KAAKON SUURIN 2017 – MARKKINOINTISUUNNITELMA KOUVOLAN SUSIEN SALIBANDYJAOSTOLLE

Sudet ry on kouvolalainen urheiluseura, joka on jakautunut jalkapallo- ja salibandyjaostoihin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda markkinointisuunnitelma salibandyjaoston junioripuolelle. Suunnitelman tarkoituksena on toimia pohjana jaoston markkinoinnille. Markkinoinnin avulla pyritään houkuttelemaan uusia katsojia peleihin ja uusia harrastajia seuraan. Markkinointisuunnitelmassa on kartoitettu Susien alkutilannetta, sekä mahdollisuuksia ja mahdollisia uhkatekijöitä tulevaisuudessa. Tämän jälkeen on selvitetty markkinoinnin eri keinoja, joita hyödyntämällä Sudet voivat parantaa mahdollisuuksiaan tavoittaa uusia potentiaalisia asiakkaita. Myös sponsorointia ja erilaisia varainhankintakeinoja on käyty läpi. Lopuksi on kerrottu markkinoinnin seurannasta, jonka avulla voidaan arvioida toteutettujen keinojen toimivuutta tulevaisuudessa. Kaikkien markkinointikeinojen yhteydessä on myös annettu ideoita, joita Sudet voivat hyödyntää markkinoinnissaan. Työn tuloksena on markkinointisuunnitelma junioritoimintaan, jonka pohjalta voidaan alkaa toteuttamaan markkinointia Susien haluamalla tavalla. Markkinointisuunnitelman tarkoituksena on tukea seuran toimintaa.Sudet is an athletic club in Kouvola, which has been divided into football and floorball divisions. The purpose of this thesis was to create a marketing plan for their floorball division’s junior teams. The plan’s purpose is to serve as the foundation for the division’s marketing. The aim of the marketing plan is to attract new spectators for the games and new players for the club. First, the current state of Sudet has been charted, in addition to a description of potentials and possible threats in regards of the future. Next, different methods of marketing are explained with the purpose of improving Sudet’s opportunities of reaching new potential customers. Sponsoring and different methods for gathering funds have also been covered. Finally, means of tracking the development and evaluating the chosen marketing techniques in the future have been given. Suggestions regarding each marketing method have also been given enabling Sudet to utilize the method in their marketing. The result of this thesis is a marketing plan for the floorball junior members of Sudet. Based on the plan, Sudet can start building their marketing as they see fit. The purpose of a marketing plan is to support the club’s operations

Maaseudun kehittämisrahastosta maksettujen yritystukien takaisinperiminen valtiontalouden ja tuensaajan näkökulmasta

Tässä pro gradu-tutkimuksessa tarkastellaan Maaseudun kehittämisrahastosta maksettujen yritystukien takaisinperintää julkisten varojen huolellisen käytön ja tuensaajan näkökulmista. Julkisia varoja käytettäessä toiminnalla on tietyt vaatimukset sekä Euroopan unionin että kansallisen lainsäädännön nojalla. Tutkimuskysymyksenä on, miksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta maksettuja yritystukia peritään takaisin? Tutkimuskysymystä tarkastellaan lainsäädännön, oikeuskirjallisuuden, oikeuskäytännön ja muiden oikeuslähteiden sekä ammattikirjallisuuden avulla, oikeusdogmaattisella menetelmällä. Tutkimus sivuaa useampaa oikeudenalaa mutta on hallintooikeudellinen ja erityisesti finanssihallinto-oikeudellinen tutkimus. Tuen myöntämisellä ja maksamisella on tarkat edellytykset ja maksamista edeltää monta vaihetta, joissa viranomaiset tekevät hallintopäätöksiä. Tuensaajan tai viranomaisen toiminnassa tapahtuva virhe voi johtaa säädösten vastaiseen menettelyyn, jolloin on harkittava, pitääkö maksettu tuki periä takaisin. Aiheettomasti maksetun tuen periminen takaisin tuensaajalta on tärkeää huolellisen julkisten varojen käytön näkökulmasta, mutta tilannetta voidaan joutua tarkastelemaan myös tuensaajan luottamuksensuojan kannalta. Tästä voi aiheutua ristiriitoja hallinnon oikeusperiaatteiden ja lainsäädännön välillä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Urban wetland parks in Finland: improving water quality and creating endangered habitats

Urbanization changes water balance, degrades water quality and disrupts habitats. Wetlands offer storm water volume and flow control, water pollution mitigation, and rich land–water interphase habitats. In the present case study, urban wetlands were designed and implemented to provide multiple functions, including water quality improvement and the establishment of critically endangered clay stream habitat, along a revived urban stream within the Baltic Sea watershed in Southern Finland. The primary water quality concern in the recipient lake is algal bloom controlling and clay particle-carried phosphorus. Wetlands were monitored for functioning over five calendar years. At a wetland monitored for 5 years, herbaceous vegetation was well self-established in the second year, and reached 102 species, of which 97% were native, in the fifth growing season. Successful breeding of amphibians and water birds occurred right after construction. Continuous water quality monitoring over the fourth year at this wetland, with 0.1% area of its watershed, revealed seasonal and event-based differences: for total phosphorus, an annual 10% average with lower removal rates outside, and up to 71% event reductions during the growing season, while highest load reductions occurred during heavy rain and snowmelt events outside the growing season. The created wetlands provided critical habitat and beneficial functions and thus compensated partly for urbanization.Peer reviewe

Reliability of temperature signal in various climate indicators from northern Europe

We collected relevant observational and measured annual-resolution time series dealing with climate in northern Europe, focusing in Finland. We analysed these series for the reliability of their temperature signal at annual and seasonal resolutions. Importantly, we analysed all of the indicators within the same statistical framework, which allows for their meaningful comparison. In this framework, we employed a cross-validation procedure designed to reduce the adverse effects of estimation bias that may inflate the reliability of various temperature indicators, especially when several indicators are used in a multiple regression model. In our data sets, timing of phenological observations and ice break-up were connected with spring, tree ring characteristics (width, density, carbon isotopic composition) with summer and ice formation with autumn temperatures. Baltic Sea ice extent and the duration of ice cover in different watercourses were good indicators of winter temperatures. Using combinations of various temperature indicator series resulted in reliable temperature signals for each of the four seasons, as well as a reliable annual temperature signal. The results hence demonstrated that we can obtain reliable temperature information over different seasons, using a careful selection of indicators, combining the results with regression analysis, and by determining the reliability of the obtained indicator.Peer reviewe

Effect of remdesivir post hospitalization for COVID-19 infection from the randomized SOLIDARITY Finland trial

We report the first long-term follow-up of a randomized trial (NCT04978259) addressing the effects of remdesivir on recovery (primary outcome) and other patient-important outcomes one year after hospitalization resulting from COVID-19. Of the 208 patients recruited from 11 Finnish hospitals, 198 survived, of whom 181 (92%) completed follow-up. At one year, self-reported recovery occurred in 85% in remdesivir and 86% in standard of care (SoC) (RR 0.94, 95% CI 0.47-1.90). We infer no convincing difference between remdesivir and SoC in quality of life or symptom outcomes (p > 0.05). Of the 21 potential long-COVID symptoms, patients reported moderate/major bother from fatigue (26%), joint pain (22%), and problems with memory (19%) and attention/concentration (18%). In conclusion, after a one-year follow-up of hospitalized patients, one in six reported they had not recovered well from COVID-19. Our results provide no convincing evidence of remdesivir benefit, but wide confidence intervals included possible benefit and harm.Peer reviewe

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Valinnoillaan valituksi : Koelauluohjelmiston valintaperusteita lyyrisen koloratuurisopraanon näkökulmasta

Opinnäytetyö käsittelee koelauluihin soveltuvaa lauluohjelmistoa ja sen valintaperusteita. Aihetta tarkastellaan lyyrisen koloratuurisopraanon äänityypin näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitkä ovat hyvän koelauluohjelmiston kriteerit. Lisäksi tarkastellaan, millaisiin luotettaviin lähteisiin laulaja voi tukeutua valintoja tehdessään. Työssä esitellään myös lyhyesti saksalaista äänityyppiluokitusta ja sen vaikutuksia koloratuurisopraanon oopperaohjelmistoon. Työ on taidetekotyyppinen, ja kirjallisen osuuden lisäksi siihen kuuluu konsertti. Konsertin ohjelma on kooste erityylisiä, koelaulumateriaaliksi soveltuvia aarioita ja lauluja. Laulajan tarvitseman ohjelmiston osa-alueisiin tutustutaan tutkimalla kansallisten ja kansainvälisten laulukilpailuiden teosvaatimuksia. Kilpailuihin osallistuneiden koloratuurisopraanoiden ohjelmistosta kerätään esimerkkejä suosituista lauluvalinnoista. Kirjallisuuslähteiden lisäksi ohjelmiston ja äänityypin suhdetta pohditaan kahden asiantuntijahaastattelun avulla. Haastateltavina ovat oopperalaulaja Ritva-Liisa Korhonen sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtori Outi Kähkönen. Työssä todetaan, kuinka suuri merkitys äänityypeillä on Euroopan ja erityisesti saksankielisten maiden oopperatoiminnassa. Laulaja pystyy hyödyntämään vakiintuneita äänityyppiluokituksia koelauluihin valmistautuessaan. Aiheesta on löydettävissä runsaasti lähdemateriaalia. Erityisesti yksi teos, Rudolf Kloiberin Handbuch der Oper, on yleisesti hyväksytty ohjenuoraksi laulajille ja oopperataloille. Muun laulumusiikin, kuten liedin, alueella ei ole käytössä samankaltaista tarkkaa jakoa äänityyppien kesken. Tämän tyylisen ohjelmiston valitsemisessa laulaja joutuu turvautumaan enemmän omiin arvioihinsa. Kilpailuohjelmista on kuitenkin löydettävissä joitain äänityypille tyypillisiä linjoja. Esimerkiksi Richard Straussin liedit sekä uusi suomalainen musiikki yhdistävät koloratuurisopraanoiden ohjelmistoluetteloita.The purpose of this thesis was to collect information on the selection of useful auditioning repertoire for a singer. It is written from the standpoint of a lyric coloratura-soprano. The objective was to examine the criteria for a successful auditioning repertoire and reliable sources of information for singers to use while making their decisions. The German voice classification system is briefly introduced with emphasis on the effects it has on the opera repertoire of a coloratura soprano. The thesis consists of a written theoretical part and a concert. The concert program is a selection of possible auditioning songs and arias. The different parts of required repertoire were collected by using the rules and regulations of national and international competitions for singers. By viewing the competition programs a few examples of songs were gathered from the repertoire often chosen by coloratura-sopranos. In addition to literature sources the relation between voice type and repertoire is examined through two interviews. Interviewees are opera singer Ritva-Liisa Korhonen and senior lecturer in vocal music from Sibelius-Academy, Outi Kähkönen. It is indicated in the thesis that the voice type classification plays a major role in European opera, especially in German-speaking countries. A singer is able to use these established classifications to their advantage when choosing the audition repertoire. Especially the work of Rudolf Kloiber, Handbuch der Oper, is considered to be a generally acknowledged source of information, regarding the voice classifications in opera. In other forms of art-song, such as Lied, such specific classifications are not used. With this type of repertoire, a singer needs to rely more on their own judgement. However, some conclusions can be made from the competition repertoires. For example, the works of Richard Strauss and modern Finnish music would appear to be popular choices among coloratura-sopranos.Liitteisiin kuuluu konserttitaltiointi, joka on arkistoitu TAMK Musiikin kirjastoon

Hydrology of Kilsoinoja catchment and the effect of stormwater wetlands on stream flow

Tässä työssä käsitellään läpäisemättömyyden luokittelua, sadetapahtumien hydrologiaa ja kosteikkojen vaikutusta virtaamiin. Työ suoritettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa osana Euroopan Unionin rahoittamaa Life+11 ENV/FI/911 Keidas-projektia, jota koordinoi Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos ja projektipartnereina toimivat Uudenmaan ELY-keskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys sekä Vihdin kunta. Työn tutkimusalueen eli Vihdin Kilsoinojan valuma-alueen läpäisemättömät pinnat (TIA) luokiteltiin käyttäen automaattista luokittelumenetelmää ja erittäin korkean resoluution ilmakuvia. Automaattinen menetelmä oli tehokas ja tuotti tarkkaa tietoa pintojen tyypeistä. Väärin luokiteltuja pikseleitä jäi kuitenkin jonkin verran erityisesti varjon ja paljaan maan luokkiin. Kilsoinojan valuma-alueen alaosaan on rakennettu kaksi kosteikkoa, Niittu ja Portti (0,22 % valuma-alueesta). Kahden vuoden automaattiseurantaan perustuvassa hydrologisessa tarkastelussa havaittiin, että kasvukaudella pääosan kosteikkojen valunnasta sadetapahtumissa tuottaa harjulla sijaitseva taajaman osavaluma-alue (260 ha, TIA 32 %) ja kasvukauden ulkopuolella savi- ja kalliomaalla sijaitseva pelto- ja metsävaltainen osavaluma-alue (202 ha, TIA 2 %). Koko valuma-alueen (550 ha) keskimääräinen valuntakerroin oli kasvukaudella 0,05 ja kasvukauden ulkopuolella 0,18 suurimpien arvojen ollessa vastaavasti 0,17 ja 0,38. Läpäisevät pinnat tuottivat siis suurilla sateilla ja kasvukauden ulkopuolella merkittävästi valuntaa, sillä koko valuma-alueen läpäisemättömyys oli 16 %. Suurimmat hetkelliset valumat havaittiin pelto- ja metsävaltaisella osavaluma-alueella kevään lumen sulamisen aikaan (3,8 l/s/ha) ja taajaman osavaluma-alueella kesän lyhyen rankkasateen jälkeen (2,7 l/s/ha). Kilsoinojan kosteikkojen viivytystilavuus on nykytilassa riittävä laskennallisten muutaman kerran vuodessa toistuvien rankkasateiden sekä tätä pienempien sateiden viivyttämiseen kasvukaudella. Kasvukauden ulkopuolella kosteikkojen viivytystilavuus on usein osittain valmiiksi täyttynyt, joten se saattaa ylittyä jo keskisuurilla sateilla. Alustavan tarkastelun pohjalta suurempi ylävirran Niittu-kosteikko tasoittaa virtaamahuippuja keskimäärin 60 % ja huiput pienenivät, kun kosteikon viivytystilavuus ei ylittynyt. Niitun alapuolella sijaitsevalla pienemmällä Portti-kosteikolla keskimääräinen pienentyminen aleni 19 %:sta 7 %:iin Niitun rakentamisen jälkeen, sillä virtaamahuiput tasoittuivat jo Niitulla.This study focuses on imperviousness classification, hydrology of rainfall events and the effect of stormwater wetlands on stream flow. The study was conducted at the Uusimaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment as a part of EC funded Life+11 ENV/FI/911 Urban Oases Project, which is carried out by the University of Helsinki Department of Forest Sciences (coordinating), Uusimaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment; Water Protection Association of the River Vantaa and Helsinki Region; and the Municipality of Vihti (partners). The impervious surfaces of the study catchment Kilsoinoja were classified using an automatic image classification procedure and very high resolution aerial images. The automatic method was efficient and it provided accurate information on the types and locations of different impervious and pervious surfaces. Some misclassified pixels remained especially in the classes shadow and bare earth. Two stormwater wetlands have been established in downstream sections of Stream Kilsoinoja, named Niittu and Portti (0,22 % of catchment). Two years of automated hydrologic monitoring showed that after rainfall events, the urban subcatchment located on a ridge (260 ha, TIA 32 %) produced more runoff than the agricultural and forested subcatchment (202 ha, TIA 2 %) located on clay and rocky soil during warm season, whereas in cold season the situation was opposite. The runoff coefficient of the whole catchment (550 ha) was 0,05 during warm season and 0,18 during cold season whereas the highest values were 0,17 and 0,38, respectively. The pervious surfaces produced remarkable amounts of runoff during heavy rainfall and cold season since TIA for the entire catchment was 16 %. The highest observed runoff rates were observed during spring snow melt in the agricultural and forested subcatchment (3,8 l/s/ha) and after a short heavy rain in summer in the urban subcatchment (2,7 l/s/ha). The storage volume of the wetlands can delay runoff produced by a medium storm in the current land use situation during the warm season. During the cold season, the storage volume is often partially full and medium size storms can produce enough runoff to exceed the storage volume. Based on preliminary inspection the upper Niittu wetland attenuated peak flows on average 60 % and attenuation occurred if the storage volume was not exceeded. The smaller Portti wetland downstream attenuated peak flows on average 19 % before Niittu was built. After completion of the Niittu wetland upstream, the attenuation reduced to 7 % since Niittu had already attenuated the flow

Tapahtumalogistiikka ES-tapahtuman järjestämisessä : Case: *ship Startup Festival

*ship Startup Festival on startup-yrityksille tarkoitettu tapahtuma, jonka järjestää Patteri Entrepreneurship Society -yhdistys. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda yhteen nuoria yrittäjiä ja mentoreita eri toimialoilta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata tapahtumalogistiikan kulku *ship Startup Festival -tapahtumassa, löytää logistiikkaan liittyviä ongelmia ja ehdottaa niihin ratkaisuja sekä selvittää logistiikkasuunnitelman tarpeellisuutta ja antaa kehitysehdotuksia seuraavaa tapahtumaa varten. Lisäksi tavoitteena on luoda alustava aikataulu seuraavan tapahtuman tavaralogistiikkaa varten. Työn tarkoituksena on toimia pohjana *ship Startup Festivalin vuoden 2020 tapahtuman logistiikan suunnittelulle. Aluksi työssä selvitetään tapahtuman järjestämisen ja tapahtumalogistiikan sisältö teoriassa, startup-tapahtumien sisältö yleisesti sekä esitellään *ship Startup Festivalin taustaa. Tämän jälkeen työssä tutkitaan tapahtuman logistiikan toimivuutta havainnoinnin ja teemahaastattelun avulla. Tapahtuman logistiikka jaetaan kahteen osaan: ihmis- ja tavaralogistiikkaan, joista keskitytään erityisesti tavaralogistiikan osuuteen. Lopuksi kuvataan yksityiskohtaisesti tapahtuman logistiikan vaiheet ja ongelmat sekä ehdotetaan toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi. Lisäksi joka osuudessa annetaan kehitysehdotuksia logistiikan parantamiseksi ja lopuksi on vielä annettu ehdotus jatkotoimenpiteistä. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt analyysi *ship Startup Festival -tapahtuman logistiikasta ja alustava aikataulu seuraavan tapahtuman tavaralogistiikalle toimivat pohjana toimeksiantajan mahdolliselle logistiikkasuunnitelmalle. Logistiikkasuunnitelman tarpeellisuus todistetaan ongelmatilanteiden havainnoin ja niiden ratkaisuehdotusten kautta