The essive in Livonian

In Livonian, there is a small set of word forms denoting locality or time and answering the questions where? and when?, and can be considered forms of the essive case on the basis of their case endings just as similar forms in other Finnic languages. The article studies these forms and related forms of the lative, sublative, and excessive case forms, answering the questions to where? to when?, and from where? from when?, and their history. In addition, word forms formally identical with the dative forms but used as adverbials of state are as forms of essive extracted from the dative, and their usage types are identified.Kokkuvõte. Tiit-Rein Viitso: Essiiv liivi keeles. Liivi keeles on väike hulk asukohta või aega väljendavaid sõnavorme, mida muutelõpu järgi võib hinnata läänemeresoome essiivi ehk oleva käände vormideks või pidada erinevaks tavalistest liivi daativi vormidest. Artiklis vaadeldakse neid küsimustele kus? ja millal? vastavaid nimi-, omadus-, arv-, ase-, määr- ja tagasõna vorme ning ka neile vastavaid kuhu? ja mis ajaks? ning kust? ja mis-ajast? käänete vorme ja nende vasteid ning ajalugu läänemeresoome keeleruumis.Märksõnad: liivi keel, läänemeresoome keeled, essiiv, daativ, käändesüsteem, keeleajaluguKubbõvõttõks. Tiit-Rein Viitso: Esīv līvõ kīels. Līvõ kīelsõ um piški kub kūožõ agā aigõ nägțõbidi sõnāformidi, mis vastātõbõd kizzimiztõn kus kūožõs? ja kunā? ja eņtš lopāndõkst pierrõ ātõ esīv nõtk formõd nei īž ku seļļizt formõd mūši vāldamiersūomõ kēļši. Kēras sǭbõd vaņtõltõd ne formõd, näntõn ležgilizt kizzimiztõn kus kūožõ? kunāks? ja kust kūožõst mis āigast? vastātõbõd latīv, ekstsesīv ja sublatīv nõtkūd formõd, ja nänt istorij. Vel sǭbõd kui esīv formõd ulzlagtõd datīv formõdõst form pūolstõ näntkõks identizt formõd, mis ātõ kȭlbatõd ku vȯlmiz adverbiālõd, ja sieldõks tīedõd nänt kȭlbatimiz tīpõd

On the phonological role of stress, quantity, and stød in Livonian

http://tartu.ester.ee/record=b1669763~S1*es

Der finnische Dativgenitiv auf der Basis des wolgafinnischen Genitivs

Nobufumi Inaba: Suomen datiivigenetiivin juuret vertailevan menetelmän valossa. [Der finnische Dativgenitiv im Licht der vergleichenden Methode.] Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 272. Suomalais-Ugrilainen Seura. Helsinki 2015. 413 S. + 62 S. Anhang (Diss.

On Spanish Dvandva and its restrictions

As noted by Bauer, real dvandva compounds –that is, coordinative compounds that properly express the aggregation of two different entities, not the intersection of properties in one entity– are extremely rare in English or Spanish. This article explores the empirical domain of dvandva compounding in Spanish, and notes that they are productive when not used as heads within their phrases. We propose that the explanation for this is that Spanish can only productively build dvandva compounds using flat structures without internal hierarchy. This causes the compound to look externally for a head noun that defines the interpretation of the relation established between the two members of the dvandva. The proposal also explains why proper names is preferred in dvandva compounding, given that they do not denote properties

Liivi keel ja läänemeresoome keelemaastikud

http://tartu.ester.ee/record=b2153448~S1*es

Kirja vepsän katoavasta vokaaliharmoniasta

Kirja-arvioWiik, Kalevi: Vepsän vokaalisoint

Yleiskatsaus uralilaisuuteen

Kirja-arvioLaakso, Johanna (toim.): Uralilaiset kansat. Tietoa Suomen sukukielistä ja niiden puhujistaKielenaineksetkomi (kieli: suomi, sivulla: 306)laplased (kieli: viro, sivulla: 305)lappalainen (kieli: suomi, sivulla: 305)Lappi, lappi (kieli: suomi, sivulla: 305)permjakki (kieli: suomi, sivulla: 305)saame (kieli: suomi, sivulla: 305)saamelainen (kieli: suomi, sivulla: 305)syrjääni (kieli: suomi, sivulla: 305