Liikuteltavan käsityöaseman käytettävyys esi- ja alkuopetuksen kontekstissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan liikuteltavan käsityöaseman käytettävyyttä esi- ja alkuopetuksen kontekstissa InnoPlay 2018-2021 -hankkeen kumppanuuspäiväkodeissa ja -kouluissa. Käsityöasema-konsepti on osa InnoPlay 2018-2021 -hanketta, joka liittyy käsityö- ja teknologiaoppimiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Hankkeen tavoite on kehittää pedagogisia menetelmiä, joissa integroidaan käsityö-, ympäristö- ja teknologiakasvatuksen sekä matemaattisten taitojen oppimisalueita leikin, tutkimisen ja ilmaisun avulla. Liikuteltavat käsityöasemat on valmistettu yhteistyössä InnoPlay-hankkeen ja Turun yliopiston käsityön aineenopettajaopiskelijoiden kanssa. Ensimmäiset liikuteltavat käsityöasemat toimitettiin kumppanuuspäiväkoteihin ja -kouluihin vuoden 2020 alussa. Tarkoituksena on tutkia, mitkä ominaisuudet liikuteltavissa käsityöasemissa ovat toimivia ja mitkä kehitettäviä. Tässä tutkimuksessa liikuteltavien käsityöasemien ominaisuuksia tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat oppimis- ja työympäristö, pedagoginen sekä fyysinen näkökulma. Tutkimus selvittää, millaisissa oppimis- ja työympäristöissä käsityöasemia käytetään, millaisia pedagogisia ominaisuuksia asemilla on ja mitkä asemien fyysisistä ominaisuuksista ovat toimivia ja mitkä kehitettäviä. Liikuteltavien käsityöasemien käytettävyyden tarkastelun osa-alueet ja ominaisuudet muotoutuivat teoriataustan pohjalta. Tutkimuksen merkittävin tehtävä on olla osa liikuteltavien käsityöasemien kehittämistyötä. Tämän kehittämistyön avulla käsityöasemista pystytään luomaan paremmin esi- ja alkuopetuksen sekä varhaiskasvatuksen käsityön opetuksen tarpeita vastaava konsepti. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Aineistonkeruussa on hyödynnetty triangulaatiota eli monimenetelmäistä tutkimusotetta mahdollisimman laajan ja luotettavan tuloksen saamiseksi. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta lasten ryhmähaastattelusta, kahdesta observoinnista sekä henkilökunnalle (n=10) kohdennetun kyselylomakkeen vastauksista. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat InnoPlay-hankkeen kumppanuuspäiväkotien ja -koulujen lapset sekä henkilökunta. Aineisto on kerätty lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimustulosten mukaan liikuteltavia käsityöasemia käytettiin monipuolisesti erilaisissa oppimis- ja työympäristöissä kumppanuuspäiväkodeissa ja -kouluissa. Tarkoituksensa mukaisesti käsityöaseman käyttö helpottaa käsityön opetusta ja suunnittelua. Käsityöaseman parissa tapahtuva toiminta on usein ohjattua, mutta kuitenkin lapsilähtöistä ja innostaa lapsia käsillä tekemiseen. Fyysisistä ominaisuuksista toimivimmiksi osoittautuivat helppokäyttöisyys, miellyttävä ulkonäkö, kestävyys, turvallisuus sekä työvälineiden ja materiaalien omat paikat. Tuloksista esille nousseita kehitettäviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi käsityöasemien liikuteltavuus ja työtason korkeus. Käyttäjät myös kokivat, etteivät liikuteltavat käsityöasemat yksinään riitä työskentelyyn. Käytettävyyden helpottamiseksi entisestään käsityöaseman rinnalle toivotaan erilaisia ideointivinkkejä sekä oppimateriaaleja. Käsityöasemien ominaisuuksia kehittämällä konseptista on mahdollista saada vielä toimivampi lasten itsenäistä ja omatoimista työskentelyä ajatellen. Lisäksi kehitystyön avulla voidaan levittää konseptia laajemmalle ja edistää lasten käsityöllistä oppimista ja innostusta sekä lisätä käsityön opetusta esi- ja alkuopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että käsityöasemia löytyy useammista päiväkodeista ja kouluista ympäri Suomea. Tutkimustulokset tarjoavat myös uusia näkökulmia esi- ja alkuopetuksen käsityön opetuksen kehittämiseen sekä ulkona oppimisen aihealueeseen. Käsityöasemat mahdollistavat opetuksen siirtämisen ulos luokasta entistä monipuolisempiin oppimisympäristöihin

CRISPR/Cas9 genome editing of potato StDMR6-1 results in plants less affected by different stress conditions

Potato is the third most important food crop, but cultivation is challenged by numerous diseases and adverse abiotic conditions. To combat diseases, frequent fungicide application is common. Knocking out susceptibility genes by genome editing could be a durable option to increase resistance. DMR6 has been described as a susceptibility gene in several crops, based on data that indicates increased resistance upon interruption of the gene function. In potato, Stdmr6-1 mutants have been described to have increased resistance against the late blight pathogen Phytophthora infestans in controlled conditions. Here, we present field evaluations of CRISPR/Cas9 mutants, in a location with a complex population of P. infestans, during four consecutive years that indicate increased resistance to late blight without any trade-off in terms of yield penalty or tuber quality. Furthermore, studies of potato tubers from the field trials indicated increased resistance to common scab, and the mutant lines exhibit increased resistance to early blight pathogen Alternaria solani in controlled conditions. Early blight and common scab are problematic targets in potato resistance breeding, as resistance genes are very scarce. The described broad-spectrum resistance of Stdmr6-1 mutants may further extend to some abiotic stress conditions. In controlled experiments of either drought simulation or salinity, Stdmr6-1 mutant plants are less affected than the background cultivar. Together, these results demonstrate the prospect of the Stdmr6-1 mutants as a useful tool in future sustainable potato cultivation without any apparent trade-offs

Reviews and syntheses: Effects of permafrost thaw on Arctic aquatic ecosystems

The Arctic is a water-rich region, with freshwater systems covering about 16 % of the northern permafrost landscape. Permafrost thaw creates new freshwater ecosystems, while at the same time modifying the existing lakes, streams, and rivers that are impacted by thaw. Here, we describe the current state of knowledge regarding how permafrost thaw affects lentic (still) and lotic (moving) systems, exploring the effects of both thermokarst (thawing and collapse of ice-rich permafrost) and deepening of the active layer (the surface soil layer that thaws and refreezes each year). Within thermokarst, we further differentiate between the effects of thermokarst in lowland areas vs. that on hillslopes. For almost all of the processes that we explore, the effects of thaw vary regionally, and between lake and stream systems. Much of this regional variation is caused by differences in ground ice content, topography, soil type, and permafrost coverage. Together, these modifying factors determine (i) the degree to which permafrost thaw manifests as thermokarst, (ii) whether thermokarst leads to slumping or the formation of thermokarst lakes, and (iii) the manner in which constituent delivery to freshwater systems is altered by thaw. Differences in thaw-enabled constituent delivery can be considerable, with these modifying factors determining, for example, the balance between delivery of particulate vs. dissolved constituents, and inorganic vs. organic materials. Changes in the composition of thaw-impacted waters, coupled with changes in lake morphology, can strongly affect the physical and optical properties of thermokarst lakes. The ecology of thaw-impacted lakes and streams is also likely to change; these systems have unique microbiological communities, and show differences in respiration, primary production, and food web structure that are largely driven by differences in sediment, dissolved organic matter, and nutrient delivery. The degree to which thaw enables the delivery of dissolved vs. particulate organic matter, coupled with the composition of that organic matter and the morphology and stratification characteristics of recipient systems will play an important role in determining the balance between the release of organic matter as greenhouse gases (CO2and CH4), its burial in sediments, and its loss downstream. The magnitude of thaw impacts on northern aquatic ecosystems is increasing, as is the prevalence of thaw-impacted lakes and streams. There is therefore an urgent need to quantify how permafrost thaw is affecting aquatic ecosystems across diverse Arctic landscapes, and the implications of this change for further climate warming.Additional co-authors: G. MacMillan, M. Rautio, K. M. Walter Anthony, and K. P. Wicklan

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Lautakuntien uusi tehtävä : lautakunnanjäsenten kuvaa lastensuojelun sosiaalityöstä

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten näkemyksiä lastensuojelusta ja sen järjestämisestä. Lähtökohtana on ollut selvittää millaisen kuvan luottamusmiehet rakentavat lastensuojelun sosiaalityöstä ja mihin asemaan luottamushenkilöt asettavat itsensä lastensuojelun kentällä. Aineisto koostuu tarinoista, jotka on kirjoitettu kuvitteelliseen tilanteeseen perustuen. Tutkielman aineisto muodostuu 25 luottamushenkilön kirjoituksista. Tutkielman aineisto on kerätty käyttäen (passiivista) eläytymismenetelmää, jossa vastaajat kirjoittavat pienen esseen tai tarinan lyhyen kehyskertomuksen pohjalta. Eläytymismenetelmässä kiinnostus kohdistuu siihen, mitä asioita kirjoittaja pitää mahdollisina tapahtua. Aineisto on analysoitu poimien tarinoista keskeiset teemat. Positiivisten kehyskertomusten pohjalta kirjoitetuista tarinoista nousi viisi teemaa, jotka nimesin: ammattitaitoiset työntekijät, yhteistyö, resurssit, oikea aikaisuus ja matalakynnys. Negatiivisten kehyskertomusten pohjalta nousi kaksi teemaa, jotka nimesin: palveluiden järjestäminen ja sosiaalityön lyhytjänteisyys. Lisäksi analysoin yhden kehyskertomuksen aktanttimallin avulla. Analyysin perusteella esiin nousi luottamushenkilöiden arvostus lastensuojelun sosiaalityötä kohtaan. Lastensuojelun sosiaalityö nähtiin moninaisena ja vaativana työnä. Käytännön tasolla työn katsottiin perustuvan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön

Naiserityisyys päihdepalveluissa

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata, miten naiserityisyys on huomioitu Stop Huumeille ry:n palveluissa ja yleisellä tasolla muissa päihdepalveluissa naiskävijöiden sekä vertaistyöntekijöiden kokemana. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa päihdepalveluiden kehittämisessä vielä enemmän naiserityisyyttä huomioivaksi. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja haastateltavat koostuivat Stop Huumeille Ry:n toimintaan osallistuvista kävijöistä sekä vertaistyöntekijästä. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Haastattelut äänitettiin ja jälkikäteen litteroitiin. Aineiston analyysissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tuloksista nousi esille kävijöiden tyytyväisyys Stop Huumeille Ry:n toimintaan ja siihen, miten naiset otetaan jokapäiväisessä toiminnassa huomioon. Haastateltavat olivat tyytyväisiä naisille suunnattuihin ryhmiin ja iltoihin, sekä yleiseen ilmapiiriin. Kehittämiskohteiksi nousivat naisille kohdennetun toiminnan ja ryhmien lisääminen sekä näiden toimintojen mainostaminen, jotta ne saavuttaisivat enemmän naisia. Päihdepalveluihin toivottiin enemmän traumatyöskentelyä sekä naisille kohdennettuja vertaistukiryhmiä. Lisäksi esille nousi ideoita erilaisista matalan kynnyksen paikoista, jotka ovat kohdennettuja ainoastaan naisille

Lantionpohjan lihasten toimintahäiriöiden ennaltaehkäisy raskauden aikana : kirjallisuuskatsaus ja kotiharjoitteluopas

Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa lantionpohjan lihasten toimintahäiriöistä ja niiden ennaltaehkäisystä sekä tuottaa kotiharjoitteluopas raskaana oleville naisille. Opinnäytetyötä varten tehtiin kirjallisuuskatsaus perustuen uusimpaan näyttöön perustuvaan tietoon, jonka pohjalta laadittiin kotiharjoitteluopas. Oppaan tarkoituksena on tukea raskaana olevia naisia pitämään yllä aktiivista elämäntapaa sekä harjoittamaan lantionpohjan lihaksia raskauden aikana, jotta toimintahäiriöiden ennaltaehkäisy olisi mahdollisimman tehokasta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin neuvoloiden kanssa. Opinnäytetyö alkoi hakustrategioiden tekemisellä, jonka avulla valikoitui seitsemän korkea tasoista tutkimusta kolmea eri tietokantaa käyttäen. Nämä tutkimukset täyttivät sisäänottokriteerit, joten niiden laatua arvioitiin ja sisältö analysoitiin. Artikkelien pohjalta luotiin kotiharjoitteluopas raskaana oleville naisille. Opas käsittelee lantionpohjan lihasten toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyä teorian ja kotiharjoitteiden kautta. Tutkimustieto viittaa siihen, että fyysistä aktiivisuudesta ja lantionpohjan lihasten harjoitteista on hyötyä lantionpohjan lihasten toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyssä raskauden aikana. Ennaltaehkäisyn kannalta oleellista on harjoittaa kaikkia lihasvoiman osa-alueita sekä harjoittelun tulee olla intensiivistä ja ohjattua. Tulokset erilaisista spesifeistä harjoitteista ovat vaihtelevia laajojen interventiomuotojen takia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella lantionpohjan lihasten harjoittaminen on turvallinen ja edullinen keino ennaltaehkäistä toimintahäiriöitä ja parantaa elämänlaatua. Tutkimusten pääpaino oli virtsainkontinenssin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä, joten muihin toimintahäiriöiden osa-alueisiin ei tässä kirjallisuuskatsauksessa voitu ottaa kantaa.The purpose of this thesis was to gather the latest information about the prevention of pelvic floor dysfunctions during pregnancy by systematic review and to create a pelvic floor home exercise program for pregnant women. This thesis was written in collaboration with South Karelia Social and Health Care District. The thesis began with the development of search strategies that resulted in seven selected high-quality studies from three different databases. These studies met the eligibility criteria, therefore, their quality was assessed, and content analyzed. The exercises for the home program were gathered from these studies with the latest information about preventing pelvic floor dysfunctions. Based on the findings of this thesis, it can be stated that physical activity and pelvic floor exercises are effective in the prevention of pelvic floor dysfunctions during pregnancy. To prevent dysfunctions, the training program should include different exercises for the pelvic floor muscles and furthermore, the training should be intensive and guided. The results of the specific exercises were difficult to find because of the wide variation of the intervention methods. In summary, it is shown that pelvic muscle training is a safe and affordable way of preventing pelvic muscle dysfunctions and improving the quality of life. The study has mainly focused on the care and prevention of urinary incontinence so this thesis cannot address other dysfunctions

Möjliga tillämpningar av nya genomiska tekniker inom integrerat växtskydd

Det pågår en omställning av jord- och trädgårdsbruket, både med hänsyn till hållbar produktion och pågående klimatförändringar. Som en del av EUs arbete att utveckla lantbruket mot en mer hållbar produktion har kommissionen lagt fram ett förslag på minskning av växtskyddsmedel om minst 50 %, totalt sett inom EU, senast 2030. För Sveriges del innebär förslaget, enligt preliminära beräkningar, att vi behöver minska mängden växtskyddsmedel med 35-36 %. För att ersätta funktionen av denna mängd växtskyddsmedel behövs ett integrerat tillvägagångssätt som kräver tillgång till andra effektiva metoder för bekämpning av skadegörare på odlade växter.Under det senaste decenniet har nya genomiska tekniker inom växtförädlingen utvecklats, vilka möjliggör riktade förändringar i många grödors genom. Teknikerna innebär antingen att man introducerar enstaka förändringar i DNA-sekvensen (s.k. genomredigering), eller att man sätter in en längre DNA-sekvens från samma art eller en korsningsbar art i en gröda (s.k. cisgenes). Dessutom har kunskapen om växters försvarssystem framskridit avsevärt. Med den ökade kunskapen och de nya teknikerna ökar möjligheten att kombinera gener och öka variationen av de gener som gör grödorna resistenta mot olika växtsjukdomar. På så sätt kan förädlingen av sjukdomsresistenta sorter ske med betydligt bättre precision och på kortare tid än vad traditionella förädlingstekniker tillåter. Tidsaspekten kan ses som extra viktig i resistenssammanhang eftersom skadegörarpopulationerna ändras kontinuerligt. Potentialen att kombinera flera olika resistensmekanismer för att uppnå mer uthållig resistens samt möjligheten att lösa ett eller flera växtskyddsproblem i samma sort bör också noteras.Enligt nuvarande EU-lagstiftning regleras dock genomredigerade och cisgena grödor på samma sätt som traditionellt genetiskt modifierade organismer (GMO), en lagstiftning som i praktiken omöjliggör kommersiell odling inom EU. Detta trots att resultatet av de moderna teknikerna kan efterlikna vad som kan ske spontant i naturen (mutationer) eller via traditionella oreglerade förädlingsmetoder (t.ex. mutations-, eller korsningsförädling). I lagstiftningen tas det ej i beaktande att sjukdomsresistenta grödor kan bidra till en minskad användning av växtskyddsmedel.Idag är potatisodling ofta förknippad med en användning av stora mängder växtskyddsmedel mot potatisbladmögel. Samtidigt är det möjligt att göra potatissorterna helt resistenta mot potatisbladmögel med hjälp av cisgenes och ge dem en ökad motståndskraft med hjälp av genomredigering. Om det vore möjligt att odla potatis som förädlats med nya genomiska tekniker inom EU idag, visar denna rapport att det skulle vara möjligt att kraftigt minska användningen av växtskyddsmedel i potatisodlingen. Det skulle innebära en reducering av mängden växtskyddsmedel som används inom det svenska lantbruket och skulle även innebära besparingar runt 91 miljoner SEK per år för odlarna.Vete och annan spannmål är de grödor där flest totala hektardoser av fungicider appliceras, till en årlig kostnad av två miljarder SEK. För dessa grödor finns inget lika tydligt exempel på enskilda sjukdomar som så kraftigt kan minska fungicidanvändningen. Vi ser dock en tydlig framtida potential att minska antalet bekämpningar och därmed kostnaden för lantbruket med hjälp av nya genomiska tekniker inom sädesslagen.Möjligheten att öka växters egen resistens för att minska användningen av växtskyddsmedel finns redan idag även i flera andra grödor, och möjligheterna förväntas fortsatt växa i takt med att teknikutveckling och forskning fortgår. En förändrad lagstiftning runt nya genomiska tekniker skulle även öppna för applikationer inom områden där det idag inte finns någon effektiv metod att bekämpa växtskadegörare. Exempel på sådana skadegörare är många virussjukdomar och skador som orsakas av nematoder. Därför kan skördestabiliteten och konkurrenskraften förväntas öka i grödor där det idag finns skadegörare där effektiva bekämpningsmetoder saknas.Sammanfattningsvis ser vi nya genomiska tekniker för att förädla resistenta grödor som en viktig del i arbetet mot ett hållbart jordbruk och för att uppnå EU-kommissionens mål om att reducera användningen av växtskyddsmedel inom jord- och trädgårdsbruket