ja lisää näin tietoisuutta sekä arvostusta ruoan tuottamisesta ja ympäristöstä. Ruokakansalainen on tietoinen ruoan laadun eri ulottuvuuksista. Osallistuminen mm. lähiruokayhteisöihin luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. 3. Ihmisten yhteisöjä ja luonnon resursseja vaalien Tehokkain ekologisin menetelmin viljelty maa tuottaa ravitsemuksellisesti korkeita ja varmoja satoja. Viljelymaat sitovat hiiltä maaperään ja hidastavat ilmastonmuutosta. Tasapainoinen tuotantorakenne on mahdollistanut kierrätysmaatalouden: rehu- ja ravinnevirrat ovat paikallisia. Maatalousmaan väheneminen on estetty maankäytön kokonaisvaltaisella suunnittelulla, ja maanvuokrausta on kehitetty pitkäjänteiseksi mahdollistamaan investoinnit maan laatuun. Maatalouden ja elintarvikejalostuksen paikalliset, integroidut järjestelmät ovat tuoneet ruoan huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä sitkeyttä ja vakautta, ne mahdollistavat tehokkaan uusiutuvan energian tuotannon sekä ravinteiden kierrätyksen. Maaseudun yhteisöt ovat vahvistuneet ja niiden yhteydet kaupunkialueisiin konkretisoituneet. Maaseutu on jälleen paikka työskennellä, harrastaa, asua ja elää. 4. Ruoantuotanto turvaa ja tuottaa ekosysteemipalveluja Uudet tuotantotavat nojaavat ekosysteemipalveluihin. Ruoka ymmärretään ekosysteemipalveluna, ja viljely-ympäristöjen monimuotoinen eliöstö ymmärretään ekosysteemipalvelujen perustaksi. Ekosysteeminen ajattelu huomioidaan läpäisevästi niin perus- ja ammattiopetuksessa kuin maankäytön suunnittelussakin. Ruoan lisäksi viljelijät luonnon- ja maisemanhoitajina ansaitsevat muiden ekosysteemipalvelujen tuottamisesta sekä monimuotoisuuden vaalimisesta. 5. Maatalouspolitiikasta ruokapolitiikkaan Uusi ruokapolitiikka vähentää maataloustuotannon tukiriippuvuutta ja kannustaa ekologisesti tehokkaaseen korkeatuottoiseen, korkea-arvoisen ruoan tuotantoon. Politiikkatoimin on ohjattu ruokajärjestelmä toteuttamaan paitsi ravitsemuksellisia ja terveydellisiä, myös ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. Ruokaturva, oikeus hyvään ravitsemukseen on nostettu ruokapolitiikan perustaksi, ja Suomi edistää tätä näkemystä kansainvälisesti

Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa : Varautumista tukevat toimintakortit

Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa kehitetyt toimintamallit tukevat vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytymistä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän julkaisun varautumista tukevat toimintakortit sisältävät konkreettisia tehtäviä, toimintatapoja ja ehdotuksia, jotka tukevat hyvinvointialueiden ja kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua. Toimintakorttien kehittämistyössä on hyödynnetty tutkimustietoa koronaepidemian vaikutuksista vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten elämään ja palveluihin sekä yhteiskehittämisen menetelmiä. Julkaisu on suunnattu varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastaaville henkilöille yhteistoiminta-alueilla, hyvinvointialueilla ja kunnissa sekä sosiaalityön, terveysalan ja viestinnän ammattilaisille eri toimintaympäristöissään. Julkaisu on tuotettu Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta hankkeessa, jonka rahoittajana oli Euroopan sosiaalirahasto (ESR) vuosina 2021 2023. Hanketta toteutettiin Kehitysvammaliitto ry:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen Kuntaliiton sekä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n yhteistyönä

Åtgärder för att personer med funktionsnedsättning och invandrare ska klara av allvarliga störningssituationer och undantagsförhållanden : Handlingskort som stöder förberedelser

Verksamhetsmodeller som stöder personer med funktionsnedsättning och invandrare att klara av allvarliga störningssituationer och undantagsförhållanden har utvecklats i projektet Framtiden skapas utifrån erfarenheter av covid-19. Handlingskorten i denna publikation innehåller konkreta uppgifter, strategier och förslag för att stöda förmågan att klara sig och för att utveckla beredskapen. Forskningsdata om coronaepidemins inverkan på livet och tjänsterna för personer med funktionsnedsättning och invandrare har utnyttjats i arbetet med att utveckla handlingskorten. Publikationen har utarbetats med hjälp av metoder för gemensam utveckling. Publikationen vänder sig till personer som ansvarar för beredskap och beredskap inom samverkansområden, välfärdsområden och kommuner samt till yrkesverksamma inom socialarbete, hälsovård och kommunikation i deras olika verksamhetsmiljöer. Denna publikation har producerats i projektet Framtiden skapas utifrån erfarenheter av covid-19, som finansierades av Europeiska socialfonden (ESF) 2021 2023. Projektet förverkligades av Kehitysvammaliitto ry, Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Finlands Kommunförbund samt Välfärdsområdesbolaget Hyvil Oy

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Syntaksi ja tulke : Syntaksin havainnollistaminen suomalaisen viittomakielen tulkkeessa

TIIVISTELMÄ Aarnio, Elina & Lindström, Stella. Syntaksi ja tulke – Viittomakielisen syntaksin havainnollistaminen tulkkeessa, kevät 2014, 71 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen tulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK) Opinnäytetyön tilaaja on Turun yliopiston Turku Bio Natural Language Processing Group (Turku BioNLP Group). Toimeksiantona oli tehdä annetusta tekstimateriaalista puhuttu versio lukupuhuntana ja teettää siitä tulkkaus suomalaiselle viittomakielelle. Tekstimateriaali sisältyy tilaajan luomaan tietokantaan, joka on julkaistu vapaalla lisenssillä. Tulkkaus teetettiin kaksikielisellä ammattitulkilla. Tulkin tulkkaama materiaali metaglossattiin ja ne analysoitiin. Metaglosseihin kirjattiin eri lauseenjäsenet koodiväreillä ja lyhenteillä analyysityötä varten. Analyysityön tarkoitus oli selvittää aineistossa esiintyvien viittomakieleen tulkattujen lauseiden lauserakennetta ja pohtia niiden kautta viittomakielen rakennetta. Analyysityöllä voidaan osoittaa, millaisia lausetyyppejä kyseisessä tulkkauksessa esiintyy. Lausetyyppien pohjalta voidaan tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä viittomakieleen tulkatun kielen tyypillisestä lauserakenteesta. Tutkimus eteni fenomenologisen tutkimusstrategian mukaisesti, eli tutkimus oli avoin uusille ilmiöille ilman ennalta määriteltyjä oletuksia. Tutkimuksessa huomattiin, että suomalaisen viittomakielen tulkkauksen rakenteeseen saattaa tulla vaikutteita suomen kielen kieliopista. Suomen kielen vaikutus näkyy tutkimusmateriaalimme viittomakielisessä tulkkauksessa.ABSTRACT Syntax and interpretation – Demonstration of the Syntax in Finnish Sign Language. 71 pages, 5 appendices. Language: Finnish. Spring 2014. Diaconia University of Applied Sciences, Turku. Degree Programme in Sign Language Interpretation. Bachelor of Humanities. Thesis is about linguistic studies of Finnish Sign Language syntax. The objective of this study was to examine the structure of the Finnish sign language interpretation. The study was commissioned by Turku bioNLP (Natural Language Processing) Group. Turku bioNLP Group is a team of researchers in Turku University of information technology. They are obtaining to improve Google Translate by examining the structure of the language. Their project is called Turku Finnish Language Treebank. The project combines a Finnish database which needed to be translated into Finnish Sign Language in order to create dependency treebank. The database has been published under a free license. The assignment of this thesis was to make the recorded version of the Finnish text material and conduct the Finnish Sign Language interpretation. The objective of this thesis was to specify different kinds of sentence types. Theoretical section examines syntax in Finnish Sign Language and different variations of interpreting theories and bilingualism. The empirical section consists of an interpreted part and a description of steps in the analyzing process. The empirical part presents Sign language structure and different labeling systems. The study proceeded following the phenomenological research strategy, that is, our study was open to new phenomena without any predefined assumptions. The study has shown that the structure of the interpretation was influenced by Finnish language

Boye och "jag" : En grammatisk analys av en litterär persona

I denna uppsats använder jag den interpersonella metafunktionen inom systemisk-funktionell grammatik för att undersöka sex av Karin Boyes dikter, detta med syfte att se huruvida en sådan här analys kan säga något av intresse om diktjaget. Analysen genomfördes enligt Holmberg och Karlssons modell i Grammatik med betydelse, där subjekt och finit tagits ut varpå språkhandlingar markerats och modalitet kommenterats. Dikterna är hämtade ur Boyes Samlade dikter. Av min analys framgår att jaget behandlar sig självt som visare och mer klarsynt än en vanlig människa, men samtidigt är slav under ett mänskligt känsloliv. Jaget framställer sig självt som en auktoritet på lidande och en konstnär med kontroll över sin penna. Min slutsats blir därför att den systemisk-funktionella modellen kan vara till nytta vid lyrikstudier