Kirjallisuuskatsaus opintoja ja työllistymistä tukevista toimenpiteistä nuorille aikuisille, joilla on ADHD

ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, joka saattaa merkittävästi heikentää yksilön opiskelu- ja työkykyä. Monet kansainväliset terveysjärjestöt suosittelevat siihen useita interventiomuotoja yhdistävää kuntoutusta. Tässä järjestelmällisessäkirjallisuuskatsauksessa selvitettiin olemassa olevaa tutkimustietoa psykososiaalisista interventiomenetelmistä, joilla tuetaan ADHD-diagnoosin saaneiden nuorten ja nuorten aikuisten (16–30-vuotiaiden) opintojen edistymistä sekä normaaliin tai tuettuun palkkatyöhön työllistymistä ja työssä pysymistä. Järjestelmällisen kirjallisuushaun avulla löydettiin kahdeksan hakukriteerit täyttävää tutkimusartikkelia. Interventiomenetelmistä eniten tutkittuja olivat opiskelun haasteisiin kohdistuva valmennus sekä tarkkaamattomuuden ja impulsiivisuuden vähentämiseen kohdistuva EEGbiopalautehoito. Tutkimusten välillä oli suuria eroja käytännön toteutuksessa ja tuloksellisuuden mittaamisessa. Lyhyellä aikavälillä saadut tulokset olivat enimmäkseen myönteisiä, mutta pidempikestoista kuntoutuksen jälkiseurantaa ei ollut toteutettu. Kaiken kaikkiaan aihetta koskeva tutkimustieto näyttää olevan vielä niukkaa ja hajanaista, ja lisää tutkimustietoa tarvitaan kliinisen työn tueksi. Abstract ADHD is a disorder of attention and activity that can noticeably reduce an affected individual’s ability to study and work. Most international health organizations recommend treatment with a multicomponent intervention program. This systematic review assesses the state of the art in research on psychosocial interventions aimed at supporting education and employment of young adults (aged 16−30) with ADHD. A thorough search in nine databases resulted in eight research articles. The most commonly used intervention techniques were coaching targeted at study skills, and neurofeedback targeted at inattention and impulsivity. The parameters of practical implementation and instruments for measuring the results differed greatly between studies. In most cases, the short-time results were positive, but no long-term follow-up was conducted. All in all, the evidence shows that there is currently scant intervention research on young adults with ADHD, and more research is urgently required

A game characterisation of tree-like Q-Resolution size

We provide a characterisation for the size of proofs in tree-like Q-Resolution and tree-like QU-Resolution by a Prover–Delayer game, which is inspired by a similar characterisation for the proof size in classical tree-like Resolution. This gives one of the first successful transfers of one of the lower bound techniques for classical proof systems to QBF proof systems. We apply our technique to show the hardness of three classes of formulas for tree-like Q-Resolution. In particular, we give a proof of the hardness of the parity formulas from Beyersdorff et al. (2015) for tree-like Q-Resolution and of the formulas of Kleine Büning et al. (1995) for tree-like QU-Resolution

INFORMATION SEEKING IN CONTEXT ­KONFERENSSIESITELMIEN SISÄLLÖNANALYYSI

Information Seeking in Context (ISIC) -konferenssiesitelmien (1996­2004) sisällönanalyysi -tutkielman tavoitteena oli analysoida tiedonhankintatutkimuksen kansainvälisten konferenssien piirteitä. Tutkimusongelmani on selvittää, millainen on viiden vuosien 1996, 1998, 2000, 2002 ja 2004 konferensseista julkaistujen artikkelikokoelmien sisältö. Niistä tutkittiin, missä määrin tiedonhankinnan eri puolia (tiedontarve, tiedonhankinta ja tiedonkäyttö) konferensseissa käsiteltiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällön-analyysia. Aineisto sisälsi kaikki 141 konferensseista julkaistua artikkelia, jotka ovat tieteellisiä tekstejä. Artikkelit luokiteltiin luokituskriteerein. Analyysissa keskityttiin prosenttijakaumiin. Tuloksista nähtiin, että tuotteliain kirjoittaja oli Reijo Savolainen ja tuotteliain organisaatio Tampereen yliopisto. Kirjoittajat edustivat pitkälti yliopistoja. Kaikkina vuosina artikkelien kirjoittajia oli Suomesta, Ruotsista, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tutkimusteemoista painottuivat tiedonhankinta ja -käyttö. Empiirinen tutkimus oli hallitseva tutkimustyyppi ja sen osuus kasvoi vuosien mittaan. Tutkimusaineisto kerättiin yleisimmin haastatteluilla. Suosituimmaksi tutkimustulosten analyysitavaksi osoittautui sisällönanalyysi. Malleista runsaimmin käytettiin Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallia. Esitelmissä tutkittiin yleensä akateemisten opiskelijoiden kohderyhmää. Yleistä oli kuitenkin myös, että kohderyhmää ei rajattu tiettyyn joukkoon. Työntekijöiden tiedonhankintaa pohdittiin suhteellisesti enemmän kuin opiskelijoiden tai erityisryhmien. Tutkitut kontekstit liittyivät tavallisesti yksilöön, ja niistä eniten tarkasteltiin työtehtäviä. Tuloksista voidaan päätellä, että tiedontarvetta sekä tietojärjestelmien suunnittelua ja käyttöä on tutkittu vähän. Eteläeurooppalaisten ja aasialaisten osallistuminen konferensseihin on jäänyt vähäiseksi. Yliopistojen ulkopuolisia kirjoittajia on vähän. Malleja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Työ- ja opiskeluelämän ulkopuolisia kohderyhmiä, joukkoviestinten käyttöä ja ammatti- ja koulutusalan valintaa sekä kansalaistiedon hankintaa tutkittiin vähän. Avainsanat: tiedonhankintatutkimus, Information Seeking in Context, ISIC, sisällönanalyys

INFORMATION SEEKING IN CONTEXT ­KONFERENSSIESITELMIEN SISÄLLÖNANALYYSI

Information Seeking in Context (ISIC) -konferenssiesitelmien (1996­2004) sisällönanalyysi -tutkielman tavoitteena oli analysoida tiedonhankintatutkimuksen kansainvälisten konferenssien piirteitä. Tutkimusongelmani on selvittää, millainen on viiden vuosien 1996, 1998, 2000, 2002 ja 2004 konferensseista julkaistujen artikkelikokoelmien sisältö. Niistä tutkittiin, missä määrin tiedonhankinnan eri puolia (tiedontarve, tiedonhankinta ja tiedonkäyttö) konferensseissa käsiteltiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällön-analyysia. Aineisto sisälsi kaikki 141 konferensseista julkaistua artikkelia, jotka ovat tieteellisiä tekstejä. Artikkelit luokiteltiin luokituskriteerein. Analyysissa keskityttiin prosenttijakaumiin. Tuloksista nähtiin, että tuotteliain kirjoittaja oli Reijo Savolainen ja tuotteliain organisaatio Tampereen yliopisto. Kirjoittajat edustivat pitkälti yliopistoja. Kaikkina vuosina artikkelien kirjoittajia oli Suomesta, Ruotsista, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tutkimusteemoista painottuivat tiedonhankinta ja -käyttö. Empiirinen tutkimus oli hallitseva tutkimustyyppi ja sen osuus kasvoi vuosien mittaan. Tutkimusaineisto kerättiin yleisimmin haastatteluilla. Suosituimmaksi tutkimustulosten analyysitavaksi osoittautui sisällönanalyysi. Malleista runsaimmin käytettiin Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallia. Esitelmissä tutkittiin yleensä akateemisten opiskelijoiden kohderyhmää. Yleistä oli kuitenkin myös, että kohderyhmää ei rajattu tiettyyn joukkoon. Työntekijöiden tiedonhankintaa pohdittiin suhteellisesti enemmän kuin opiskelijoiden tai erityisryhmien. Tutkitut kontekstit liittyivät tavallisesti yksilöön, ja niistä eniten tarkasteltiin työtehtäviä. Tuloksista voidaan päätellä, että tiedontarvetta sekä tietojärjestelmien suunnittelua ja käyttöä on tutkittu vähän. Eteläeurooppalaisten ja aasialaisten osallistuminen konferensseihin on jäänyt vähäiseksi. Yliopistojen ulkopuolisia kirjoittajia on vähän. Malleja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Työ- ja opiskeluelämän ulkopuolisia kohderyhmiä, joukkoviestinten käyttöä ja ammatti- ja koulutusalan valintaa sekä kansalaistiedon hankintaa tutkittiin vähän. Avainsanat: tiedonhankintatutkimus, Information Seeking in Context, ISIC, sisällönanalyys

Towards a symmetric treatment of satisfaction and conflicts in quantified boolean formula evaluation

In this paper, we describe a new framework for evaluating Quantified Boolean Formulas (QBF). The new framework is based on the Davis-Putnam (DPLL) search algorithm. In existing DPLL based QBF algorithms, the problem database is represented in Conjunctive Normal Form (CNF) as a set of clauses, implications are generated from these clauses, and backtracking in the search tree is chronological. In this work, we augment the basic DPLL algorithm with conflict driven learning as well as satisfiability directed implication and learning. In addition to the traditional clause database, we add a cube database to the data structure. We show that cubes can be used to generate satisfiability directed implications similar to conflict directed implications generated by the clauses. We show that in a QBF setting, conflicting leaves and satisfying leaves of the search tree both provide valuable information to the solver in a symmetric way. We have implemented our algorithm in the new QBF solver Quaffle. Experimental results show that for some test cases, satisfiability directed implication and learning significantly prunes the search