Hengellisyys muistisairaan saattohoidossa läheisen näkökulmasta tarkasteltuna

Suomessa saa vuosittain 13 000 henkilöä muistisairausdiagnoosin. Pysyvää, ympärivuorokautista hoitopaikkaa tarvitsevista henkilöistä suurimmalla osalla on muistisairaus. Se on etenevä aivosairaus ja johtaa kuolemaan. Muistisairauden eteneminen toimintakyvyn vajauksineen tuo potilaan hoidon ja hoivan piiriin. Hyvä saattohoito on kokonaisvaltaista hoitoa, sisältäen hengellisyyden. Saattohoidolla tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan myös muistisairaan palliatiivista hoitoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää AVAUS-mallia hyödyntäen; miten muistisairaan läheinen kokee hengellisyyden toteutuvan saattohoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä hengellisyyden huomioimiseksi muistisairaan potilaan saattohoidossa sekä saada kokemuksia AVAUS-mallin käytöstä. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen perusteella havaittiin, että saattohoitoa ja hengellisyyttä oli tutkittu, mutta ei muistisairaan läheisen näkökulmasta. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kahdessa organisaatiossa. Teemat oli sovellettu AVAUS-mallia hyödyntäen. Aineisto (N=15) analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksista kävi ilmi, että läheinen koki hengellisyyden toteutuvan muistisairaan saattohoidossa kristillisten arvojen ja traditioiden kautta. Hengellisyys ymmärrettiin uskonnollisuutena. Myös muita vakaumuksia tuli esille. Osa läheisistä ilmaisi, ettei muistisairaalla ollut hengellisiä tarpeita tai niistä ei ole koskaan keskusteltu. Muistisairasta oli vaikea tulkita sairauden edetessä. Hoitoympäristö voi tukea hengellisyyden toteutumista eri tavoin. AVAUS-mallia voidaan hyödyntää muistisairaan saattohoidossa henkisten ja hengellisten tarpeiden selvittämiseksi. Henkisyyden ja hengellisyyden määrittely on vaikeata. Kuitenkin voidaan todeta, että läheisen näkökulmasta hengellisyys toteutuu usealla eri tavalla muistisairaan saattohoidossa. Muistisairaan hengellisyyttä voi olla vaikea määrittää sairauden edetessä, joten ajoissa tehdyt ilmaisut hoidosta auttavat läheistä ja henkilökuntaa. Organisaatioissa, joissa muistisairaita hoidetaan, tulisi keskustella yhteisesti esimiesten johdolla aihepiiristä. AVAUS-mallin kysymyksiä voidaan soveltaa ja päällekkäisyyksiä poistaa omaan yksikköön sopivaksi.The progress of memory disorder decreases a patient’s capability to function in daily life and therefore brings him/her into hospice. Good terminal care means overall care where spirituality is also included. The aims were to produce information which helps take a patient’s spirituality into account in terminal care, and to get experiences of applying the AVAUS-model. The study was qualitative in nature, and based on interviews. The data were analyzed through inductive content analysis. The findings indicate that closest relatives of the patient experienced occurring especially through Christian habits and values. Spirituality was understood as religiousness. Some other beliefs were also observed. Some next of kin also stated that the patient does not have spiritual needs or those needs have never been discussed. Spirituality is a difficult concept to define. In the point of view of the patient’s next of kin, spirituality occurs in various ways. A patient’s spirituality can be difficult to discover. The early statements concerning a patient’s care are vital in the terminal care

Tulessa sulaneet - Viikinkiaikaisten pronssiriipusten pinnan rakenne- ja alkuaineanalyysi

Fysiikan ja muiden luonnontieteiden mittausmenetelmille on löytynyt runsaasti käyttöä arkeologian tutkimuksessa. Tässä työssä tutkittiin kahden Suomesta löytyneen, viikinkiaikaisen pronssiriipuksen alkuainekoostumusta ja pintarakennetta. Viikinkiajalla viitataan pohjoisen Euroopan myöhäisen rautakauden ajanjaksoon, vuosiin 800/825-1025/1100. Viikinkiajan ihmisten, etenkin naisten, pronssikorusto oli runsasta ja korulöytöjä on tehty paljon. Useat löydöt ovat peräisin polttokenttäkalmistoista, joihin vainajien jäänteet ja heidän mukanaan poltettu esineistö haudattiin ruumisroviolla polttamisen jälkeen. Riipusten pintaa kuvattiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (scanning electron microscope, SEM) ja pintakerrosten alkuainekoostumusta mitattiin ja analysoitiin energiaerotteisella röntgenspektroskopialla (energy dispersive X-ray spectroscopy, EDS) ja röntgenfotoelektronispektroskopialla (X-ray photoelectron spectroscopy, XPS). XPS-mittausten yhteydessä näytettä myös sputteroitiin pinnan puhdistamiseksi ja syvempien kerrosten alkuainejakauman mittaamiseksi. Mittaustulosten perusteella pyrittiin arvioimaan korujen valmistukseen käytetyn metalliseoksen koostumusta sekä ruumisrovion ja hautaamisen vaikutusta alkuainejakaumaan sekä pinnan rakenteeseen. Havaintoja tehtiin myös pinnan kuparin ja lyijyn hapetustilasta. Riipusten metalliseoksessa vaikuttaisi tulosten perusteella olevan pääosin kuparia ja siihen sekoitettuna lyijyä. Myös sinkkiä havaittiin, ja saattaa olla, että metalliseos on hautaamisen vuoksi etenkin sinkin suhteen köyhtynyt. Pinnan rakenteessa havaittiin merkittävää epätasaisuutta, eikä materiaali vaikuta alkuainejakaumankaan perusteella kovin homogeeniselta. Pinnasta löytyi myös kupari- ja lyijykiteitä. Kupari esiintyi mittausten perusteella pääosin Cu2O:na ja metallisena kuparina, lyijy puolestaan PbO2:na ja metallisena lyijynä

Videorunouden poetiikka ja kuvan ja sanan suhde J. P. Sipilän videorunoteoksissa Sudenolento ja Sukupolvi (minä odotan sinua)

Tässä tutkimuksessa tarkastelen videorunouden poetiikkaa ja kuvan ja sanan suhdetta kahdessa suomalaisessa videorunoteoksessa. Tutkimuskysymykseni on, minkälaisia poeettisia keinoja kuvan ja sanan vuorovaikutuksesta on löydettävissä ja miten nämä keinot rakentavat kokonaisvaltaisempaa poetiikkaa kohdeteoksissani. Tarkastelen sekä kuvan ja sanan vuorovaikutuksessa syntyviä poeettisia keinoja että sitä, miten nämä keinot luovat tematiikkaa ja kokonaisvaltaisempaa poetiikkaa teoksissa. Pohdin, miten videorunoteosten säkeiden semanttinen taso saa lisämerkityksiä materiaalisvisuaalisten ominaisuuksien kautta ja miten kuvan elementistä voi löytää sanankin elementtiin liitettäviä poeettisia rakennusosia. Video mediumina on tutkimuksessani diskursiivinen tila, jossa kuvan ja sanan elementtien vuorovaikutus tapahtuu ja joka osaltaan luo elementeille erilaisia ominaisuuksia. Tutkimuksessa keskityn kuvaan ja sanaan elementteinä, videorunouden poetiikan elimellisinä rakenneosina ja lähtöoletuksenani on, että kuvan ja sanan elementit pitää materiaalisesta samankaltaisuudestaan huolimatta erottaa toisistaan poeettisten keinojen abstrahoimiseksi kohdeteoksista. Esittelen tutkimuksessa videorunoutta myös suhteessa sen läheisiin taiteenlajeihin. Tutkimusaineistonani ovat J. P. Sipilän videorunoteokset Sudenolento (2012) ja Sukupolvi (minä odotan sinua) (2013). Kaksitoistaminuuttinen Sudenolento koostuu kahdestatoista osasta, kun taas Sukupolvi on vain noin kolmen minuutin pituinen videorunoteos. Keskeisinä tutkimusmenetelminäni poeettisten keinojen löytämiseksi ovat teosten vertailu sekä ekfrasististen kohtien erittely kohdeteosten säkeiden retorisesta rakenteesta. Seuraan tutkimuksen analyysiosiossa Jarkko Toikkasen näkemystä intermediaalisesta kokemuksesta ja ekfrasiksesta. Intermediaalinen kokemus muodostuu kohdeteoksissani yksittäisissä kohtauksissa, joiden kautta kokonaisvaltaisempi poeettinen kokemus rakentuu. Myös Lars Elleströmin näkemykset intermediaalisuudesta ovat tutkimuksessani mukana. Yhdistän Kai Mikkosen ajatukset ikonotekstuaalisuudesta ja ekfrasiksesta Roland Barthesin vuorottelu- ja ankkurointifunktioihin ja W. J. T. Mitchellin ekfrasisteoriaan. Tutkimukseni loppupuolella Espen Aarsethin kybertekstiteoria ja Markku Eskelisen näkemykset kybertekstuaalisuudesta tuovat uusia näkökulmia ekfrasikseen ja videorunoteosten rakenteen erittelyyn. Tutkimukseni keskeisin johtopäätös on kontrastoitumisen muodostuminen tärkeimmäksi poeettiseksi keinoksi. Muita löytyneitä keinoja ovat kineettisyys, toisteisuus ja itsereflektiivisyys. Lisäksi tutkimustuloksenani on, että lukijan on tulkintaprosessin etenemiseksi ja poeettisen kokemuksen täydentymiseksi huomioitava ekfrasistiset kohdat havainnoimalla kohdeteosten säkeiden intermediaalista luonnetta ja retorista rakennetta

Soil moisture based yield model of wetland rainfed rice

Presents a model to be used to determine whether to grow a second short-duration rainfed rice crop in a given rainfall regime

Measurement of isotopically-exchangeable Zn in Zn-deficient paddy soil

The changes in soil chemistry following submergence of a soil for rice production result in zinc (Zn) being immobilized in very insoluble forms. Consequently, Zn deficiency is widespread in rice crops and in human populations that subsist on rice. We explored the use of stable isotopic dilution assays for assessing Zn dynamics in submerged paddy soil with two types of strongly Zn-deficient soil for rice cultivation in the Philippines. We optimized the isotope enrichment, electrolyte and equilibration time to measure isotopically-exchangeable Zn (E-values) without changing redox conditions. Available Zn was rapidly and strongly immobilized following submergence, which was controlled by CO2 accumulation. Addition of the isotopic tracer before submergence produced unreliable E-values because irreversible immobilization of the tracer progressed faster than isotopic exchange. Addition of the tracer to already reduced soil produced stable E-values for tracer–soil contact of up to 1 week. Longer periods produced unreliable E-values because of continuing irreversible fixation of the tracer. We discuss the implications for applications of isotopic dilution methods to measure trace-element dynamics in submerged soil

Harvest and Post?harvest Issues in Farming Systems Research

RESUMEN Los temas de la cosecha y post?cosecha en la investigaciön de sistemas agricoles La creciente literatura sobre la investigación de sistemas agricolas presta poca atención al sistema de cosecha y post?cosecha (SCPC), Y aún así el SCPC es probable que sea central en cualquier programa de investigación de sistemas agrícolas, tanto por ser prioritario de por sí como por los efectos que tendrán en el SCPC tradicional los cambios tecnológicos en otras partes del sistema agricola. El argumento se ilustra con un caso estudiado en Santa Cruz, Bolivia, examinándose asimismo las implicaciones para la organización de la investigación de sistemas agricolas. SUMMARY The growing literature on farming systems research pays little attention to the harvest and post?harvest system (HPHS). Yet the HPHS is likely to be central to any programme of farming systems research both because it is a priority on its own account and because technology changes in other parts of the farm system disturb the traditional HPHS. The argument is illustrated by a case study from Santa Cruz, Bolivia and the implications for the organisation of farming systems research are examined. RÉSUMÉ Questions de récoltes et post?récoltes dans la recherche des systèmes agricoles La littérature grossisante sur les recherches des systèmes agricoles ne prête que peu d'attention au système récolte et post?récolte (SRPR). II est cependant très possible que le SRPR soit au coeur même de tout programme de recherche des systèmes agricoles tant parce que c'est en lui?même une priorité de recherche que parce que les modifications de la technologie dans d'autres parties du système agricole troublent le SRPR traditionnel. Le point est illustré par une étude individuelle de Santa Cruz, en Bolivie, et les implications pour l'organisation de la recherche des systèmes d'exploitation agricole sont examinées

Heirloom rice in Ifugao: an ‘anti-commodity’ in the process of commodification

We analyse the marketing of ‘heirloom rices’ produced in the Cordillera mountains of northern Luzon, the Philippines, as the commodification of a historical ‘anti-commodity’. We contend that, historically, rice was produced for social, cultural and spiritual purposes but not primarily for sale or trade. The Ifugaos were able to sustain terraced wet-rice cultivation within a system of ‘escape agriculture’ because they were protected from Spanish interference by the friction of terrain and distance. ‘Heirloom rice’ is a boundary concept that enables social entrepreneurs to commodify traditional landraces. We analyse the implications for local rice production and conservation efforts.Templeton Foundatio

Introgression of blast resistance genes into the elite rice variety MR263 through marker-assisted backcrossing

BACKGROUND: Blast caused by the fungus Magnaporthe oryzae is a significant disease threat to rice across the world and is especially prevalent in Malaysia. An elite, early-maturing, high-yielding Malaysian rice variety, MR263, is susceptible to blast and was used as the recurrent parent in this study. To improve MR263 disease resistance, the Pongsu Seribu 1 rice variety was used as donor of the blast resistance Pi-7(t), Pi-d(t)1 and Pir2-3(t) genes and qLN2 quantitative trait locus (QTL). The objective was to introgress these blast resistance genes into the background of MR263 using marker-assisted backcrossing with both foreground and background selection. RESULTS: Improved MR263-BR-3-2, MR263-BR-4-3, MR263-BR-13-1 and MR263-BR-26-4 lines carrying the Pi-7(t), Pi-d(t)1 and Pir2-3(t) genes and qLN2 QTL were developed using the simple sequence repeat (SSR) markers RM5961 and RM263 (linked to the blast resistance genes and QTL) for foreground selection and a collection of 65 polymorphic SSR markers for background selection in backcrossed and selfed generations. A background analysis revealed that the highest rate of recurrent parent genome recovery was 96.1% in MR263-BR-4-3 and 94.3% in MR263-BR-3-2. CONCLUSION: The addition of blast resistance genes can be used to improve several Malaysian rice varieties to combat this major disease