Pelinkehitys Unity-pelimoottorilla Windows Phone -laitteille

Opinnäytetyön tavoite oli oppia kehittämään pelejä Unity-pelimoottorilla Windows Phone -laitteille. Työn aihe oli itse keksitty, mutta toimeksiantajana toimi HAMK. Opinnäytetyöstä valmistui kaksi tuotosta, joita ovat kuulalabyrinttipeli ja malliprojekti. Näiden tekemisessä oleellisia asioita olivat kaksiulotteinen grafiikka, puhelimen kosketusnäytön ja anturien käyttäminen sekä fysiikkamoottorin hyödyntäminen. Malliprojektia voidaan mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa opetuksen apuna ja se oli toimeksiantajan vaatimus opinnäytetyöstä. Aiempaa kokemusta ohjelmoinnista ja pelien kehittämisestä oli saatu koulun kursseilta. Mobiilisovellusten kehittämistä oli tehty erikoistumisprojektin ja työharjoittelun yhteydessä, mutta Android-käyttöjärjestelmään keskittyen. Perusteet olivat siis hallussa, mutta Unity oli täysin uusi asia opinnäytetyön tekemisen yhteydessä. Toimeksiantajan kanssa sovittiin niin, että malliprojekti olisi yksinkertainen ja toimisi perehdytyksenä Unityyn. Malliprojektista saatua osaamista ja sen tekemiseen kirjoitettua koodia käytettiin varsinaisessa pelissä. Työn teoriaosuudessa käytiin läpi Unityn ominaisuuksia sekä sen käytön perusteita, kuten käyttöliittymää ja projektien koostumusta. Windows Phonesta käytiin läpi sovelluksen julkaisuprosessi sen sovelluskauppaan. Materiaalina toimivat verkkolähteet, jotka olivat pääosin Unityn ja Microsoftin omilta sivuilta. Työtä tehdessä Unity todettiin toimivaksi ja laajat ominaisuudet tarjoavaksi pelimoottoriksi. Sillä saatiin nopeasti kuvaa näkyviin, eikä sitä käyttäessä törmätty suuriin ongelmiin. Joitakin ongelmia tehdessä tuli vastaan, mutta niistä selvittiin dokumentaatiota tutkimalla. Tehdystä pelistä jatkokehitettäväksi jäi graafisen ulkoasun viimeistely, eikä sitä tämän vuoksi julkaistu Windows Phone Storessa.The goal of this Bachelor’s thesis was to learn to develop games using the Unity game engine for mobile devices and in particular for Windows Phone devices. The thesis was commissioned by HAMK University of Applied Sciences. The aim was to produce two products i.e. a game and a sample project using two-dimensional graphics, the phone's touch screen and sensors and the physics engine. The sample project can be potentially used in the future as a teaching aid at HAMK. In the theoretical part of the thesis Unity’s features, the basics of its use, such as the user interface and project components were discussed. The publishing applications of the Windows phones to the Windows Phone Store were also dealt with. The sources used were mainly Unity’s and Microsoft's own websites. As a result of the thesis a ball maze game and a sample project were developed. Unity was found to be a functional game engine offering extensive features. It enabled a quick graphics drawing and no major problems were encountered. However, there were some minor problems but they were solved by studying the documentation. Finishing the graphics of the game produced was left for further development. Therefore it was not yet released in the Windows Phone Store

A beta2-Integrin/MRTF-A/SRF Pathway Regulates Dendritic Cell Gene Expression, Adhesion, and Traction Force Generation

beta2-integrins are essential for immune system function because they mediate immune cell adhesion and signaling. Consequently, a loss of beta2-integrin expression or function causes the immunodeficiency disorders, Leukocyte Adhesion Deficiency (LAD) type I and III. LAD-III is caused by mutations in an important integrin regulator, kindlin-3, but exactly how kindlin-3 regulates leukocyte adhesion has remained incompletely understood. Here we demonstrate that mutation of the kindlin-3 binding site in the b2-integrin (TTT/AAA-b2-integrin knock-in mouse/KI) abolishes activation of the actin-regulated myocardin related transcription factor A/serum response factor (MRTF-A/SRF) signaling pathway in dendritic cells and MRTF-A/SRF-dependent gene expression. We show that Ras homolog gene family, member A (RhoA) activation and filamentous-actin (F-actin) polymerization is abolished in murine TTT/AAA-b2-integrin KI dendritic cells, which leads to a failure ofMRTF-A to localize to the cell nucleus to coactivate genes together with SRF. In addition, we show that dendritic cell gene expression, adhesion and integrin-mediated traction forces on ligand coated surfaces is dependent on the MRTF-A/SRF signaling pathway. The participation of b2-integrin and kindlin-3-mediated cell adhesion in the regulation of the ubiquitous MRTF-A/SRF signaling pathway in immune cells may help explain the role of b2-integrin and kindlin-3 in integrin-mediated gene regulation and immune system function.Peer reviewe

North Atlantic simulations in Coordinated Ocean-ice Reference Experiments phase II (CORE-II). Part I: Mean states

Simulation characteristics from eighteen global ocean–sea-ice coupled models are presented with a focus on the mean Atlantic meridional overturning circulation (AMOC) and other related fields in the North Atlantic. These experiments use inter-annually varying atmospheric forcing data sets for the 60-year period from 1948 to 2007 and are performed as contributions to the second phase of the Coordinated Ocean-ice Reference Experiments (CORE-II). The protocol for conducting such CORE-II experiments is summarized. Despite using the same atmospheric forcing, the solutions show significant differences. As most models also differ from available observations, biases in the Labrador Sea region in upper-ocean potential temperature and salinity distributions, mixed layer depths, and sea-ice cover are identified as contributors to differences in AMOC. These differences in the solutions do not suggest an obvious grouping of the models based on their ocean model lineage, their vertical coordinate representations, or surface salinity restoring strengths. Thus, the solution differences among the models are attributed primarily to use of different subgrid scale parameterizations and parameter choices as well as to differences in vertical and horizontal grid resolutions in the ocean models. Use of a wide variety of sea-ice models with diverse snow and sea-ice albedo treatments also contributes to these differences. Based on the diagnostics considered, the majority of the models appear suitable for use in studies involving the North Atlantic, but some models require dedicated development effort

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista

Maankäyttösektorin ilmastotoimet – arvio päästövähennysmahdollisuuksista Hallitusohjelman (2019) mukaisia maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteitä valmistellaan sisällytettäväksi vuonna 2021 laadittavaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Valmistelun tueksi tarvitaan tietoa keinoista, joilla maankäyttösektorin päästöjä voidaan vähentää, hiilivarastoja ylläpitää ja hiilinieluja vahvistaa, sekä arvioita potentiaalisten toimenpiteiden vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tässä tutkimuksessa on arvioitu maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia nykyistä tutkimustietoa ja asiantuntija-arvioita kokoamalla sekä valmiina käytettävissä olevia mallinnusmenetelmiä soveltaen. Toimenpiteiden päästövähennys ja hiilinieluvaikutuksien arvioinnissa käytettiin kunkin toimenpiteen kohdalla parasta käytettävissä olevaa menetelmää ja toimenpiteen soveltamismahdollisuuksien laajuus perustui asiantuntija-arvioihin. Tuloksiin liittyy sekä sovelletusta menetelmästä ja siinä käytettävistä tiedoista että toimenpiteen laajuuden arvioinnista johtuvaa epävarmuutta. Tutkimus sisältää myös laadulliset arviot ilmastotoimenpiteiden vaikutuksista muihin ekosysteemipalveluihin, vesistökuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi on tunnistettu vaikuttavuusarvioinnin kannalta merkittäviä kehittämis- ja tutkimustarpeita sekä tietoaukkoja. Tulokset auttavat kohdentamaan ilmastotoimenpiteet vaikutuksiltaan merkittävimpiin, joilla tuetaan Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kaikkien tunnistettujen ilmastotoimenpiteiden toteuttaminen tutkimuksessa oletetussa laajuudessa vaatisi erittäin laajoja muutoksia maankäyttösektorin ohjauskeinoissa, investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin sekä mm. puutuotteiden osalta muutoksia myös maankäyttösektorin ulkopuolella metsäteollisuuden tuotantorakenteessa. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Turvemaapeltojen käsittelyä muuttamalla saadaan suhteellisen pienellä pinta-alalla aikaan merkittäviä päästösäästöjä hidastamalla turpeen hiilivaraston purkautumista, kun kivennäismaapeltojen vaikuttavat ilmastotoimet vaatisivat vuosittaista lisätukea lähes koko käytössä olevalle peltopinta-alalle. Osa tunnistetuista ilmastotoimenpiteistä on pitkävaikutteisia, esimerkiksi suometsässä kerran tehdyn puutuhkalannoituksen puuston hiilinielua vahvistava vaikutus kestää kymmeniä vuosia. Metsien hiilinielua kasvattaisivat merkittävästi myös uusien suojelualueiden perustaminen, säästöpuumäärän lisääminen ja metsäteollisuuden tuotantorakenteen muutos, joka kasvattaisi pitkäikäisten puutuotteiden osuutta. Maankäyttösektorin monilla ilmastotoimenpiteillä edistetään myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja vähennetään maa- ja metsätalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. Erityisesti turvemaiden viljely- ja metsänkasvatusmenetelmiä uudistamalla saadaan tavoitellun ilmastovaikutuksen ohella vähennettyä vesistökuormitusta. Monimuotoisuuden säilyttämistä tukisivat erityisesti suojelualueiden lisääminen, jota oletimme jatkettavan METSO-ohjelmassa toteutuneessa laajuudessa, ja säästöpuiden määrän kaksinkertaistaminen mikä lisäisi lahopuun hiilivarastoa talousmetsissä. Kivennäismaapeltojen maaperän hoito, metsänlannoitus ja turvemaametsien maaperän päästövähennystoimet voivat edistää myös tuotannon taloudellista kannattavuutta. Nykyiset maa- ja metsätalouden tuet eivät kannusta kaikkien potentiaalisesti merkittävimpien päästöjä vähentävien ilmastotoimenpiteiden käyttöönottoon. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden kustannustehokkuuden ja sosiaalisen hyväksyttävyyden tutkimus on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Näiden tarkastelu jatkotutkimuksissa on välttämätöntä, jotta toimenpiteet osataan suunnata kustannustehokkaasti ja siten että maanomistajilla on mahdollisuus ja kannusteet niitä toteuttaa. Ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia puuntuotannon ja viljelyn taloudelliseen kannattavuuteen, muihin ekosysteemipalveluihin ja biodiversiteettiin tarkasteltiin vain laadullisesti tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Näiden laajempi määrällinen tarkastelu edellyttäisi lisätutkimusta ja myös laskentatyökalujen ja mallien kehitystyötä. Ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioon liittyy paljon epävarmuuksia. Arvioita on perusteltua tarkentaa, kun tutkimustietoa kertyy lisää ja laskentamenetelmät kehittyvät

Maa- ja metsätalouden sekä koko maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitetta ei voi saavuttaa ilman maankäyttösektorin hiilinieluja. Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 53,1 Mt CO2 ekv. ja maankäyttösektorin nettonielut 14,7 Mt CO2 ekv. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tarvitaan kaikilta sektoreilta päästövähennyksiä tai lisänieluja. Tässä politiikkasuosituksessa esitellään ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi keinoja päästövähennysten saavuttamiseksi sekä arvioita maankäyttösektorin päästöjä vähentävien ja nieluja vahvistavien toimenpiteiden potentiaalisista vaikutuksista (Lehtonen ym. 2021)

Complementarities between IT and Organizational Structure: The Role of Corporate Exploration and Exploitation

The decentralization of organizational decision authority has been shown to be complementary to Information Technology (IT) in prior research. We draw from the information processing view of organizations, the IT and de/centralization debate, and organizational learning theory to argue that IT payoffs can also be improved by greater centralization of decision authority, contingent on a firm’s corporate learning type. We argue that an exploratory learning type is best pursued with a decentralized organization design, while an exploitative learning type requires a centralized organization design. We hypothesize that under corporate exploration, IT payoffs are enhanced through greater decentralization, whereas under corporate exploitation, returns to IT are improved by greater centralization. Our study uses a novel multi‐source panel on the IT capital, the degree of de/centralization, and the performance of almost 260 German manufacturing firms. We estimate production functions to assess the contribution of combning IT with de/centralization to firmlevel productivity under different corporate learning types. Our results strongly support our hypotheses and hold up to a variety of robustness tests

Pelinkehitys Unity-pelimoottorilla Windows Phone -laitteille

Opinnäytetyön tavoite oli oppia kehittämään pelejä Unity-pelimoottorilla Windows Phone -laitteille. Työn aihe oli itse keksitty, mutta toimeksiantajana toimi HAMK. Opinnäytetyöstä valmistui kaksi tuotosta, joita ovat kuulalabyrinttipeli ja malliprojekti. Näiden tekemisessä oleellisia asioita olivat kaksiulotteinen grafiikka, puhelimen kosketusnäytön ja anturien käyttäminen sekä fysiikkamoottorin hyödyntäminen. Malliprojektia voidaan mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa opetuksen apuna ja se oli toimeksiantajan vaatimus opinnäytetyöstä. Aiempaa kokemusta ohjelmoinnista ja pelien kehittämisestä oli saatu koulun kursseilta. Mobiilisovellusten kehittämistä oli tehty erikoistumisprojektin ja työharjoittelun yhteydessä, mutta Android-käyttöjärjestelmään keskittyen. Perusteet olivat siis hallussa, mutta Unity oli täysin uusi asia opinnäytetyön tekemisen yhteydessä. Toimeksiantajan kanssa sovittiin niin, että malliprojekti olisi yksinkertainen ja toimisi perehdytyksenä Unityyn. Malliprojektista saatua osaamista ja sen tekemiseen kirjoitettua koodia käytettiin varsinaisessa pelissä. Työn teoriaosuudessa käytiin läpi Unityn ominaisuuksia sekä sen käytön perusteita, kuten käyttöliittymää ja projektien koostumusta. Windows Phonesta käytiin läpi sovelluksen julkaisuprosessi sen sovelluskauppaan. Materiaalina toimivat verkkolähteet, jotka olivat pääosin Unityn ja Microsoftin omilta sivuilta. Työtä tehdessä Unity todettiin toimivaksi ja laajat ominaisuudet tarjoavaksi pelimoottoriksi. Sillä saatiin nopeasti kuvaa näkyviin, eikä sitä käyttäessä törmätty suuriin ongelmiin. Joitakin ongelmia tehdessä tuli vastaan, mutta niistä selvittiin dokumentaatiota tutkimalla. Tehdystä pelistä jatkokehitettäväksi jäi graafisen ulkoasun viimeistely, eikä sitä tämän vuoksi julkaistu Windows Phone Storessa.The goal of this Bachelor’s thesis was to learn to develop games using the Unity game engine for mobile devices and in particular for Windows Phone devices. The thesis was commissioned by HAMK University of Applied Sciences. The aim was to produce two products i.e. a game and a sample project using two-dimensional graphics, the phone's touch screen and sensors and the physics engine. The sample project can be potentially used in the future as a teaching aid at HAMK. In the theoretical part of the thesis Unity’s features, the basics of its use, such as the user interface and project components were discussed. The publishing applications of the Windows phones to the Windows Phone Store were also dealt with. The sources used were mainly Unity’s and Microsoft's own websites. As a result of the thesis a ball maze game and a sample project were developed. Unity was found to be a functional game engine offering extensive features. It enabled a quick graphics drawing and no major problems were encountered. However, there were some minor problems but they were solved by studying the documentation. Finishing the graphics of the game produced was left for further development. Therefore it was not yet released in the Windows Phone Store

Osteopaatin tehtävät suomalaisessa urheilussa : kuvaus osteopaatin tehtävistä suomalaisessa urheilussa

Opinnäytetyömme tarkoitus oli kuvata osteopaatin tehtäviä suomalaisessa urheilussa. Aiempaa tutkimusta ei ole aiheesta tehty. Tärkeimpänä aineistona opinnäytetyössämme olivat urheilussa toimivien kokeneiden osteopaattien teemahaastattelut ja osteopaattinen kirjallisuus urheilussa. Opinnäytetyö oli lähestymistavaltaan laadullinen tapaustutkimus. Kuvasimme osteopaateille kuuluvia tehtäviä suomalaisessa urheilussa kirjallisuuden ja teemahaastattelujemme avulla. Suoritimme teemahaastattelut neljän urheilun parissa toimivan osteopaatin kanssa. Haastateltavat omasivat laajan kokemuksen suomalaisten huippu-urheilijoiden kanssa toimiessa. Opinnäytetyön myötä voimme todeta, että osteopaatin toimenkuvaan urheilun parissa kuului manuaalisen hoidon lisäksi lukuisia muita huollollisia tehtäviä. Haastatteluista selvisi, että osteopaatin ensisijainen tehtävä oli pitää urheilija terveenä ja kehityskäyrä nousevana. Erilaisilla aktiivisilla ohjauksilla suoritettu ennaltaehkäisy oli haastateltavien osteopaattien yleisin tapa hoitaa urheilijaa. Osteopaatin tehtävät moninkertaistuvat siirryttäessä omalta klinikalta urheilukentän laidalle. Osteopaattina toimiminen urheilumaailmassa vaatii suurta sitoutumista ja intohimoa. Vaihtelevat resurssit ja urheilun kausiluontoisuus määrittelivät pitkälti osteopaatin tehtäviä. Osteopatian tunnettavuus suomalaisessa urheilussa on vielä melko vähäistä, vaikka osteopaattien määrä onkin alalla kasvussa. Opinnäytetyö antaa lukijalleen kuvan siitä, mistä osteopaatin tehtävät koostuvat suomalaisessa urheilussa. Työ on suunnattu pääasiallisesti osteopaattiopiskelijoille, valmistuneille osteopaateille ja urheilussa toimiville henkilöille.The purpose of this study was to clarify tasks in which osteopaths partake in Finnish sports. There are no previous studies or literature available on the topic. Our main material for this study came from interviewing experienced osteopaths who work in the field of Finnish sports. This thesis is a qualitative case study. It is based on a) a theoretical frame consisting of previous international theses, articles and other osteopathic literature and b) interviews of four highly experienced osteopaths who met the criteria of the study. We found out that there are many different tasks for an osteopath when working with athletes besides manual treatment. The main task that the four osteopaths had in common was to prevent injuries and keep the athlete’s performance level high. Preventing injuries was mostly gained by active training but also with manual treatment. Tasks of an osteopath multiply when making a transition from one's clinic to the field of sports. Working as an osteopath in sports requires commitment and passion. Varying resources and seasonal changes define the role of an osteopath. Awareness of osteopathy in Finnish sports is relatively low although the number of osteopaths in the field is growing. The thesis offers the reader clues of what osteopath’s tasks consist of on in the Finnish sports. The context of this study is aimed for osteopaths, students of osteopathy and people in sports