Märehtijöiden rehujen isoflavonit ja niiden pitoisuudet plasmassa

Tämä syventävien opintojen projekti on tehty osana maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan kotieläintieteen laitoksen lypsylehmien puna-apilaruokintatutkimusprojektia. Työ jakautuu kirjallisuuskatsaukseen ja kokeelliseen osaan. Kirjallisuuskatsauksessa kootaan ja vertaillaan märehtijöiden rehukasveista mitattuja kasviestrogeenipitoisuuksia, sekä selvitetään erilaisten ympäristötekijöiden vaikutusta kasviestrogeenien (KE) pitoisuuksiin. Kokeellisessa osuudessa tutkittiin valkuaislisän määrän ja laadun vaikutusta plasman isoflavonipitoisuuksiin. Tavoitteena oli selvittää aiheuttaako eri valkuaistäydennys merkittävää eroa lehmien plasman isoflavonipitoisuuksissa. Tutkimushypoteesina oli, että valkuaistiivisteen määrän ja laadun vaihtelut vaikuttavat plasman isoflavonipitoisuuksiin. Puna-apilasäilörehun ja valkuaistiivisteiden sisältämien kasviestrogeenien sekä koelehmien plasman KE-pitoisuus mitattiin nestekromatokrafisesti (HPLC = High-Performance Liquid Chromatography). Koe-eläiminä oli 6 Viikin koe-tilan ayrshire lehmää. Kasviestrogeenit (KE) ovat kasveissa esiintyviä väriaineita, jotka kuuluvat isoflavoni- ja kumariiniryhmiin. Nimensä mukaisesti kasviestrogeeneillä voi olla elimistössä luontaisen estradiolin kaltaisia vaikutuksia, minkä vuoksi niiden liiallinen saanti voi aiheuttaa erilaisia lisääntymishäiriöitä. Tunnetuimpia kasviestrogeeneja ovat isoflavoneihin kuuluvat genisteiini, biokaniini A, formononetiini ja daitseiini sekä kumariiniaineisiin kuuluva kumesteroli. Kasviestrogeenien todellinen estrogeeninen teho vaihtelee näiden aineiden rakenteen, metabolian ja toisaalta eläinlajin mukaan. Märehtijöistä lampaat ovat huomattavasti nautoja herkempiä kasviestrogeenien lisääntymishäiriöitä aiheuttaville vaikutuksille. Koska kasviestrogeenien aiheuttamia lisääntymishäiriöitä on raportoitu myös Suomessa ja muualla Pohjoismaissa, halusimme selvittää Suomen oloissa käytettävien rehukasvien kasviestrogeenipitoisuuksia ja siihen vaikuttavia tekijöitä, sekä tutkia kasviestrogeenien imeytymistä lehmien plasman isoflavonipitoisuuksien avulla. Suomalaisista rehukasveista puna-apila sisältää eniten kasviestrogeeneja. Puna-apilan isoflavonipitoisuus vaihteli eri tutkimuksissa välillä 0,15-2,5% kuiva-aineesta ja formononetiini-pitoisuus välillä 0,22-0,8% kuiva-aineesta. Muista laidun- ja nurmikasveista mm. koiranheinä, sinimailanen ja nurminata voivat sisältää pienempiä määriä estrogeenisesti vaikuttavia aineita. Muista Suomessa käytössä olevista rehukasveista isoflavoneja sisältävät soija ja valkoapila. Timotei, vuohenherne ja rypsi ovat kasvilajeja, joissa estrogeenisesti vaikuttavia aineita ei juuri ole. Kasvilajin lisäksi myös kasvilajike ja viljelyolosuhteet, kuten sää ja muut abioottiset tekijät vaikuttavat rehun isoflavonipitoisuuksiin ja koostumukseen. Mm. kylmien öiden tiedetään nostavan kasvien isoflavonipitoisuutta. Isoflavonipitoisuudet vaihtelevat myös kasvien kasvuvaiheen ja kasvin osan mukaan. Isoflavonipitoisuudet ovat esim. puna-apilassa korkeimmillaan kevään nuoressa kasvustossa ja syksyn odelmikossa. Eniten kasviestrogeeneja on keskimäärin puna-apilan lehdissä, kun taas soijassa suurimmat pitoisuudet ovat itse pavussa. Rehukasvien isoflavonipitoisuutta voidaan myös muokata erilaisilla säilöntämenetelmillä. Kuivauksen tiedetään pienentävän rehun isoflavonipitoisuutta jopa 75%, kun taas säilöntäaineista riippuen säilörehun isoflavonipitoisuus voi jopa suurentua tuorerehuun verrattuna. Tässä tutkimuksessa lehmien merkittävin ravinnon kasviestrogeenilähde oli säilörehun sisältämä formononetiini (0,44% kuiva-aineesta). Myös säilörehun biokaniini A:n pitoisuus oli huomattava (0,31% kuiva-aineesta). Biokaniini A:n esiintyminen rehussa näyttäisi kuitenkin olevan merkityksetön sen pötsimetabolian vuoksi. Tätä tukee myös koelehmien plasman biokaniini A:n pitoisuus 0 ÔÅ≠g/ml. Rehun formononetiini sen sijaan metaboloituu märehtijöiden elimistössä pääasiassa tehokkaaksi equoliksi ja osittain O-DMA:ksi (= O-desmetyyliangolensiini). Puna-apilan suuri formononetiini-pitoisuus näkyikin lehmien plasmanäytteissä suurena equolipitoisuutena. Koe-lehmien plasman equolin pitoisuus vaihteli välillä 7-7,9, O-DMA:n välillä 0,1-0,9 ja formononetiinin välillä 0,01-0,04 µg/ml. Puna-apilasäilörehun kokonaisisoflavonipitoisuus vaihteli tutkimuksessamme välillä 0,73-0,91% kuiva-aineesta. Sekä rehujen että plasman pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kirjallisuudessa esiintyvien vastaavien tutkimustulosten kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella valkuaistiivisteiden kasviestrogeenipitoisuudet olivat pieniä, eikä valkuaisrehuruokinnan laadun tai määrän vaihtelut aiheuttaneet tilastollisesti merkitsevää eroa lypsylehmien plasman isoflavonipitoisuuksissa. Syynä tähän on todennäköisesti ruokintakokeessa lehmille syötetyn puna-apilasäilörehun moninkertainen isoflavonipitoisuus valkuaistiivisteisiin nähden

Phylogeography and Genetic Structuring of European Nine-Spined Sticklebacks (Pungitius pungitius)-Mitochondrial DNA Evidence

Peer reviewe

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Kun lapsen on vaikea osallistua : psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi lasten toimintaterapiassa 5-12 vuotiailla asiakkailla

Lapsilla on vähäisesti keinoja ilmaista tunteitaan, ja he ilmaisevat pahaa oloaan usein samanlaisilla keinoilla. Ilmaisutapoina toistuvat usein käyttäytymiseen liittyvät tekijät, kuten levottomuus, tunnetilaan liittyvät tekijät, kuten ärtyneisyys tai alakuloisuus, ajattelukykyyn liittyvät tekijät, kuten keskittymis- ja oppimisvaikeudet sekä suhtautuminen muihin ihmisiin, joka saattaa näkyä mm. vetäytymisenä muiden seurasta tai riitaisuutena. Syyt pahaan oloon voivat olla moninaisia. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tarjota tietoa lasten psykososiaalisen toimintakyvyn arvioinnissa käytettävistä arviointimenetelmistä ja käytännöistä teoreettisen viitekehyksemme avulla. Teimme kartoittavan kyselytutkimuksen Suomen sairaanhoitopiirien psykiatrisissa yksiköissä toimiville lasten toimintaterapeuteille ja keräsimme tietoa arviointikäytännöistä sekä käytössä olevista arviointimenetelmistä Suomessa. Lisäksi opinnäytetyömme tarkoituksena on herättää keskustelua arviointityön kehittämisestä toimintaterapeuttien keskuudessa Suomessa. Tutkielman teoreettisen tarkastelun pohjalta voidaan nähdä, että psykososiaalinen viitekehys tarkastelee lapsen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointia lapsen toimintaan osallistumisen tekijöiden näkökulmasta. Näitä tekijöitä ovat lapsen sensomotorinen kehitys, varhainen kiintymyssuhde, temperamentti, vertaisvuorovaikutustaidot, leikki, selviytymiskyky sekä yksilön ja ympäristön vuorovaikutus. Toimintaterapian näkemys ihmisestä kokonaisuutena toteutuu myös tässä viitekehyksessä. Lapsen kehitys koostuu useista elementeistä, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Teoreettisessa viitekehyksessä korostuvat lapsen omassa ympäristössä tapahtuvan havainnoinnin sekä haastatteluiden merkitys, jonka myötä arviointikertoja tarvitaan useampia. Tiedonantajamme koostuivat pääasiassa sairaanhoitopiirien lasten psykiatristen poliklinikoiden ja osastojen toimintaterapeuteista. Kyselyn mukaan arviointikertojen määrät vaihtelivat 1–10 kerran välillä ja aikavälit vaihtelivat 1–3 kuukauteen. Suuri osa tiedonantajistamme ilmoitti saavansa määrittelemättömiä lähetepyyntöjä. Tiedonantajamme ottivat tasaisesti kantaa toimintakyvyn eri osa-alueisiin. Arviointitapoja käytettiin laajasti, ja yleisesti menetelmiä oli käytössä useita erilaisia. Kuitenkin yksittäisillä tiedonantajilla oli pääosin vähäisesti tai suppeasti strukturoituja ja/tai standardoituja arviointimenetelmiä käytössä. Terapeuttien tai yksiköiden itse luomia menetelmiä käytettiin yleisesti eniten. Varsinaisia standardoituja tai strukturoituja menetelmiä tiedonantajamme kaipasivat lisää.Children often express their malaise with similar means because they possess few means to convey their emotions. These expressions often repeat patterns of behavior such as restlessness, factors connected to the emotional state such as irritability or downheartedness and factors connected to the ability to think such as difficulties in concentration and learning. Reactions to other people manifest e.g. as pulling out of the company of others or rowdiness. The reasons for malaise are complicated. The purpose of our thesis is to provide data through our theoretical frame of reference on the evaluation methods and conventions in assessing children’s psychosocial functioning. The purpose of the survey questionnaire was to acquire knowledge on the assessment conventions as well as on the evaluation methods currently used in Finland. Furthermore, the purpose of this thesis was to stimulate discussion to help develop occupational therapy within the practicing therapists in Finland. The theoretical analysis section of the thesis illustrates that the psychosocial frame of reference is concerned with the child’s participation through the assessment of the child’s psychosocial functioning. Occupational therapy shares this holistic view of man with the frame of reference. The child’s development comprises of several elements that are all intertwined. The theoretical frame of reference highlights the importance of observing and interviewing the child in his or her own environment which necessitates multiple evaluations. Our subject group comprised mainly of the occupational therapists working within the children’s psychiatric polyclinics and wards of the Hospital Districts. According to the questionnaire the number of evaluations per child varied between 1 to 10 sessions in the timeframe of 1 to 3 months. Majority of our informants told they received undefined referrals. Our informants commented evenly all the different categories of functioning. Evaluation methods were used broadly and in general there were various methods in practice. However, single informants had limited access to structured and/or standardized evaluation methods. Most commonly the methods used were those developed by the therapist himself/herself or within the unit. There is a need for a variety of standardized and structured methods

Yrityksen perustaminen - Case Tmi Meranna

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Laurea Leppävaara Liiketalouden koulutusohjelma Kansainvälinen markkinointi Iles Anna, Karjalainen Marika Yrityksen perustaminen - Case Tmi Meranna Vuosi 2009 Sivumäärä 76 Tämä opinnäytetyö käsittelee yrityksen perustamista sekä liiketoimintasuunnitelmaa teoreettisesti sekä case-muotoisena. Tämän opinnäytetyön ohjaajana on toiminut yliopettaja Seppo Leminen, joka on ollut suurena apuna erityisesti tämän opinnäytetyön viitekehyksen jäsentelyssä. Viitekehys muodostuu yrityksen perustamisesta ja sen osasta erityisesti liiketoimintasuunnitelman läpikäymiseen. Työn case-osassa annetaan yrityksen perustamiseen neuvoja aloittavalle yritykselle Tmi Merannalle sekä laaditaan yritykselle oma liiketoimintasuunnitelma. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on pyrkiä vastaamaan toimeksiantajan tarpeeseen saada riittävästi tietoa oman yritystoiminnan aloittamiseksi. Tarkoituksena on kerätä toimeksiantajalle riittävästi tietoa yrityksen perustamisesta, jotta hän voi perustaa oman yrityksen ja käynnistää sen toiminnan. Opinnäytetyöllä on kaksi tavoitetta. Toinen tavoite on tarjota toimeksiantajalle tarvittavaa tietoa sekä käytännön ohjeita oman yrityksen perustamista varten. Toinen tavoite on tehdä toimeksiantajalle yritystoiminnan käynnistämistä varten liiketoimintasuunnitelma. Valmis liiketoimintasuunnitelma liitetään työn loppuun erillisenä osana, jota toimeksiantaja voi käyttää tarvittaessa sellaisenaan. Yrityksen perustamisen teoreettisessa osassa käydään läpi yrityksen perustamisprosessi. Yrityksen perustamisprosessissa käydään läpi kohdat yritysidea, omien yrittäjyysvalmiuksien punnitseminen, yritysideasta liiketoimintasuunnitelmaksi, aloittavan yrityksen rahoitussuunnitelmat, päätös yrityksen perustamisesta, yhtiömuodon valinta, päätös yrityksen nimestä sekä muut asiat, kuten arvonlisävero ja yrityksen rekisteröinti. Case-osa on tehty tiiviissä yhteistyössä Tmi Merannan perustajan kanssa. Caseosassa esitellään ensin Tmi Merannan perustajaa sekä yrityksen liikeideaa. Yrityesittelyn jälkeen käydään läpi yrityksen perustamisprosessi Tmi Merannan kautta. Case-osassa annetaan Tmi Merannalle ohjeistusta ja käytännön ohjeita miten yrityksen olisi hyvä toimia eri yrityksenperustamisprosessin vaiheissa. Seuraavaksi case osassa kerrotaan liiketoimintasuunnitelman laatimisesta Tmi Merannalle. Liiketoimintasuunnitelma on laadittu aikaisemmin työssä esitetyn liiketoimintasuunnitelman teoreettisen osan ohjeiden mukaan. Johtopäätöksenä tälle opinnäytetyölle työn toimeksiantaja perusti oman yrityksen. Hän oli tyytyväinen saamiinsa ohjeistuksiin yrityksen perustamista varten sekä valmiiseen liiketoimintasuunnitelmaan. Prosessin aikana toimeksiantajalle selkeytyi hänen oma liikeideansa. Opinnäytetyö vastasi asetettuihin tavoitteisiin hyvin. Hyvä lopputulos saavutettiin tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Asiasanat yrityksen perustaminen, liiketoimintasuunnitelma, yrittäjyysLaurea University of Applied Sciences ABSTRACT Laurea Leppävaara Business Management Programme International Business-to-Business Marketing Anna Iles, Marika Karjalainen Establishing a Business - Case Tmi Meranna Year 2009 Pages 76 This thesis explains about establishing a company and writing a business plan. These themes are explained theoretically and from a case company’s point of view. The theoretical context is formed by analyzing how to establish a company, concentrating especially on the business plan. In the empirical section of this thesis a starting entrepreneur is given advice on how to start her own company, Meranna. In this section, a business plan for the company is also written. The purpose of the thesis is to answer the entrepreneur’s need to acquire enough information for establishing a business. The thesis has two objectives. The first is to offer enough information and practical instruction for establishing a company. The second is to write a business plan for the entrepreneur. In the theoretical section the process of establishing a company is analyzed. The establishing process includes the following sections: business idea, the weighing of one’s assets in entrepreneurship, from business idea to a business plan, financing plans for a new company, the decision to establish the company, choosing the company form, deciding the company’s name and other issues such as registering the company. This thesis is written in close co-operation with the founder of Meranna. In the empirical section Meranna’s founder, business idea and instructions for the establishing process are analyzed. This section explains also how the business plan for Meranna was written, based on the theories explained in the theoretical section of this thesis. The business plan written for Meranna is included as an appendix of this thesis. This thesis concludes by the entrepreneur establishing a company called Meranna. The entrepreneur was pleased with the useful instructions for establishing a company. The business plan was also considered significant. During this process the entrepreneur’s business idea is clarified and defined. The thesis’s objectives were answered successfully. The successful result was a result of close co-operation with the entrepreneur. Seppo Leminen supervised this thesis. He assisted especially with the theoretical context. Key words establishing a company, business plan, entrepreneurshi