UV albedo of arctic snow in spring

International audienceThe relevance of snow for climate studies is based on its physical properties, such as high surface reflectivity. Surface ultraviolet (UV) albedo is an essential parameter for various applications based on radiative transfer modeling. Here, new continuous measurements of the local UV albedo of natural Arctic snow were made at Sodankylä (67.37° N, 26.63° E, 179 m a.s.l.) during the spring of 2007. The data were logged at 1-min intervals. The accumulation of snow was up to 68 cm. The surface layer thickness varied from 0.5 to 35 cm with the snow grain size between 0.2 and 2.5 mm. The midday erythemally weighted UV albedo ranged from 0.6 to 0.8 in the accumulation period and 0.5?0.7 during melting. During the snow melt period, under cases of an almost clear sky and variable cloudiness, an unexpected diurnal decrease of 0.05 in albedo soon after midday, and recovery thereafter, was detected. This diurnal decrease in albedo was found to be asymmetric with respect to solar midday, thus indicating a change in the properties of the snow. Independent UV albedo results with two different types of instruments confirm these findings. The measured temperature of the snow surface was below 0°C on the following mornings. Hence, the reversible diurnal change, evident for ~1?2 h, could be explained by the daily metamorphosis of the surface of the snowpack, in which the temperature of the surface increases, melting some of the snow to liquid water, after which the surface freezes again

Diurnal variations in the UV albedo of arctic snow

The relevance of snow for climate studies is based on its physical properties, such as high surface reflectivity. Surface ultraviolet (UV) albedo is an essential parameter for various applications based on radiative transfer modeling. Here, new continuous measurements of the local UV albedo of natural Arctic snow were made at Sodankylä (67°22'N, 26°39'E, 179 m a.s.l.) during the spring of 2007. The data were logged at 1-min intervals. The accumulation of snow was up to 68 cm. The surface layer thickness varied from 0.5 to 35 cm with the snow grain size between 0.2 and 2.5 mm. The midday erythemally weighted UV albedo ranged from 0.6 to 0.8 in the accumulation period, and from 0.5 to 0.7 during melting. During the snow melt period, under cases of an almost clear sky and variable cloudiness, an unexpected diurnal decrease of 0.05 in albedo soon after midday, and recovery thereafter, was detected. This diurnal decrease in albedo was found to be asymmetric with respect to solar midday, thus indicating a change in the properties of the snow. Independent UV albedo results with two different types of instruments confirm these findings. The measured temperature of the snow surface was below 0°C on the following mornings. Hence, the reversible diurnal change, evident for ~1–2 h, could be explained by the daily metamorphosis of the surface of the snowpack, in which the temperature of the surface increases, melting some of the snow to liquid water, after which the surface freezes again

Quality assurance of the Brewer spectral UV measurements in Finland

The quality assurance of the two Brewer spectrophotometers of the Finnish Meteorological Institute is discussed in this paper. The complete data processing chain from raw signal to high quality spectra is presented. The quality assurance includes daily maintenance, laboratory characterizations, calculation of long-term spectral responsivity, data processing and quality assessment. The cosine correction of the measurements is based on a new method, and is included in the data processing software. The results showed that the actual cosine correction factor of the two Finnish Brewers can vary between 1.08–1.13 and 1.08–1.12, respectively, depending on the sky radiance distribution and wavelength. The temperature characterization showed a linear temperature dependence between the instruments' internal temperature and the photon counts per cycle, and a temperature correction was used for correcting the measurements. The long-term spectral responsivity was calculated using the time series of several lamps using two slightly different methods. The long-term spectral responsivity was scaled to the irradiance scale of the Helsinki University of Technology (HUT) for the whole of the measurement time-periods 1990–2006 and 1995–2006 for Sodankylä and Jokioinen, respectively. Both Brewers have participated in many international spectroradiometer comparisons, and have shown good stability. The differences between the Brewers and the portable reference spectroradiometer QASUME have been within 5% during 2002–2007

Antarctic network of lamp-calibrated multichannel radiometers for continuous ozone and uv radiation data

International audienceThree NILU-UV multichannel radiometers have been installed in 1999 at the Argentinian sites of Ushuaia (54S), Marambio (64S) and Belgrano-II (77S) in order to continuously monitor UV radiation, photosynthetically active radiation and total ozone. The measurements were established by INM, Spain in collaboration with FMI, Finland, DNA-IAA, Argentina and CADIC, Argentina to observe and characterize the spatial and temporal evolution of ozone and ultraviolet radiation in the Antarctic region. Special attention has been given to the quality control and quality assurance of the measurements under harsh climatological conditions. The ozone and UV time series of 2000?2006 were calibrated using a polynomial fit for lamp measurements performed every second week all year round. The gaps in these data are minimal, with almost no data missing, and the data products are available from http://www.polarvortex.org in near real time. The data products include the erythemally-weighted UV, UVB and UVA radiation, photosynthetically active radiation (PAR), total ozone (O3) and a cloud parameter (CLT). For UV data, dose rates as well as daily doses are available; from these the maximum measured UV indices (UVI), during 2000?2006, were 12.0, 9.7 and 8.1 at Ushuaia, Marambio and Belgrano-II, respectively

9Solutions product quality system

Abstract. Quality management (QM) is an important managerial tool in production and service environments. It covers the social and technical factors affecting quality of products and services within an organization. Global competition and increasing customer demands emphasize the importance of QM in different organizations. If applied correctly, QM can be a success factor for a company, by increasing customer satisfaction and profitability of the company. The thesis is a constructive research in nature and performed in a case company. The objective of the study is to examine the current state and the biggest challenges regarding QM in the case company and to suggest improvement proposals based on theory and empirical findings. The study addresses QM and its utilization in the case company in the form of a quality management system (QMS). The literature review familiarizes with the concept of quality the QM principles, and its involvement in company’s functions, such as product development (PD). The empirical part of the research examines the current state of QM at the case company with the use of theme interviews. Also, three benchmarking interviews contribute to empirical study, highlighting the best QM practices from technology companies of similar magnitude. The empirical part of the study demonstrates that in the case company quality is managed with several procedures, but systematic and documented system, as well as clear, strategy-based quality policies and objectives, are missing. The lack of systematic QM complicates detecting problems in PD and other organizational functions, leading to both direct and indirect quality costs. Thus, the existing literature’s perception of reactive QM applies to the case company for the most part. The study aims to solve QM related challenges in the company by utilizing the key points of existing literature and benchmarking observations. Existing literature emphasizes the concepts of quality planning and continuous improvement as the most important factors for an organization to move towards preventive QM, including planning for the quality management system. The QMSs of the benchmarking companies differ, but their unifying factors were observed to be process management, clear documentation of the system, clear objectives, and systematic QM in PD processes. Evaluating the theory and empirical findings demonstrates, that QM at the case company can also be developed with the implementation of a process-based QMS. The proposed improvement model covers those basic QM methods, that the case company should assimilate to develop a QMS. The development proposals include quality planning, measuring organizational performance and process management, which together create a body for the QMS. Also, recommendations for QMS documentation procedures and audits are presented. Together, the improvement proposals offer the case company a concrete model for initiating quality work and developing the quality of products and services.Tiivistelmä. Laadunhallinta on tärkeä johtamisen apuväline sekä tuotanto- että palveluympäristöissä. Se kattaa ne organisaation sosiaaliset ja tekniset tekijät, jotka vaikuttavat tuotteiden ja palveluiden laatuun. Nykyinen globaali kilpailu ja asiakkaiden kasvavat laatuvaatimukset korostavat laadunhallinnan tarvetta erilaisissa organisaatioissa. Oikein sovellettuna laadunhallinta voi olla menestystekijä yritykselle, parantaen asiakastyytyväisyyttä ja yrityksen kannattavuutta. Tämä diplomityö on luonteeltaan konstruktiivinen tutkimus, joka suoritettiin kohdeyrityksessä. Työn tavoitteena on selvittää kohdeyrityksen laadunhallinnan nykytila ja suurimmat haasteet, sekä esittää kehitysehdotuksia kirjallisuuden ja empiiristen havaintojen pohjalta. Tutkimus käsittelee laadunhallintaa ja sen hyödyntämistä kohdeyrityksessä laatujärjestelmän muodossa. Kirjallisuuskatsaus perehtyy laadun käsitteeseen, laadunhallinnan periaatteisiin sekä sen merkitykseen yrityksen funktioille, kuten tuotekehitykselle. Empiirinen osa tutkimuksesta tutkii laadunhallinnan nykytilaa kohdeyrityksessä teemahaastattelujen avulla. Myös kolme benchmarking-haastattelua ovat osana empiiristä tutkimusta, tuoden esiin parhaita laadunhallinnallisia käytäntöjä vastaavan kokoluokan teknologiayrityksistä. Tutkimuksen empiirinen osa osoittaa, että laatua hallitaan kohdeyrityksessä eri toimintamallien avulla, mutta järjestelmällinen ja dokumentoitu laatujärjestelmä sekä selkeät, yrityksen strategiaan perustuvat laatulinjaukset ja -tavoitteet puuttuvat. Systemaattisen laadunhallinnan puute vaikeuttaa ongelmien havaitsemista niin tuotekehityksessä kuin muissakin organisaation toiminnoissa, johtaen sekä suoriin että epäsuoriin laatukustannuksiin. Täten kirjallisuuden käsitys reaktiivisesta laadunhallinnasta pätee suurin osin myös kohdeyrityksessä. Tutkimus pyrkii ratkaisemaan laadunhallinnallisia haasteita yrityksessä hyödyntämällä olemassa olevan kirjallisuuden pääkohtia sekä havaintoja benchmarkingista. Olemassa oleva kirjallisuus korostaa laatusuunnittelun ja jatkuvan kehittymisen konsepteja tärkeimpinä tekijöinä organisaation kehittyessä ennakoivaan laadunhallintaan, sisältäen myös laatujärjestelmän suunnittelun. Benchmarking-yritysten käyttämät laatujärjestelmät poikkeavat toisistaan, mutta niiden yhdistävinä, laatua edistävinä tekijöinä havaittiin prosessijohtaminen, selkeä järjestelmädokumentaatio, selkeät tavoitteet sekä järjestelmällinen laadunhallinta tuotekehitysprosesseissa. Kirjallisuuden ja empiiristen havaintojen vertailu osoittaa, että myös kohdeyrityksen laadunhallintaa voidaan kehittää prosessipohjaisen laatujärjestelmän toteuttamisen avulla. Ehdotettu kehitysmalli kattaa ne perustavanlaatuiset laadunhallinnan menetelmät, jotka kohdeyrityksen tulee sisäistää laatujärjestelmän kehittämiseksi. Kehitysehdotukset sisältävät laatusuunnittelun, organisaation suorituskyvyn mittaamisen ja prosessijohtamisen, jotka yhdessä luovat rungon laatujärjestelmälle. Myös suositukset laatujärjestelmän dokumentaatiomenetelmistä ja auditoinnista on esitetty. Yhdessä kehitysehdotukset tarjoavat kohdeyritykselle konkreettisen mallin laatutyön aloittamiseksi, sekä tuotteiden ja palveluiden laadun kehittämiseksi

Quality assurance of the Brewer UV measurements in Finland

International audienceThe quality assurance of the two Brewer spectrophotometers of the Finnish Meteorological Institute is discussed in this paper. The complete data processing chain from raw signal to high quality spectra is presented. The quality assurance includes daily maintenance, laboratory characterizations, calculation of long term spectral responsivity, data processing and quality assessment. The cosine correction of the measurements is based on a new method, and included in the data processing software. The results showed that the actual cosine correction factor of the Finnish Brewers can vary between 1.08?1.13 and 1.08?1.12, respectively, depending on the sky radiance distribution and wavelength. The temperature characterization showed a linear temperature dependence between the internal temperature and the photon counts per cycle, and a temperature correction was used for correcting the measurements. The long term spectral responsivity was calculated using time series of several lamps using two slightly different methods. The long term spectral responsivity was scaled to the irradiance scale of the Helsinki University of Technology (HUT) for the whole measurement time periods 1990?2006 and 1995?2006 for Sodankylä and Jokioinen, respectively. Both Brewers have participated in many international spectroradiometer comparisons, and have shown good stability. The differences between the Brewers and the portable reference spectroradiometer QASUME have been within 5% during 2002?2007

Sámegielat rádio ja sápmelaccat:Yle Sámi guldalandutkamus 2018

Abstract . Dutken Pro gradu -barggustan Yle Sámi rádio guldaleami dábiid, sivaid ja mearkkašumiid sápmelaččaide jagi 2018. Barggus lei deaddu kvantitatiiva dutkamušas, muhto bukten ovdan maiddái guldaleami kvalitatiiva iešvuođaid. Jearahallen dutkamuššii čakčat 2018 160 badjel 15-jahkásaš sápmelačča. Ollašuhtten jearahallamiid rabas digitála- ja bábergažadanskoviiguin. Vástideaddjit ovddastedje viidát iešguđet sohkabealle-, ahke- ja giellajoavkkuid ja ruoktoguovlluid. Dutkamušan teorehtalaš duogážin geavahin Yle Sámi rádioguldaleamis árat dahkkojuvvon dutkamušaid, vehádatgielat rádio mearkkašumis čállojuvvon girjjálašvuođa, rádio sajádagas váldoservodagas dahkkojuvvon čielggademiid ja rádioguldalanteoriijaid. Gieđahallen ja analyserejin Yle Sámi rádio guldaleami sihke olles vástideaddjijoavkku dásis, muhto ohcen maiddái erohusaid iešguđetlágan olmmošjoavkkuid gaskkas. Dutkamušan váldogávnnus lei, ahte sápmelaččain leat áibbas iežaslágan dábit guldalit sámerádio iige daid sáhte buohtastahttit váldoálbmoga rádioguldalandábiide. Nubbi váldogávnnus lei, ahte sámegielat rádios leat sápmelaččaide aiddo dakkár mearkkašumit go vehádatmedian leat gávnnahan leat vehádagaide birra máilmmi. Dutkamuša vástideaddjiin lagabui bealli muitalii guldalit Yle Sámi rádioprográmmaid duollet dálle, badjelaš njealjádas álo dahje dávjá, ja badjelaš njealjádas hárve dahje ii goassige. Vástideaddjit guldaledje Yle Sámi rádio jagi 2018 buot eanemus biillas ja ruovttus. Bivnnuhamos guldalanrusttegat ledje biilarádio, dihtor ja beavderádio. Vástideaddjit guldaledje sámerádio buot millosamosit duorastagaid, de bearjadagaid ja goalmmádin vuossárggaid. Millosamosit sii guldaledje Yle Sámi rádioprográmmaid iđđes diibmu 7–9, de eahkes diibmu 17–21 ja goalmmádin eahketbeaivve diibmu 14–17. Buot eanemus vástideaddjiid geasuhedje rádioođđasat ja nuorra ollesolbmuide oaivvilduvvon Sohkaršohkka, ja buot unnimus rohkosprográmmat ja mánáidprográmma Binna Bánna. Eanemus sámerádio guldaluvvui sámi ságaid, nubbin sámegiela ja goalmmádin sámemusihka — muhto maiddái sápmelaš identitehta ja oktiigullevašvuođa dovdduid dihte. Dat vástideaddjit, geat eai guldalan Yle Sámi rádio ollenge, máinnašedje dasa sivvan jogo Yle Sámi FM-dávjodaga rájálaš gulloma dahje eará hoahpuid eallimis. Sullii 40 proseantta vástideaddjiin lei čielgasit duđavaš sámerádio fálaldahkii, 20 proseantta duhtameahttun ja 40 proseantta eahpesihkkar oainnustis. Oktage ášši ii čielgasit badjánan sivvan duđavaš- dahje duhtameahttunvuhtii, muhto vástideaddjit ledje baicce duđavaččat ja duhtameahttumat sullii seamma áššiide. Eanemus vástideaddjit goit sávve Yle Sámi rádios čiekŋalis áššeprográmmaid, eahketprográmmaid, nuoraidprográmmaid, ovttagielat sáddagiid ja sisdoalu dássebealádabbot miehtá Sámi. Dutkamušan čájehii, ahte Yle Sámi rádio guldaleaddjit ovddastit máŋggalágan sohkabeliid, ahkeluohkáid, giellajoavkkuid ja ruoktoguovlluid. Iešguđetlágan olmmošjoavkkuid rádioguldalandábit sulastahtte vuorddekeahtes olu nuppiideaset, muhto veardádallen dutkamušastan maiddái dárkilabbot earálágan guldaleaddjiid gaskasaš erohusaid. Oppalaččat sáhttá goit dadjat, ahte sámerádio mearkkašumit sápmelaččaid eallimis leat ain dán beaivve hui girjái. Yle Sápmi lei sápmelaččaide jagi 2018 earret eará dehálaš iežas dieđihangaskaoapmi, vuostemedia, giellabargi ja sámi identitehta ja oktiigullevašvuođa huksejeaddji.Tiivistelmä. Tutkin pro gradu -opinnäytetyössäni Yle Sápmin saamenkielisen radion kuuntelun tapoja, syitä ja merkityksiä saamelaisille vuonna 2018. Työn painopiste oli määrällisessä, kvantitatiivisessa tutkimuksessa, mutta nostin esille myös radionkuuntelun laadullisia, kvalitatiivisia ulottuvuuksia. Haastattelin tutkimukseeni syksyllä 2018 sekä digitaalisilla että paperisilla kyselylomakkeilla 160 yli 15-vuotiasta saamelaista. Kysely oli avoin kaikille. Vastaajat edustivat kattavasti eri sukupuoli-, ikä- ja kieliryhmiä sekä kotiseutuja. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytin Yle Sápmin radionkuuntelusta aiemmin tehtyjä tutkimuksia, vähemmistökielisen radion merkityksestä tuotettua kirjallisuutta, radion asemasta valtaväestössä tehtyjä selvityksiä sekä radionkuuntelun teorioita. Käsittelin ja analysoin Yle Sápmin radionkuuntelua sekä koko vastaajajoukon näkökulmasta että myös etsien eroavaisuuksia erilaisten kuuntelijakuntien välillä. Tutkimukseni päähavainto oli, että saamelaisilla on täysin omanlaiset tavat kuunnella Yle Sápmin radiosisältöjä, ja ne poikkeavat valtaväestön radionkuuntelutavoista. Toinen päähavaintoni oli, että saamenkielisellä radiolla on saamelaisille juuri sellaisia merkityksiä kuin vähemmistömedioilla on todettu olevan vähemmistöille ympäri maailman. Tutkimukseni vastaajista lähes puolet kertoi kuuntelevansa Yle Sápmin radio-ohjelmia silloin tällöin, reilu neljännes aina tai usein, ja reilu neljännes harvoin tai ei koskaan. Vastaajat kertoivat kuuntelevansa Yle Sápmiä vuonna 2018 eniten autossa ja kotona. Suosituimmat kuunteluvälineet olivat autoradio, tietokone ja pöytäradio. Vastaajat kuuntelivat saamen radiota mieluiten torstaisin, toiseksi mieluiten perjantaisin ja kolmanneksi mieluiten maanantaisin. Mieluisin vuorokaudenaika kuunnella Yle Sápmiä oli vastaajille aamu kello 7–9, toiseksi mieluisin ilta kello 17–21 ja kolmanneksi mieluisin iltapäivä kello 14–17. Suosituimmaksi radiosisällöksi paljastuivat uutiset sekä nuorille aikuisille suunnattu Sohkaršohkka, kun taas pienin kuuntelijakunta oli hartausohjelmilla ja lastenohjelma Binna Bánnalla. Yle Sápmiä kuunneltiin eniten saamelaisten aiheiden, toiseksi saamen kielen ja kolmanneksi saamelaisen musiikin — mutta myös saamelaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteiden vuoksi. Vastaajat, jotka eivät tutkimushetkellä kuunnelleet Yle Sápmiä ollenkaan, mainitsivat sen syyksi joko saamen radion FM-taajuuden rajallisen kuuluvuuden tai muut kiireet elämässä. Noin 40 prosenttia vastaajista oli selvästi tyytyväisiä saamen radion tarjontaan, 20 prosenttia tyytymättömiä ja 40 prosenttia epävarmoja kannastaan. Yksikään tekijä ei noussut selvästi syyksi tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen, vaan vastaajat olivat sekä tyytyväisiä että tyytymättömiä pitkälti samoihin asioihin. Eniten vastaajat kuitenkin toivoivat Yle Sápmiltä lisää syväluotaavia asiaohjelmia, iltaohjelmia, nuortenohjelmia, yksikielisiä lähetyksiä sekä sisältöä tasapuolisemmin läpi Saamenmaan. Tutkimukseni osoitti, että Yle Sápmin radionkuuntelijat edustavat hyvin monenlaisia sukupuoli-, ikä- ja kieliryhmiä sekä kotiseutuja. Erilaisten ihmisryhmien radionkuuntelutavat muistuttivat yllättävän paljon toisiaan, mutta vertailin tutkimuksessani myös eri taustoista tulevien kuuntelijoiden eroavaisuuksia. Kaiken kaikkiaan voi kuitenkin sanoa, että saamen radion merkitykset saamelaisten elämässä ovat yhä tänä päivänä hyvin moniulotteisia. Yle Sápmi oli saamelaisille kuuntelijoille vuonna 2018 muun muassa tärkeä oma tiedotusväline, vastamedia, kielityöntekijä sekä saamelaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden rakentaja

The state of the Martian climate

60°N was +2.0°C, relative to the 1981–2010 average value (Fig. 5.1). This marks a new high for the record. The average annual surface air temperature (SAT) anomaly for 2016 for land stations north of starting in 1900, and is a significant increase over the previous highest value of +1.2°C, which was observed in 2007, 2011, and 2015. Average global annual temperatures also showed record values in 2015 and 2016. Currently, the Arctic is warming at more than twice the rate of lower latitudes

Temperature dependence of the Brewer global UV measurements

Spectral measurements of global UV irradiance recorded by Brewer spectrophotometers can be significantly affected by instrument-specific optical and mechanical features. Thus, proper corrections are needed in order to reduce the associated uncertainties to within acceptable levels. The present study aims to contribute to the reduction of uncertainties originating from changes in the Brewer internal temperature, which affect the performance of the optical and electronic parts, and subsequently the response of the instrument. Until now, measurements of the irradiance from various types of lamps at different temperatures have been used to characterize the instruments' temperature dependence. The use of 50 W lamps was found to induce errors in the characterization due to changes in the transmissivity of the Teflon diffuser as it warms up by the heat of the lamp. In contrast, the use of 200 or 1000 W lamps is considered more appropriate because they are positioned at longer distances from the diffuser so that warming is negligible. Temperature gradients inside the instrument can cause mechanical stresses which can affect the instrument's optical characteristics. Therefore, during the temperature-dependence characterization procedure warming or cooling must be slow enough to minimize these effects. In this study, results of the temperature characterization of eight different Brewer spectrophotometers operating in Greece, Finland, Germany and Spain are presented. It was found that the instruments' response changes differently in different temperature regions due to different responses of the diffusers' transmittance. The temperature correction factors derived for the Brewer spectrophotometers operating at Thessaloniki, Greece, and Sodankylä, Finland, were evaluated and were found to remove the temperature dependence of the instruments' sensitivity.This article is based upon work from COST Action ES1207 “A European Brewer Network (EUBREWNET)”, supported by COST (European Cooperation in Science and Technology) and from the ENV59-ATMOZ (“Traceability for atmospheric total column ozone”) Joint Research Programme (JRP)

Implementing virtual collaborative inquiry practises in a middle-school context

The aim of the present study was to investigate the challenges that relate to the implementation of virtual inquiry practises in middle school. The case was a school course in which a group of Finnish students (N = 14) and teachers (N = 7) completed group inquiries through virtual collaboration, using a web-based learning environment. The task was to accomplish a cross-disciplinary inquiry into cultural issues. The students worked mainly at home and took much responsibility for their course achievements. The investigators analysed the pedagogical design of the course and the content of the participants' interaction patterns in the web-based environment, using qualitative content analysis and social network analysis. The findings suggest that the students succeeded in producing distinctive cultural products, and both the students and the teachers adopted novel roles during the inquiry. The web-based learning environment was used more as a coordination tool for organizing the collaborative work than as a forum for epistemic inquiry. The tension between the school curriculum and the inquiry practises was manifest in the participants' discussions of the assessment criteria of the course.The aim of the present study was to investigate the challenges that relate to the implementation of virtual inquiry practises in middle school. The case was a school course in which a group of Finnish students (N = 14) and teachers (N = 7) completed group inquiries through virtual collaboration, using a web-based learning environment. The task was to accomplish a cross-disciplinary inquiry into cultural issues. The students worked mainly at home and took much responsibility for their course achievements. The investigators analysed the pedagogical design of the course and the content of the participants' interaction patterns in the web-based environment, using qualitative content analysis and social network analysis. The findings suggest that the students succeeded in producing distinctive cultural products, and both the students and the teachers adopted novel roles during the inquiry. The web-based learning environment was used more as a coordination tool for organizing the collaborative work than as a forum for epistemic inquiry. The tension between the school curriculum and the inquiry practises was manifest in the participants' discussions of the assessment criteria of the course.The aim of the present study was to investigate the challenges that relate to the implementation of virtual inquiry practises in middle school. The case was a school course in which a group of Finnish students (N = 14) and teachers (N = 7) completed group inquiries through virtual collaboration, using a web-based learning environment. The task was to accomplish a cross-disciplinary inquiry into cultural issues. The students worked mainly at home and took much responsibility for their course achievements. The investigators analysed the pedagogical design of the course and the content of the participants' interaction patterns in the web-based environment, using qualitative content analysis and social network analysis. The findings suggest that the students succeeded in producing distinctive cultural products, and both the students and the teachers adopted novel roles during the inquiry. The web-based learning environment was used more as a coordination tool for organizing the collaborative work than as a forum for epistemic inquiry. The tension between the school curriculum and the inquiry practises was manifest in the participants' discussions of the assessment criteria of the course.Peer reviewe