Action Selection and Motor Decision Making: Insights from Transcranial Magnetic Stimulation

In everyday life, goal-oriented motor behaviour relies on the estimation of the rewards/costs associated with alternative actions and on the appropriate selection of movements. Motor decision making is defined as the process by which a motor plan is chosen among a set of competing actions based on the expected value. In the present literature review we discuss evidence from transcranial magnetic stimulation (TMS) studies of motor control. We focus primarily on studies of action selection for instructed movements and motor decision making. In the first section, we delve into the usefulness of various TMS paradigms to characterise the contribution of motor areas and distributed brain networks to cued action selection. Then, we address the influence of motivational information (e.g., reward and biomechanical cost) in guiding action choices based on TMS findings. Finally, we conclude that TMS represents a powerful tool for elucidating the neurophysiological mechanisms underlying action choices in humans

Increased Inhibition in Non-Primary Motor Areas of String-Instrument Players: A Preliminary Study with Paired-Pulse Transcranial Magnetic Stimulation

Peer reviewe

The SOS-framework (Systems of Sedentary behaviours): an international transdisciplinary consensus framework for the study of determinants, research priorities and policy on sedentary behaviour across the life course: a DEDIPAC-study.

BACKGROUND: Ecological models are currently the most used approaches to classify and conceptualise determinants of sedentary behaviour, but these approaches are limited in their ability to capture the complexity of and interplay between determinants. The aim of the project described here was to develop a transdisciplinary dynamic framework, grounded in a system-based approach, for research on determinants of sedentary behaviour across the life span and intervention and policy planning and evaluation. METHODS: A comprehensive concept mapping approach was used to develop the Systems Of Sedentary behaviours (SOS) framework, involving four main phases: (1) preparation, (2) generation of statements, (3) structuring (sorting and ranking), and (4) analysis and interpretation. The first two phases were undertaken between December 2013 and February 2015 by the DEDIPAC KH team (DEterminants of DIet and Physical Activity Knowledge Hub). The last two phases were completed during a two-day consensus meeting in June 2015. RESULTS: During the first phase, 550 factors regarding sedentary behaviour were listed across three age groups (i.e., youths, adults and older adults), which were reduced to a final list of 190 life course factors in phase 2 used during the consensus meeting. In total, 69 international delegates, seven invited experts and one concept mapping consultant attended the consensus meeting. The final framework obtained during that meeting consisted of six clusters of determinants: Physical Health and Wellbeing (71% consensus), Social and Cultural Context (59% consensus), Built and Natural Environment (65% consensus), Psychology and Behaviour (80% consensus), Politics and Economics (78% consensus), and Institutional and Home Settings (78% consensus). Conducting studies on Institutional Settings was ranked as the first research priority. The view that this framework captures a system-based map of determinants of sedentary behaviour was expressed by 89% of the participants. CONCLUSION: Through an international transdisciplinary consensus process, the SOS framework was developed for the determinants of sedentary behaviour through the life course. Investigating the influence of Institutional and Home Settings was deemed to be the most important area of research to focus on at present and potentially the most modifiable. The SOS framework can be used as an important tool to prioritise future research and to develop policies to reduce sedentary time

New Insights into Alzheimer's Disease Progression: A Combined TMS and Structural MRI Study

BACKGROUND: Combination of structural and functional data of the human brain can provide detailed information of neurodegenerative diseases and the influence of the disease on various local cortical areas. METHODOLOGY AND PRINCIPAL FINDINGS: To examine the relationship between structure and function of the brain the cortical thickness based on structural magnetic resonance images and motor cortex excitability assessed with transcranial magnetic stimulation were correlated in Alzheimer's disease (AD) and mild cognitive impairment (MCI) patients as well as in age-matched healthy controls. Motor cortex excitability correlated negatively with cortical thickness on the sensorimotor cortex, the precuneus and the cuneus but the strength of the correlation varied between the study groups. On the sensorimotor cortex the correlation was significant only in MCI subjects. On the precuneus and cuneus the correlation was significant both in AD and MCI subjects. In healthy controls the motor cortex excitability did not correlate with the cortical thickness. CONCLUSIONS: In healthy subjects the motor cortex excitability is not dependent on the cortical thickness, whereas in neurodegenerative diseases the cortical thinning is related to weaker cortical excitability, especially on the precuneus and cuneus. However, in AD subjects there seems to be a protective mechanism of hyperexcitability on the sensorimotor cortex counteracting the prominent loss of cortical volume since the motor cortex excitability did not correlate with the cortical thickness. Such protective mechanism was not found on the precuneus or cuneus nor in the MCI subjects. Therefore, our results indicate that the progression of the disease proceeds with different dynamics in the structure and function of neuronal circuits from normal conditions via MCI to AD

EuReCa ONE—27 Nations, ONE Europe, ONE Registry A prospective one month analysis of out-of-hospital cardiac arrest outcomes in 27 countries in Europe

AbstractIntroductionThe aim of the EuReCa ONE study was to determine the incidence, process, and outcome for out of hospital cardiac arrest (OHCA) throughout Europe.MethodsThis was an international, prospective, multi-centre one-month study. Patients who suffered an OHCA during October 2014 who were attended and/or treated by an Emergency Medical Service (EMS) were eligible for inclusion in the study. Data were extracted from national, regional or local registries.ResultsData on 10,682 confirmed OHCAs from 248 regions in 27 countries, covering an estimated population of 174 million. In 7146 (66%) cases, CPR was started by a bystander or by the EMS. The incidence of CPR attempts ranged from 19.0 to 104.0 per 100,000 population per year. 1735 had ROSC on arrival at hospital (25.2%), Overall, 662/6414 (10.3%) in all cases with CPR attempted survived for at least 30 days or to hospital discharge.ConclusionThe results of EuReCa ONE highlight that OHCA is still a major public health problem accounting for a substantial number of deaths in Europe.EuReCa ONE very clearly demonstrates marked differences in the processes for data collection and reported outcomes following OHCA all over Europe. Using these data and analyses, different countries, regions, systems, and concepts can benchmark themselves and may learn from each other to further improve survival following one of our major health care events

The effect of biodiversity of undergrowth in incidence of viral diseases in barley cultivation

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko aluskasvillisuuden monimuotoisuudella vaikutusta virustautien esiintyvyyteen ohran viljelyssä ja mikä on monimuotoisuusasteen vaikutus kirvojen esiintyvyyteen. Ohranäytteitä oli vuosilta 2021 ja 2022 sekä molempien vuosien näytteet olivat kerätty Viikin koe- ja tutkimustilalta. Näytteissä esiintyvät virukset selvitettiin eristämällä ohranäytteistä sRNAt ja lähettämällä ne sekvensoitaviksi. Aluskasvillisuuden vaikutusta kirvojen määrään selvitettiin käyttämällä imurinäytteitä kirvoista ja tarkastelemalla kirvojen määrän ja monimuotoisuusasteiden suhdetta. Vuoden 2021 näytteissä esiintyi viruksia huomattavasti enemmän kuin vuoden 2022 näytteissä. Syitä tälle erolle ei pystytty tarkasti sanomaan, mutta mahdollisia eroon vaikuttavia tekijöitä on voinut olla näytteiden keräysajankohtien erot, sääolosuhteet tai muut ympäristölliset tekijät. Monimuotoisuusasteiden ja virusten välillä ei pystytty muodostamaan mielekästä vertailua. Monimuotoisuusasteiden välillä ei huomattu kirvojen esiintyvyydessä tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta eri näytteiden keräys ajankohtien välillä oli huomattavissa eroja kirvojen esiintyvyyden ja monimuotoisuusasteiden välisten suhteiden regressiosuorissa. Ohranäytteissä esiintyvät virukset pystyttiin menestyksekkäästi selvittämään sRNA:n eristyksen kautta. Imurinäytteet osoittautuivat toimivaksi tavaksi selvittää kirvojen esiintyvyyttä, mutta luotettavien tulosten saavuttamiseksi näytteitä olisi tullut kerätä useammalta vuodelta. Vuoden 2022 näytteiden huomattavasti alhaisempi virusten esiintyvyys vaikeutti myös osaltaan mielekkäiden vertailujen ja luotettavien tulosten aikaansaamiseen. Lopulta aluskasvillisuuden monimuotoisuuden vaikutusta virustautien esiintyvyyteen ohran viljelyssä ei pystytty määrittämään puutteellisen datan vuoksi

Asiakkaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi puhelimessa

Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää, millaisia menetelmiä hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa käytetään terveysaseman sairaanhoitajan vastaanotolla puhelimessa ja millaisia ongelmakohtia siinä mahdollisesti on. Tavoitteenamme on kehittää yhteistyöterveysasemalla tapahtuvaa hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia puhelimessa opinnäytetyömme tulosten perusteella. Toteutimme opinnäytetyön kehittämistyönä. Opinnäytetyöhömme kuului kolme tiedonhaun vaihetta, jotka käsittivät teoreettisen tiedonhaun kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen, asiantuntijakonsultaation sekä tarkennetun tiedonhaun vaiheen. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviota puhelimessa tehdään usein eri menetelmin ja sen toteuttaminen on haastavaa puuttuvan näköyhteyden vuoksi. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointiin yhteydessä olevia tekijöitä ovat hoitajan ja potilaan ominaisuudet, kulttuurierot ja kielitaito sekä ympäristö. Sairaanhoitajan koulutuksella ja työkokemuksella on suuri merkitys hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnille on tehty monenlaisia ohjeistuksia, joissa luokittelu perustuu erilaisiin priorisointeihin. Yhtenäinen tavoite ohjeistuksille on potilaan oikeanlainen hoito oikeaan aikaan. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviota puhelimessa tekevien sairaanhoitajien koulutukseen on syytä panostaa erilaisin menetelmin. Puhelimitse tehtävän hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin ohjeistuksiin voidaan soveltaa päivystyksissä käytettäviä triage-luokituksia. Suomessa puhelimitse tehtävää hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia on tutkittu vähän. Lisätutkimuksista voisi olla hyötyä hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin kehittämisessä ja laadun parantamisessa. Tietotekniikan hyödyntäminen voi helpottaa sähköisessä muodossa olevien ohjeistusten käyttöä.The purpose of our study was to find out: (1) what kind of methods are used in assessment of needs for care and urgency at a health care center reception, with a nurse interacting with the client on the telephone and (2) what kind of problematics the process may include and (3) develop the process in practice. Our study was made by using development method. Data for the study was collected in three phases: theoretical information retrieval applying literature review method, specialist consultation and an advanced information retrieval phase. Assessment of client’s needs for care and urgency is done by numerous methods and it is challenging due to missing visual contact. The following factors, for example, are connected to the assessment process: personal traits of nurse and patient, cultural differences, language skills and working environment. Nurse education and work experience plays a big role in assessment of need of care and urgency. There are several instructions generated for assessment of needs for care with a different prioritization of classification. A common goal for the instructions is the right treatment at the right time. The results showed the importance of emphasizing the education with various methods, because it has a significant role with nurses practicing assessment. The emergency department triage ratings can be used to apply instructions of need of care assessment on the phone. In Finland, only few researches have been done related to the assessment of need of care and urgency on the phone. Further studies may be useful in development and quality improvement regarding assessment and need of care and treatment on the phone. Use of information technology can facilitate use of digital instructions

Monilajikerho-hankkeen pilotointi Kajaanissa - lasten kokemusten kartoittaminen tuntisuunnitelmien kehittämiseksi

Opinnäytetyömme lähti liikkeelle halustamme tehdä tutkimuksellinen opinnäytetyö ja kiinnostuksestamme lasten ja nuorten liikuntaa kohtaan. Koronapandemian aikana lasten ja nuorten liikunta vähentyi ja yksipuolistui entisestään, minkä takia aihe oli hyvin ajankohtainen. Aiheen valintaan vaikutti lajitaustamme salibandynpelaajina- ja valmentajina. Toimeksiantajana toimi Suomen Salibandyliitto, jolla oli meneillään monilajikerho-hankkeen pilotointi. Heillä oli tarve saada tietoa, kuinka monilajikerhon valmiit tuntisuunnitelmat ja kohderyhmä kohtaavat. Teimme yhteistyötä kajaanilaisen salibandyseura Papaksen kanssa, joka toimi monilajikerhon järjestäjänä. Pilotointi toteutettiin osana Harrastamisen Suomen mallia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli testata monilajikerho-hankkeen tuntisuunnitelmia ja selvittää niiden toimivuutta kartoittamalla osallistuneiden kokemuksia. Kohderyhmänä toimi 7–8-vuotiaat lapset. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa hyödyllistä tietoa tuntisuunnitelmista niiden kehittämiseksi. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Tutkimuskysymyksissä otimme huomioon toimeksiantajan tarpeet, koska monilajikerho-hankkeen tuntisuunnitelmien toimivuudesta ei ollut aikaisempaa tutkittua tietoa. Aineistonkeruumenetelmänä toimi ryhmässä toteutettava teemahaastattelu. Haastatteluita oli yhteensä kuusi, jotta jokaisen tuntisuunnitelman toimivuudesta saataisiin tietoa. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten avulla saimme kartoitettua lasten ajatuksia monilajikerhosta. Lapset viihtyivät kerhossa ja heillä oli hauskaa. Lapset pitivät erityisesti temppuradoista ja salibandyn pelaamisesta. Harjoitukset olivat lasten ikään ja taitotasoon nähden sopivia, mikä vahvisti lasten liikuntamotivaatiota. Tasapainoa vaativat harjoitukset koettiin haastaviksi. Lapset olisivat halunneet vaikuttaa enemmän monilajikerhon sisältöön. Lapset oppivat monilajikerhossa uusia leikkejä ja pelejä. Salibandyn välineenkäsittelytaidot korostuivat uuden oppimisessa. Lapset saivat monilajikerhossa paljon onnistumisen kokemuksia, mikä tukee pätevyyden tunnetta. Lapset osasivat luetella eri liikuntalajeissa vaadittavia motorisia perustaitoja. Lasten mielestä liikuntataitojen oppiminen vaatii periksiantamattomuutta, rohkeutta ja positiivisen ilmapiirin. Lapset osallistuivat monilajikerhoon mieluisan sisällön ja yllätyksellisyyden vuoksi. Lapset kokivat monilajikerhon omana harrastuksenaan ja osana arkeaan. Kehitysehdotuksena on tuntisuunnitelmien muokkaaminen ja kehittäminen tutkimuksen antaman tiedon perusteella. Tuntisuunnitelmia voisi kehittää muun muassa osallistamalla lapset sisällön suunnitteluun. Jatkotutkimuksena tuntisuunnitelmien toimivuutta voisi tutkia käyttämällä erilaista tutkimusmenetelmää, kuten havainnointia. Suomen Salibandyliitto on käyttänyt tutkimuksesta saatua tietoa hyväksi monilajikerhon käsikirjassa.This thesis started out of the desire to conduct a research thesis and the authors’ interest in children's and youth's exercise. During the corona pandemic, children's and young people's exercise decreased and became even more one-sided, which is why the topic was current. The choice of topic was influenced by the authors’ sports background as floorball players and coaches. The client was the Finnish Floorball Association, which was piloting a multisport club project. They needed information on how the prepared lesson plans of the multisport club and the target group meet. The authors collaborated with the floorball club Papas from Kajaani, the organizer of the multisport club. The piloting was implemented as part of the Finnish Model of Activities. The purpose of the thesis was to test the lesson plans of the multisport club project and determine their functionality by surveying the experiences of the participants. The target group was children aged 7–8. The aim of the thesis was to provide useful information about lesson plans for their development. The research method of the thesis was qualitative study. In the research questions, the client's needs were considered. There was no previously researched information on the functionality of the lesson plans of the multisportclub project. Thematic group interview served as the data collection method. There was a total of six interviews in order to receive information about the functionality of each lesson plan. Inductive analysis was used as the content analysis method. With the help of the research results, it was possible to survey children's thoughts about the multisport club. The children enjoyed the club and had fun. They liked especially the trick tracks and playing floorball. The exercises were suitable for the children's age and skill level, which strengthened the children's exercise motivation. Exercises requiring balance were perceived as challenging. The children would have liked to have more influence on the content of the multisport club. Children learned new games in the multisport club. The floorball equipment handling skills were emphasized in learning new skills. The children gained many experiences of success in the multisport club, which supports the feeling of competence. The children were able to list the basic motor skills required in different sports. According to the children, learning physical skills requires perseverance, courage and a positive atmosphere. The children participated in the multisport club because of the pleasant content and surprises. The children experienced the multisport club as their own hobby and part of everyday life. The development proposal is to modify and develop lesson plans based on the information provided by the research. Lesson plans could be developed by involving the children in planning the content. As a follow-up study, the functionality of lesson plans could be studied using a different research method, such as observation. The Finnish Floorball Association has used the information obtained from the research in the multisport club handbook

Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen Yeti-tabletin avulla : mukautetun tabletin ja ohjekirjan luominen ikääntyneille ja hoitohenkilökunnalle

Digitaalisen teknologian, kuten mobiililaitteiden käytön lisääntyminen yhteiskunnassamme edellyttää ihmisiltä jatkuvaa oppimista sekä sen käyttöön adaptoitumista. Ikääntyneiden digitaalista pätevyyttä tulee tukea, jotta heillä on mahdollisuuksia osallistua mobiililaitteiden käyttöön siinä missä muutkin käyttäjät. Toimintaterapian ainutlaatuisen näkökulman avulla voidaan tukea ikääntyneitä digitaalisen teknologian käytössä ja edistää heidän toimintakykyään mobiililaitteiden avulla. Opinnäytetyö keskittyy Yeti-tabletin kehittämiseen palvelutalo Iso-Heikin ikääntyneiden ja henkilökunnan keskuudessa teoria- ja tutkimustietoon perustuen. Tarkoituksena on tehdä Yeti-tabletin sisällön mukautus ja ohjekirja uudistetun tabletin käyttöön. Tavoitteena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä tabletin avulla ja mahdollistaa itsenäisempi käyttökokemus. Tavoitteena on myös, että henkilökunta osaa tukea tabletin käytössä sekä pystyy tarjoamaan kuntouttavaa vapaa-ajan toimintaa. Kehitystyön tuotoksena on Yeti-tabletin mukautettu sisältö haastatteluiden sekä tutkimus- ja teoriatiedon pohjalta. Mukautetun Yeti-tabletin käytön tueksi on luotu käyttäjälähtöinen ohjekirja. Ohjekirjan ja mukautettu tabletti havainnollistettiin kehitystyön lopussa perehdytyksenä