Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Kehitysvertailuja 2005-2050

Tässä tutkimuksessa muodostetaan kuva Suomen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevista kehitysvaihtoehdoista ja kehitysvaihtoehtojen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Laskennoissa osoitetaan kuinka suuren eron päästöjen määrään kaupunkiseutujen eheytyvä tai hajautuva kehitys aiheuttavat vuoteen 2050 mennessä kun lähtökohdaksi otetaan suomalaisten kaupunkiseutujen menneessä kehityksessä havaittu ja tilastollisesti todennettu vaihtelu. Tarkastelun kohteena ovat myös kaupunkiseutujen nykytilaan ja kehitysvaihtoehtoihin perustuvat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vaikka useimmat kaupunkiseudut kasvavat ja toiminnot lisääntyvät. Raportissa tarkastellaan myös yhdyskuntarakenteen ohjauskeinoja ja tehdään koelaskenta muutaman ohjauskeinon tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten suuruudesta.   

EU:n 55-valmiuspaketin tieliikenteen ehdotusten kustannusvaikutukset

Selvityksessä arvioitiin, miten Euroopan komission 55-valmiuspaketin sisältämät ehdotukset tieliikenteen päästökaupasta sekä polttoaineiden valmisteverojen muutoksista vaikuttaisivat Suomessa tieliikenteen polttonesteiden kuluttajahintoihin ja polttomoottorikäyttöisten autojen käyttökustannuksiin vuonna 2030. Arvioinnit tehtiin hiilidioksiditonnin päästöoikeuden hinnoilla 50, 100 ja 150 euroa. Bensiinin ja dieselin verotasojen ehdotettu yhtenäistäminen energiasisältöä kohden arvioitiin kahdella eri tavalla, pienentämällä bensiinin valmisteveroa ja suurentamalla dieselin valmisteveroa sekä yhtenäistämällä bensiinin ja dieselin verotasot bensiinin nykyiselle verotasolle. Päästökaupan laajentaminen tieliikenteeseen nostaa bensiinin sekoitehintaa 16–47 s/l ja dieselin sekoitehintaa 11–34 s/l riippuen päästöoikeuden hinnasta. Päästökaupan ja valmisteverojen muutokset yhdessä vaikuttavat bensiinin sekoitehintaan 0–31 s/l ja dieselin sekoitehintaan 14–37 s/l. Tieliikenteen päästökauppa lisäisi henkilöauton vuotuisia käyttökustannuksia keskimäärin 113–338 e, pakettiautoilla 133–398 e, linja-autoilla 1 855–5 564 e, kuorma-autoilla ilman perävaunua 314–942 e ja perävaunullisilla kuorma-autoilla 3 643–10 928 e

Liikenteen palveluistumisen vaikutukset liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin

Työn tavoitteena on ollut selvittää liikenteen palveluistumisen potentiaali liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä osana fossiilittoman liikenteen tiekartan toista vaihetta. Työssä on muodostettu skenaarioita siitä, kuinka liikenteen palveluistumisen eri muodot otetaan käyttöön eri alueilla ja kuinka ne vaikuttavat palveluiden tarjontaan ja sitä kautta palveluiden hintaan ja palvelutasoon ja edelleen autonomistukseen. Työn päätutkimusmenetelmänä skenaarioita on tarkasteltu Liikenne- ja viestintäviraston koko Suomen kattavalla maankäytön ja liikkumisen mallijärjestelmällä huomioiden sen, että liikenteen palveluistuminen sisältää uudenlaisia käyttäytymismalleja, joita nykyiset liikennemallit eivät sellaisenaan pysty täysin kuvaamaan. Työssä tehtyjen mallinnusten mukaan liikenteen oletettu palveluistuminen vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä noin 80 000 tonnia vuonna 2030. Mikäli liikkumispalveluissa käytettävät ajoneuvot sähköistyvät yksityisautoilua nopeammin, on mallinnusten perusteella mahdollista vähentää liikenteen palveluistumisella vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä 260 000–300 000 tonnia jo vuonna 2030. Vuonna 2045 liikenteen palveluistuminen on tehostunut erityisesti autonomisen liikenteen myötä, jolloin liikenteen palveluistuminen vähentää tehtyjen mallinnusten perusteella vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä noin 580 000 tonnia

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

E18 Muurla-Lohjanharju-hankkeen yhteiskuntataloudellinen analyysi

320069

Assessing the Effectiveness of Marginal Cost Pricing in Transport - the Helsinki Case

A geographic MEPLAN model based on the principles of economic behaviour was applied to study the marginal cost pricing approach for optimising the use of the transport system in the Helsinki region. As the model can estimate land use relocation the analysis emphasises the long-term impacts. According to the model calculations, marginal cost pricing can increase the overall socio-economic efficiency of the transport system especially by reducing urban sprawl. The welfare gain obtainable can be estimated at 168 - 216 Euros per capita per annum compared with the business-as-usual scenario for year 2020 depending on the optimality of the pricing in the road network. This amounts to 6 to 11 % of the total expenditure on travelling. The real-world model test results of an urban area support the conclusions of the marginal cost pricing theory originally developed in conceptual models.Taloustieteen periaatteille rakentuvalla liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusmallilla tutkittiin, kuinka rajakustannusperiaatetta voitaisiin käyttää Helsingin seudun liikennejärjestelmän käytön optimoimiseen. Koska malli laskee politiikkojen aiheuttamat maankäytön muutokset, tutkimuksessa keskityttiin liikennejärjestelmän aiheuttamiin pitkän aikavälin kustannusvaikutuksiin. Rajakustannushinnoittelu lisäsi liikennejärjestelmän tehokkuutta erityisesti estämällä kaupunkirakenteen hajautumista. Mallilaskelmien mukaan hyvinvointihyödyt verrattuna vuoden 2020 perusennusteeseen olivat 168 - 216 Euroa riippuen tieverkon hinnoittelun optimaalisuudesta. Summa vastaa 6 - 11 % liikenteeseen käytetyistä tuloista. Tulokset tukevat talousteoreettisiin malleihin perustuvia rajakustannushinnoittelun johtopäätöksiä