Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa - Maankäyttö ja ympäristökiistojen sovittelun kokeiluhankkeen (SOMARI) kokemuksia, tuloksia ja arviointia

Tässä raportissa tarkastellaan Suomen Sovittelufoorumi ry:n (SSF) toteuttaman Sovittelu maankäyttö- ja ympäristöristiriidoissa (SOMARI) -hankkeen kokemuksia kolmesta pilottikohteesta. Raportin ensimmäisessä osassa johdannon jälkeen tarkastellaan Suomen Sovittelufoorumin SOMARI-kokeiluhanketta tutkimuskohteena: esitellään tutkimusta ohjanneet tutkimuskysymykset sekä aineistot ja menetelmät. Toisessa osassa esitellään lyhyesti ympäristösovittelun lähtökohtia ja ympäristökiistojen erityispiirteitä sovittelun näkökulmasta. Osa kolme sisältää tapaustutkimuskuvaukset sovittelun pilottikohteista: Saramäen jätehuoltokiista Turusta, hevostilan pitoon liittyvä naapuruuskiista Ylöjärveltä, sekä viimeisenä Eerikinkadun puutalon purkukiista Turusta. Osassa neljä esitetään tulokset SOMARI-hankkeen arvioinnista tarkastelemalla muun muassa sovittelussa saavutettuja lopputuloksia, prosessin järjestelyjä ja sovittelutiimin jäsenten rooleja. Osassa viisi esitetään tutkimuksen johtopäätökset. Lopuksi kiteytetään hankkeen opetukset ja esitetään suosituksia ympäristösovittelun kehittämiseksi suomalaisessa maankäyttö- ja ympäristökiistojen käsittelyssä. Hankkeen taustalla on SSF ry:n kiinnostus ja luottamus sovittelun muutosvoimaan ristiriitaisissa ja lukkiutuneissa tilanteissa sekä yhdistyksen piirissä virinnyt kiinnostus hyödyntää sovittelumenettelyä uusilla suomalaisen yhteiskunnan osa-alueilla – tässä tapauksessa paikallisten ympäristökiistojen käsittelyssä

Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa - Maankäyttö ja ympäristökiistojen sovittelun kokeiluhankkeen (SOMARI) kokemuksia, tuloksia ja arviointia - TIIVISTELMÄ

Tämä julkaisu on erillinen tiivistelmä sähköisenä julkaisuna ilmestyneestä tutkimusraportista “Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa. Maankäyttö- ja ympäristökiistojen sovittelun kokeiluhankkeen (SOMARI) kokemuksia, tuloksia ja arviointia”. Aalto-yliopisto, maankäyttötieteiden laitos. (Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE+TEKNOLOGIA 9/2012, 153 s.). ISBN: 978-952-60-4685-3 (pdf). Raportin taustalla on Aalto-yliopiston toteuttama tutkimushanke (2010-2012), joka tarkasteli Suomen Sovittelufoorumi ry:n käynnistämiä ja toteuttamia ympäristösovittelun pilottikohteita. Sovittelupilotteja ja niiden tutkimusta rahoittivat Kunnallisalan kehittämissäätiö, ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Turun kaupunki, Skanska, Rakennusteollisuus ry

Towards hegemony : a gramscian analysis of the spread of neoliberal thought in Ghana

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tarkoituksena on selittää, miksi ghanalaisten suhtautuminen uusliberalistiseen talouspolitiikkaan on muuttunut radikaalisti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1983 aloitetut talouden rakennesopeutusohjelmat aiheuttivat lukuisia mielenosoituksia, lakkoja ja melakoita 1990-luvun puolivälissä. Tämän jälkeen poliittinen vastarinta on vähentynyt huomattavasti, vaikka elintaso maassa ei ole juurikaan parantunut. Mielipidetutkimukset osoittavat, että vaikka ghanalaiset kokevat taloudellisen tilanteensa pääasiassa huonontuneen, maan uusliberaali talouspolitiikka nähdään hyödyllisenä ja jopa välttämättömänä. Muuttuneiden asenteiden syitä ei ole kovin syvällisesti tutkittu, vaikka muutamia vaihtoehtoisia selitysmalleja löytyykin. Antonio Gramscin kehittämät hegemonian ja orgaanisen intellektuellin käsitteet auttavat hahmottamaan niitä prosesseja, jotka ovat vaikuttaneet äkilliseen muutokseen ghanalaisten asenteissa. Tutkielma osoittaa historiallisen analyysin ja gramscilaisen teorian avulla, että Ghanan poliittinen eliitti on orgaanisten intellektuelliensa avustuksella onnistunut luomaan poliittisen ilmapiirin, jossa uusliberalismilla on hegemoninen asema. Tämä on tapahtunut lähinnä yhdistämällä demokratian käsite hallituksen harjoittamaan talouspolitiikkaan sillä tavalla, että vaatiessaan demokratiaa ghanalaiset ovat automaattisesti joutununeet hyväksymään myös uusliberalistisen talouspolitiikan. Tutkielmassa käytettävä historiallinen analyysi keskittyy lähinnä vuoden 1983 jälkeisiin tapahtumiin. Aikaisempia historiallisia tapahtumia analysoidaan myös lyhyesti sen vuoksi, että ne selittävät nykyisen hegemonian taustaa ja niin sanottua orgaanista kriisiä, jonka viime vuosien hegemonia on onnistunut ratkaisemaan. Ghanan politiikan vallitsevin piirre aina vuoden 1957 itsenäisyydestä asti on ollut ideologinen kiista pan-afrikkalaisen sosialismin ja länteen suuntautuvan liberalismin välillä. Tutkielma osoittaa, että orgaaniset intellektuellit ovat edesauttaneet liberalismin nousua hegemoniseen asemaan marginalisoimalla afrikkalaisen sosialismin tarjoamat vaihtoehdot

Ympäristön tila Suomessa 2013

Tämä julkaisu on tiivis yleistajuinen katsaus Suomen ympäristön tilaan vuonna 2013. Siihen on koottu tärkeimpiä indikaattoreita, joiden perusteella voi arvioida Suomen ympäristön tilaa, sen kehityssuuntia ja suojelutoimien riittävyyttä. Indikaattorit edustavat kahdeksaa eri teemaa: Luonnonvarat, Ilmastonmuutos ja energia, Yhdyskuntarakenne, Ilman epäpuhtaudet, Makea vesi ja meri, Luonnon monimuotoisuus, Kemikaalit ja haitalliset aineet sekä Vihreä talous. Moni julkaisun indikaattoreista osoittaa, että Suomen ympäristön tila on menossa parempaan suuntaan. Esimerkiksi päästöt ilmaan ja vesiin ovat vähentyneet selvästi viime vuosikymmeninä. Monet kuormitukselle asetetuista tavoitteista on joko jo saavutettu tai saavuttaminen vaikuttaa mahdolliselta tavoitevuoteen mennessä. Myönteistä kuvaa synkentää se, että kaikkein vakavimmat ongelmat – ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen – ovat yhä ratkaisematta. Näiden osalta on myös suurimmat ongelmat tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttäminen on ollut pyrkimyksenä jo useana vuotena, mutta toistaiseksi tavoitetta on aina jouduttu siirtämään eteenpäin. Ilmastonmuutokseen liittyen tavoitteena on ollut, että maapallon keskilämpötila nousisi korkeintaan kaksi astetta vuoteen 2100 mennessä. Nykyisillä toimilla tämän tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa mahdottomalta. Viime vuosina ympäristön tilaan on vaikuttanut vuonna 2008 alkanut talouskriisien jatkumo. Vaikutukset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä; samalla kun taantuma on vähentänyt luonnonvarojen käyttöä ja muuta ympäristön kuormitusta, se on myös hidastanut monia ympäristöpolitiikan prosesseja, kuten kansainvälistä ilmastonsuojelua. Euroopan unionin ympäristötietodirektiivi velvoittaa jäsenmaat tarjoamaan kansalaisille tietoa ympäristön tilasta. Tämä julkaisu on osa tuon velvoitteen täyttämistä.Den här publikationen är en kompakt översikt över miljöns tillstånd i Finland 2013. Den består av en mängd indikatorer, med hjälp av vilka var och en kan bedöma miljöns tillstånd, trender och effekten av miljöskyddsåtgärder. Indikatorerna representerar åtta olika teman: Naturresurser, Klimatförändring och energi, Samhällsstruktur, Luftföroreningar, Sötvatten och havet, Naturens mångfald, Kemikalier och skadliga ämnen samt Grön ekonomi. Flera av indikatorerna visar, att miljöns tillstånd i Finland är på väg mot en positiv riktning. Till exempel utsläppen i luft och vatten har minskat betydligt under de senaste årtionden. Många mål som man ställt till förminskningar av miljöbelastningar har antingen redan nåtts eller det verkar fullt möjligt att nå dem vid de målsatta åren. Den positiva bilden skyms av det faktum att de allvarligaste problemen – klimatförändringen och förlusten av biologisk mångfald – är fortfarande olösta. Med dem har man också de största svårigheterna att nå tillsätta miljömål. I flera år har man strävat efter att stoppa utarmningen av den finska naturen, men tillsvidare har man varit tvungen att alltid skjuta upp på den målsättningen. Angående klimatförändringen har man fastställt som ett globalt mål, att jordens medeltemperatur inte borde få stiga mer än två grader fram till år 2100. Den målsättningen verkar omöjlig att nå med nuvarande insatser. Under de senaste åren har miljöns tillstånd påverkats av den ekonomiska krisen. Effekterna har varit både positiva och negativa. Å ena sidan har lågkonjunkturen minskat användningen av naturresurser och annan belastning av miljön. Å andra sidan har den bromsat på ett antal miljöpolitiska processer, såsom det internationella klimatskyddet. EU:s medlemsstater är enligt miljödirektiven förpliktade att erbjuda sina medborgare information om miljöns tillstånd. Den här publikationen är en del av denna uppgörelse.This publication is a compact review of the state of the environment in Finland 2013. It brings together the most important indicators, which can be used to assess the state of the Finnish environment, reveal trends and evaluate the effectiveness of actions taken. The indicators represent eight different themes: Natural resources, Climate change and energy, Urban form, Air pollutants, Fresh waters and the sea, Biodiversity, Chemicals and hazardous substances and Green economy. Many of the presented indicators show that the state of the environment in Finland is improving. Emissions into the air and water have clearly reduced over the last few decades. Many goals set for environmental pressures have either already been met or it seems likely that the pursued reductions can be achieved by the targeted years. However, some environmental status indicators show a worrying trend with the most severe problems – climate change and loss of biodiversity – remaining unsolved. For these, there also appear to be the most difficulties in achieving goals. Halting the loss of biodiversity has been a set target in Finland for several years, but so far the goal has always been necessary to move forward. On climate change, a common aim is to restrict the increase of the global temperature to a maximum of two degrees by 2100. With existing policies, it seems almost impossible to achieve this limitation. In recent years, the state of the environment has been affected by the economic crisis starting in 2008. The effects have been both positive and negative; on one hand the recession has reduced the use of natural resources and other environmental pressures, on the other hand it has also slowed down a number of environmental policy processes, such as the international climate protection. European Union Environmental Information Directive requires member states to provide the public with information of the state of the environment. This publication is part of that settlement

Practical Activities Promoting Engagement in Forest Ecology Research

Peer reviewe

Diurnal evening type is associated with current smoking, nicotine dependence and nicotine intake in the population based national FINRISK 2007 study

Peer reviewe

Environmental justice for the governance of aquatic environments

Environmental justice sheds light on the distributive and procedural aspects of planning and decision-making. We examined the challenges arising from the perspective of environmental justice on multi-level and participatory environmental governance by exploring the governance of aquatic environments in the Helsinki Metropolitan Area. We found three main challenges and potential responses to them. First, even though most of Helsinki’s shoreline is free and/or accessible by road and accordingly used actively by people for recreational purposes, many parts of the shoreline are perceived as inaccessible, reflecting a need to combine factual and perceived accessibility of aquatic environments in detail during the planning processes and to discuss reasons for possible discrepancies between these two. Second, there was a remarkable seasonal variation in the use of aquatic environments, so more attention should be paid to social-demographic factors explaining the distribution of the use of urban nature. Third, it seems to be difficult to capture the variety of perceptions of people and to integrate them into planning and decision-making processes even on a local scale, and this challenge is likely even more pronounced on higher levels of planning and governance. Thus, better integration of regional and local-scale planning procedures should be encouraged. Building on these observations, we conclude that integration of procedural and distributive environmental justice into the practices of the governance of aquatic environments could remarkably decrease unwanted trade-offs and potential conflicts in their use and management.Peer reviewe

Mapping a New Spontaneous Preterm Birth Susceptibility Gene, IGF1R, Using Linkage, Haplotype Sharing, and Association Analysis

Peer reviewe

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Omaisena muistisairaalle : Kysely arjessa jaksamisesta sekä tuen tarpeista

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa omaishoitajien voinnista, jaksamisesta ja tuen tarpeista. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pirkanmaan Muistiyhdistys ry. Tuen tarpeiden selvitys toteutettiin Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n toiminnan kehittämisen tueksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kysely voinnista, arjessa jaksamisesta ja tuen tarpeista Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n rekisteröityneille omaisjäsenille. Opinnäytetyö toteutettiin postikyselyn avulla. Kyselyn mukana lähetetyssä saatekirjeessä painotettiin vastausten luottamuksellisuutta, vapaaehtoisuutta ja nimettömyyttä. Julkisista tuloksista poistettiin kaikki sellainen tieto, jonka avulla vastaajia voitaisiin tunnistaa. Opinnäytteen tutkimus ja tulosten analysointi toteutettiin kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimusotteen keinoin. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 642, joista vastattuina palautui yhteensä 251. Lopulliseen tulosten analyysiin hyväksyttiin mukaan 213 vastausta. Tuloksista selvisi, että omaishoitajista lähes puolet tunsi olonsa usein rasittuneeksi. Puolet omaishoitajista tunsi kuitenkin jaksavansa hyvin ja löytävänsä arjestaan ilonaiheita tai arki tuntui melko sujuvalta ja mielekkäältä. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n tarjoamista tukipalveluista käytetyimpiä olivat yhdistyksen internet- ja Facebook-sivut sekä jäsenlehdet. Eniten yhdistyksen ulkopuolista apua omaishoitajat saivat perheenjäseniltään ja läheisiltään. Lähes puolet vastaajista ilmoitti jäävänsä kokonaan vaille ulkopuolista apua. Yli puolet vastaajista koki tarvitsevansa jotakin lisätukea jaksamiseensa, esimerkiksi hoitoapua vapaa-ajan järjestymiseksi. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n toivottiin järjestävän lisää tilaisuuksia Tampereen ulkopuolisiin kuntiin. Erilaisia tilaisuuksia kaivattiin myös iltoihin ja viikonloppuihin. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:ltä toivottiin myös enemmän näkyvyyttä ja esilläoloa. Omaishoitajien arki näyttäytyy suurilta osin kuormittavana. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry tarjoaa kattavasti omaishoitajien tarpeita vastaavia tukipalveluja, kuten yksilöllistä keskusteluapua ja vertaistukitoimintaa. Tästä huolimatta omaishoitajilla esiintyy runsaasti tuen tarpeita näillä osa-alueilla. Voidaan siis päätellä, että tuen tarvitsijoilla ei ole riittävästi tietoa saatavilla olevista palveluista tai mahdollisuudet osallistua Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n tarjoamiin tukipalveluihin ovat heikot. Olisi tärkeää selvittää, miten Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n tarjoamat palvelut tavoittaisivat omaisjäsenet paremmin. Muistisairaudet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle sekä kuormitusta omaishoitajille, joten terveydenhuollon näkökulmasta tulee muistaa myös omaisten hyvinvoinnin tukeminen muistisairauden kaikissa vaiheissa.The aim of this study was to examine caregivers’ coping and need for support in daily life when taking care of a family member with memory disorder. Caregivers’ daily life is usually considered demanding and wearing. The data of this study were collected by questionnaire from 642 caregivers registered in Pirkanmaan Muistiyhdistys ry. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry is one of the third sector service providers for the caregivers. The data were analyzed by means of quantitative content analysis. The theoretical section explores the caregivers’ life, as well as their rights when taking care of their close relative with progressive memory disorder. The results of this study show that the caregivers’ most remarkable needs for support are peer support and mental support. They also need conversational support from either a friend or a professional. Most of the caregivers’ welfare has been affected, but they still feel that they are coping well. The conclusions of this study are that Pirkanmaan Muistiyhdistys ry’s caregiver members need a lot of mental support and different forms of support in their daily living. On the basis of the findings of this study Pirkanmaan Muistiyhdistys ry can develop their strategy to respond better to the caregivers’ needs. A potential further study could examine the needs for support among those caregivers whose family members with memory disease have already passed away, compared to the caregivers in this study