Epidemiology and eradication of infectious bovine

Background: Infectious bovine rhinotracheitis/infectious pustular vulvovaginitis (IBR/IPV) is a significant disease among domestic and wild cattle. The BHV-1 infection was first detected in Finland in 1970; presumably it was imported in 1968. The infection reappeared in the large-scale bulk-tank milk surveillances which started in 1990, and was eradicated in 1994. Our aim is to describe the epidemiology of this infection in Finland, and its eradication. Materials and methods: The official sources of pertinent information, the legal basis for the disease control and the serological methods for the detection of the infection are described. Results and conclusion: Ten AI bulls were found to be seropositive in 1970–1971. The total number of herds with BHV-1 antibody positive animals in the large-scale surveillance in 1990 and subsequent epidemiological investigations in 1991 was five, and the total number of seropositive animals was 90. The five herds formed three epidemiological units; semen of at least one bull seropositive in 1971 had been used in each unit. This remained the only plausible route of infection in each of the three units. Using the 'test and slaughter' approach and total stamping out in one herd the infection was eradicated in 1994

Epidemiology and eradication of infectious bovine rhinotracheitis/infectious pustular vulvovaginitis (IBR/IPV) virus in Finland

Background: Infectious bovine rhinotracheitis/infectious pustular vulvovaginitis (IBR/IPV) is a significant disease among domestic and wild cattle. The BHV-1 infection was first detected in Finland in 1970; presumably it was imported in 1968. The infection reappeared in the large-scale bulk-tank milk surveillances which started in 1990, and was eradicated in 1994. Our aim is to describe the epidemiology of this infection in Finland, and its eradication. Materials and methods: The official sources of pertinent information, the legal basis for the disease control and the serological methods for the detection of the infection are described. Results and conclusion: Ten AI bulls were found to be seropositive in 1970–1971. The total number of herds with BHV-1 antibody positive animals in the large-scale surveillance in 1990 and subsequent epidemiological investigations in 1991 was five, and the total number of seropositive animals was 90. The five herds formed three epidemiological units; semen of at least one bull seropositive in 1971 had been used in each unit. This remained the only plausible route of infection in each of the three units. Using the 'test and slaughter' approach and total stamping out in one herd the infection was eradicated in 1994

Risk assessment of importing bovine viral diarrhea (BVD) into Finland

Naudan virusripuli, BVD, on endeeminen ja prevalentti tauti Pohjois-Amerikan (Yhdysvallat ja Kanada) alueella. Suomessa BVD:n esiintyminen on saatu rajattua kansainvälisesti katsoen erittäin alhaiselle tasolle. Tämä kuvaileva riskinarviointi noudattaa Maailman eläintautijärjestön (OIE) ohjeiden mukaista jaottelua tuontiriskin arvioinnissa. 1. Vaaran tunnistus: Nautaeläinten keinosiemennys on eräs tunnettu BVD -viruksen (BVDV) tartuntareitti. Pohjois-Amerikasta maahan tuotavan sperman mahdollisesti sisältämää BVDV kontaminaatiota on pidettävä vaaratekijänä Suomen hyvän BVD -tilanteen kannalta. 2. Leviämisarvio: Pohjois-Amerikasta tuotavien sperma-annosten joukossa voi vuosittain olla joitakin BVDV:n kontaminoimia annoksia. Näihin annoksiin liittyy vähäinen, mutta ei täysin olematon riski BVDV - tartunnan leviämisestä suomalaiseen nautakarjaan. 3. Altistumisen arviointi: Kontaminoitujen tuontispermaerien oletetaan voivan aiheuttaa tartunnan ainakin puolessa altistuneista emistä. BVDV -tartunnan saaminen tätä kautta on vuositasolla harvinainen, mutta todennäköisyydeltään ei täysin olematon tapahtuma. 4. Seurausten arviointi: Pysyvästi infektoituneen (PI) vasikan syntymisen odotusarvona voidaan laskelman mukaan pitää yhtä PI vasikkaa / 4 – 8 vuotta. Gamma jakauman avulla mallinnetuista tapahtumien välisistä ajanjaksoista 90% on alle 11,2 ja vastaavasti alle 25,0 vuotta. 5. Riskin kokonaisarviointi: PI-vasikan syntyminen Pohjois-Amerikasta peräisin olevan sperman tuonnin seurauksena on varsin harvinainen tapahtuma. Tapahtuman potentiaalisten seurausten kannalta arvioitua taajuutta ei voi pitää täysin merkityksettömänä.Bovin Virus Diarre BVD, är frekvent förekommande och endemisk för Nord Amerika (Förenta Staterna samt Canada). I Finland har man lyckats begränsa förekomsten till en internationellt sett mycket låg nivå. Denna kvalitativa riskbedömning är uppställd I enlighet med Världsorganisationen för djurhälsa OIE:s direktiv för import riskbedömning: 1. Identifikation av fara: Insemination av nötkreatur är en känd smittoväg för BVD. Den potentiella kontaminationen av sperma från Nord-Amerika med BVDV kan anses som en riskfaktor för den goda BVD situationen i Finland. 2. Bedömning av risken för smittspridning: I sperma doser importerade från Nord- Amerika kan det årligen förekomma ett litet antal doser kontaminerade med BVD virus (BVDV). Risken för spridning av BVDV smitta till finska nötkreatur med denna sperma är liten men inte obefintlig. 3. Bedömning av exponeringsrisken: De kontaminerade doserna antas kunna sprida smittan till hälften av de exponerade korna. På årsnivå är risken för spridning av BVDV till finländska kor med sperma låg men inte utesluten. 4. Bedömning av konsekvenserna: Enligt beräkningarna är den förväntade tidsintervallen mellan födsel av en persistent infekterad (PI) kalv 4 – 8 år. Inom ett gammadistribuerat interval sker 90 % av fallen fore 11,2 eller 25,0 år. 5. Riskestimat: Det föds inte ofta PI kalvar som följd av import av BVDV kontaminerad sperma från Nord-Amerika. Med tanke på de potentiella konsekvenserna är frekvensen dock inte helt obetydlig.Bovine viral diarrhea, BVD, is endemic and prevalent disease in North America (United States and Canada). In Finland the occurrence of BVD has been reduced to internationally very low level. This descriptive assessment follows the guidelines for import risk analysis by the World organisation for animal health (OIE). 1. Hazard identification: Artificial insemination of bovine animals is a recognized route of transmission of BVD virus (BVDV). The possible contamination by BVDV of bovine semen imported from North America constitutes a hazard for the favourable BDV situation among Finnish cattle. 2 Release assessment: The lots of semen imported from North America may contain annually a few contaminated by BVDV. The risk of release through these lots is a remote but not wholly insignificant possibility. 3. Exposure assessment: The contaminated lots of semen are considered to be able to transmit the infection to at least half of the dams inseminated with them. Contraction of BVDV infection this way is annually a rare event with low but not zero probability. 4. Consequence assessment: The predicted frequency for birth of persistently infected (PI) calves is one every 4 – 8 years. 90% of the intervals modelled with Gamma distribution lie below 11.2 and 25.0 years, respectively. 5. Risk estimation: Birth of a PI calf due to the import of contaminated sperm from North America is a quite rare event, but taking the potential consequences into account, this frequency is not completely insignificant

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Märehtijöiden virustautien vastustus ja juuriminen

The monitoring and control of infectious animal diseases, limiting or prevention of their spread and efforts towards their eradication are central tasks of the veterinary civil service. In addition to the cost-effectiveness of prophylaxis over disease and treatment, the animal welfare aspect is also involved. The purpose of this work is to review, describe and assess the available control measures against selected viral infections or diseases of domestic ruminants. The selected infections or diseases are bovine viral diarrhoea / mucosal disease (BVD), infectious bovine rhinotracheitis / infectious pustular vulvovaginitis (IBR), enzootic bovine leukosis (EBL) and maedi-visna (MV) of sheep. Decisive control and eradication measures are necessarily based on the biological, veterinary and diagnostic characteristics of the afflictions, as well as on their epidemiology in terms of the intrinsic determinants of the hosts, host-agent relationships, transmission of the infection and occurrence of these infections or diseases. This information is compiled with special reference to available or possible control and eradication measures, and those employed in major cattle and sheep producing countries are outlined and assessed briefly. The domestic and EU legislation that forms the official framework for disease control and eradication, as well as the official measures and the voluntary programmes are reviewed. The first recorded entries of the occurrence of BVD and EBL in Finland date back to the 1960s, those of IBR to the beginning of the 1970s and of MV to the beginning of the 1980s. Large-scale surveillance and health monitoring among dairy, suckler-cow and beef herds and sheep flocks, starting during the first half of the 1990s, enabled the estimation of actual prevalences of these infections and diseases. The successful eradication of IBR and EBL in 1994 and 1996, respectively, and the significant reduction in the occurrences of BVD and MV from 1990 to date, are reported in detail. The efficacies of the official control and eradication measures and of the voluntary control programmes are analyzed further with a heuristic formulation for the infection reproduction number (R), i.e. the number of secondary cases produced by one infective animal. The influence of the measures is resolved into probability of transmission, frequency of infectious contacts and length of the infectious period, and the impact of the measures on each component is graded on a three-step scale. The conclusion is drawn that the official measures complemented by voluntary actions for control and eradication have for the most part been adequate. In the case of BVD the decisive measures for final eradication have only been available since 2004 and their impact will be seen in the next few years. The role of continued surveillance and health monitoring for both overseeing the situation with BVD and MV, and maintaining an IBR and EBL-free status is emphasized.Tarttuvien eläintautien vastustaminen, niiden leviämisen rajoittaminen tai estäminen ja niiden juuriminen kuuluvat eläinlääkintöviranomaisten keskeisiin tehtäviin. Tärkeiksi nämä tehtävät tekee erityisesti sekä tautien ennalta ehkäisemisen edullisuus verrattuna taudin ilmenemisen ja hoidon aiheuttamiin kustannuksiin että eläinsuojelulliset näkökohdat. Tämä työ kohdistuu kotieläiminä pidettävien märehtijöiden neljän merkittävän virustaudin vastustus- ja juurimistoimenpiteiden kuvaamiseen ja niiden tehokkuuden arviointiin. Työssä käsitellyt taudit ovat naudan virusripuli, naudan tarttuva rinotrakeiitti, naudan tarttuva leukoosi sekä lampaiden maedi-visna. Ensimmäiset kirjatut havainnot virusripulin ja tarttuvan leukoosin esiintymisestä Suomessa ovat 1960-luvulta, rinotrakeiitin osalta 1970-luvun alusta ja maedi-visnan osalta 1980-luvun alkupuolelta. Vuonna 1990 aloitetut laajat seulonta- ja terveys-tarkkailututkimukset tekivät mahdollisiksi tautien esiintyvyyksien aiempaa luotettavammat määritykset. Työn kirjallisuuskatsauksessa kuvataan näiden tautien biologisia, eläinlääketieteellisiä ja diagnostisia ominaispiirteitä, sekä tautien yleistä esiintyvyyttä. Tautien epidemiologiaa käsitellään vastustustoimenpiteiden kannalta keskeisten eläinlajikohtaisten piirteiden ja isäntäeläinlajin ja taudinaiheuttajan välisten vuorovaikutusten osalta.Tautien vastustustoimia ja juurimishankkeita eräissä tärkeissä nautakarjaa ja lampaita tuottavissa maissa ja erityisesti Pohjoismaissa kuvataan lyhyesti. Työn toisessa osassa kuvataan tautivastustukselle Suomessa puitteet luova kotimainen ja EU -lainsäädäntö sekä vapaaehtoiset vastustusohjelmat. Tautien esiintyminen erityisesti vuoden 1990 jälkeen, rinotrakeiitin ja tarttuvan leukoosin onnistunut juuriminen sekä virusripulin ja maedi-visnan ilmaantuvuuden väheneminen kuvataan yksityiskohtaisesti. Vastustus- ja juurimistoimenpiteiden tehokkuutta eritellään tarkemmin käyttäen apuna tartuntatautien teoreettisen epidemiologian suuretta, tartunnan kertautumislukua (R). Tämä luku kuvaa sitä kuinka monta uutta tartuntaa yksi sairastunut eläin aiheuttaa. Johtopäätöksinä todetaan, että viralliset vastustustoimet yhdistettyinä vapaaehtoisiin ohjelmiin ovat olleet pääosin riittäviä. Erityisesti virusripulin osalta v. 2004 annetun asetuksen mukaisten tehokkaiden vastustustoimien vaikutus alkaa näkyä vasta lähivuosina. Jatkuvan tautiseurannan ja terveystarkkailun merkitystä korostetaan sekä virusripulin ja maedi-visnan tilanteen hallinnan että rinotrakeiitti- ja tarttuva leukoosi vapauden säilyttämisen kannalta

Puutiaislevitteinen borrelioosi

Lymen taudiksi tai borrelioosiksi kutsutun zoonoosinaiheuttaja on spirokeettabakteereihin kuuluva Borreliaburgdorferi. Tartunnan vektoreina toimivat vertaimevät niveljalkaiset, ja erityisesti Ixodes -sukuun kuuluvat puutiaiset. Meillä tautia esiintyy ihmisillä Ahvenanmaan ja lounaissaariston lisäksi Itä-Suomen puutiaisalueella. Tartunnan tai taudin esiintymisestä herkillä koti- tai villieläinlajeilla ei sen sijaan ole tutkimustietoa. Tässä työssä sovellettiin humaanidiagnostiikkaan tarkoitettu serologinen valmismenetelmä (ELISA) borrelia-vasta-aineiden määrittämiseen koirien seeruminäytteistä. Menetelmää käyttäen tutkittiin pieni, osaksi Itä Suomen puutiaisalueelta ja osaksi vertailualueelta Helsingistä ja sen ympäristöstä kerätty aineisto. Lappeenrannan alueelta kerätyn osa-aineiston keskiarvo erosi merkitsevästi- vertailuaineiston keskiarvosta. Sen sijaan Kuopiosta kerätyn osa-aineiston keskiarvo ei eronnut. Aineistossa on kaksi tapausta (2,1%), molemmat Lappeenrannan alueelta, jotka ovat mahdollisesti positiivisia. Anamnestisten tietojen ja saatujen tulosten voidaan katsoa tukevan sitä käsitystä, että koirat ovat ainakin osalla puutiaisaluetta alttiimpia borrelia-tartunnoille, kuin vertailualueella Helsingissä ja sen ympäristössä

Competitive exclusion of campylobacters from poultry with K-bacteria and Broilact

EI Tuike-linkitystävo