Saliency or template? ERP evidence for long-term representation of word stress

The present study investigated the event-related brain potential (ERP) correlates of word stress processing. Previous results showed that the violation of a legal stress pattern elicited two consecutive Mismatch Negativity (MMN) components synchronized to the changes on the first and second syllable. The aim of the present study was to test whether ERPs reflect only the detection of salient features present on the syllables, or they reflect the activation of long-term stress related representations. We examined ERPs elicited by pseudowords with no lexical representation in two conditions: the standard having a legal stress patterns, and the deviant an illegal one, and the standard having an illegal stress pattern, and the deviant a legal one. We found that the deviant having an illegal stress pattern elicited two consecutive MMN components, whereas the deviant having a legal stress pattern did not elicit MMN. Moreover, pseudowords with a legal stress pattern elicited the same ERP responses irrespective of their role in the oddball sequence, i.e., if they were standards or deviants. The results suggest that stress pattern changes are processed relying on long-term representation of word stress. To account for these results, we propose that the processing of stress cues is based on language-specific, pre-lexical stress templates

Atooppista ihottumaa sairastavan lapsen hoitotyö

Atooppinen ihottuma on melko yleinen ja kuormittava tekijä monissa perheissä, ihottuman hoito ja oireilu vaativat vanhemmilta jaksamista, ja tärkeää onkin, että he saavat oikean tiedon hoidosta Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä PowerPoint-esitys lapsen atooppisen ihottuman hoidosta sairaanhoitaja- ja ter-veydenhoitajaopiskelijoiden käyttöön. Työssä käsiteltiin atooppista ihottumaa lapsilla. Koin tarpeelliseksi lisätä tulevien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien tietoisuutta itse atooppisesta ihottumasta, sen hoidosta sekä ohjausosaamisesta, koska kyseinen aihe ei ole paljoa esillä koulutusohjelmassa. Työksi valikoitui toiminnallinen opinnäytetyö, joka on tehty PowerPoint muotoon. PowerPoint-esityksen teoria on otettu suoraan opinnäytetyön viitekehyksen teo-riasta. Lopputuloksena on tiivis, mutta selkeä teoriapaketti sairaanhoitaja- ja ter-veydenhoitajaopiskelijoiden käyttöön. Jatkossa olisi mielenkiintoista tehdä kvantitatiivinen tutkimus vanhempien ko-kemuksista atooppista ihottumaa sairastavan lapsen hoidosta. Olisi myös mie-lenkiintoista selvittää, kuinka perheitä voidaan tukea ja helpottaa arjessa pienten lasten atooppisen ihottuman hoidossa.Atopic dermatitis is a quite common and burdening factor in many families. The treatment of dermatitis and its symptoms require parental coping and it is important that they get right knowledge of the treatment. The purpose of this thesis was to make a PowerPoint presentation on the nursing care of atopic dermatitis in chil-dren for the use of nursing and public health nursing students. The thesis discusses atopic dermatitis in children. It is necessary to increase the awareness of future nurses in atopic dermatitis, its care and patient education skills, because this topic is not much addressed in nursing studies. The thesis was carried out as a practice-based thesis in the form of a PowerPoint presentation. The theoretical part of the PowerPoint presentation follows the theo-retical framework of the thesis. The result of the thesis is a compact, explicit infor-mation package for the use of nursing and public health nursing students. In future, it would be interesting to carry out a quantitative research on the experi-ences of parents related to the treatment of atopic dermatitis in children. It would also be interesting to find out how families can be supported and their everyday life eased when they treat atopic dermatitis in small children

Processing acoustic change and novelty in newborn infants

Research on event-related potential (ERP) correlates of auditory deviance-detection in newborns provided inconsistent results; temporal and topographic ERP characteristics differed widely across studies and individual infants. Robust and reliable ERP responses were, however, obtained to sounds (termed ‘novel’ sounds), which cover a wide range of frequencies and widely differ from the context provided by a repeating sound [Kushnerenko et al., (2002) NeuroReport, 13, 1843–1848]. The question we investigated here is whether this effect can be attributed to novelty per se or to acoustic characteristics of the ‘novel’ sounds, such as their wide frequency spectrum and high signal energy compared with the repeated tones. We also asked how sensitivity to these stimulus aspects changes with development. Twelve newborns and 11 adults were tested in four different oddball conditions, each including a ‘standard’ sound presented with the probability of 0.8 and two types of infrequent ‘deviant’ sounds (0.1 probability, each). Deviants were (i) ‘novel’ sounds (diverse environmental noises); (ii) white-noise segments, or harmonic tones of (iii) a higher pitch, or (iv) higher intensity. In newborns, white-noise deviants elicited the largest response in all latency ranges, whereas in adults, this phenomenon was not found. Thus, newborns appear to be especially sensitive to sounds having a wide frequency spectrum. On the other hand, the pattern of results found for the late discriminative ERP response indicates that newborns may also be able to detect novelty in acoustic stimulation, although with a longer latency than adults, as shown by the ERP response. Results are discussed in terms of developmental refinement of the initially broadly tuned neonate auditory system

Effects of discrepancy between imagined and perceived sounds on the N2 component of the event-related potential

Two experiments were conducted to examine whether the N2 component of the event-related potential (ERP), typically elicited in a S1-S2 matching task and considered to reflect mismatch process, can still be elicited when the S1 was imagined instead of perceived and to investigate how N2 amplitude varied with the degree of S1-S2 discrepancy. Three levels of discrepancy were defined by the degree of separation between the heard (S2) and imagined (S1) sounds. It was found that the N2 was reliably elicited when the perceived S2 differed from the imagined S1, but whether N2 amplitude increased with the degree of discrepancy depended in part on the S1-S2 discriminability (as evidenced by reaction time). Specifically, the effect of increasing discrepancy was attenuated as discriminability increased from hard to easy. These results, together with the dynamic ERP topography observed within the N2 window, suggest that the N2 effect reflects two sequential but overlapping processes: automatic mismatch and controlled detection.Peer Reviewedhttp://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/79203/1/j.1469-8986.2009.00936.x.pd

The Role of trade unions and economic globalization in contemporary social policy

Trade unions in the Organization for Economic Co-operation and Development (OECD) countries have traditionally supported the expansion of social policies to protect wage-earners against various risks associated with the labor market, such as illness, unemployment, and work incapacity. Comprehensive social policy arrangements also promote employees’ bargaining power across sectors and work in the public sector specifically. However, the proportion of unionized members among employees and the coverage of collective bargaining have been dwindling in most OECD countries for at least three decades. Arguably, the decline of trade unions (deunionization) has fundamentally changed their political aims. In the 21st century, the argument that modern trade unions focus primarily on advancing the interests of their existing members at the expense of employees in a more vulnerable labor market position is widely known among policy experts. For welfare states, this change in the social politics of trade unions would denote, for example, declining social and employment policy expenditure and growing income disparities. Added to the de-unionization, the politics of welfare states has also been influenced by accelerating economic globalization. Mainly since the mid-1980s, economic globalization accelerated, whereby people, goods, capital, and services began to move more freely internationally. Initially, economic globalization was forcing welfare states to compete against each other through taxation in the open world economy. For welfare states, the internationally increasing competition over jobs and investments was seen to entail lower tax income, which can endanger publicly funded social services and transfers. At the turn of the 2000s, this race to the bottom argument was found empirically dubious. First, the small and open economies, such as the Nordic countries, had and still have tax-funded and comprehensive social policy systems. Second, there was a lack of any clear evidence of the unilateral race to the bottom among OECD countries; in the European countries, the retrenchment of social expenditure and increase of income disparities mainly concerned Great Britain in the 1980s. It became increasingly clear that, while economic globalization exacerbates the predicaments that citizens face in the labor markets, it also creates demand for social policies that aim to mitigate these increased uncertainties of human life. Therefore, both trade unions and economic globalization have been pivotal in the analysis of social policy change in the recent decades. This dissertation contributes to the literature of contemporary social policy by bringing the empirical linkages of de-unionization and economic globalization together for comparison and evaluation for the first time. In this dissertation, I examine the relationship of trade unions and economic globalization with social policies in the OECD countries from four perspectives: government expenditure (including all government functions ranging from defence to social services), social policy expenditure, employment policy expenditure, and income disparities. I also analyze the role of trade unionism in national economic competitiveness because of its critical importance for the finances of welfare goods and services. The research period starts in the 1980s and ends, on average, in 2013. The data cover an average of 20 OECD countries, and the research design is internationally comparative. As trade unions and economic globalization change over time, all five peer-reviewed articles in this dissertation focus on explaining the development of social policy over time in the OECD countries. My main finding determines that, while economic globalization most likely reduces central government and employment policy spending, it increases spending on social policy. This analysis indicates that the effects of economic globalization differ substantially between types of public policy. Since social policy expenditure is more likely to expand when economic globalization intensifies, the labor market risks raised by economic globalization may increase voters' demands to compensate for the risks through social policy. Additionally, national competitiveness in the global economy fosters public finances via increased tax income, which allows more financial room to maneuvre for social policy expansion. It is likely that welfare provisions and services increase worker well-being such that spending on social policies is more often an advantage than a disadvantage in the global economy. I further ascertain that the shrinking effect of economic globalization on employment policy expenditure is not unilateral across all OECD countries. In a sample of 19 OECD countries, the race to the bottom hypothesis most clearly relates to Sweden, Denmark, Germany, and the Netherlands. Thus, from the perspective of economic globalization, the decreasing effect on employment policy spending mainly involves the forerunners of employment policy—meaning the countries that allocated significantly more resources to employment policy in the 1980s and 1990s. My results show no significant effects of economic globalization on income disparities. However, this does not mean that economic globalization is disconnected from income disparity development the real-world contexts. Inversely, the aspects of economic globalization that increase income disparity, such as labor market polarization, and mechanisms that reduce it, such as rising demand for social spending, act simultaneously in the analysis. In this case, the net result on the link between economic globalization and income disparities appears non-significant, although the phenomenon is explained by a much more dynamic process. Instead of economic globalization, high unemployment and labor market polarization will increase income disparities among welfare states. My analysis reveals that income disparities are most clearly reduced by comprehensive welfare state actions (e.g., high spending on social policy), strong trade unions, and stark progressive taxation. The take-home message of my thesis is that instead of economic globalization, the weakening of the trade unions in terms of membership base and coverage of collective agreements appears to reduce social and employment policy spending and increase income disparities. Possibly, the weakening of the trade unions has affected their ability to pursue expansive social policy; perhaps trade unions’ decline in national political importance and loss of bargaining power over states and employees can explain these results. The decline in membership base and collective bargaining power may also have altered the political goals of trade unions. They may have increasingly turned their focus to the interests of a narrower group of workers, reducing the importance of comprehensive social policy to their political agenda. The current research does not distinguish between the two explanatory theories. Thus, the debate regarding the impact of the trade unions on the retrenchment of social policy and increasing income disparity is likely to continue. Finally, my results suggest that the decline of unions may be harmful to the economic growth especially in the Continental and in the Nordic countries. Specifically, my findings imply that deunionisation may affect negatively to the functioning of the Continental and the Nordic type of capitalism, which is associated with more rapid GPD growth and a higher probability of firms moving back to their country of origin.Ammattiyhdistysliikkeen ja talouden globalisaation rooli nykyaikaisessa sosiaalipolitiikassa Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen ammattiyhdistysliike OECD-maissa on yleensä kannattanut sosiaalipoliittisten etuuksien ja palveluiden laajentamista. Tällä tavoin ammattiyhdistysliike on ollut lieventämässä erilaisista työmarkkinoiden riskeistä, kuten sairaudesta, työttömyydestä tai työkyvyttömyydestä aiheutuvia inhimillisiä seurauksia palkansaajille. Lisäksi kattava sosiaaliturva vähentää palkansaajan riippuvuutta työtuloista, eli taloudellista riippuvaisuutta työnantajasta. Tämä edistää palkansaajien neuvotteluasemaa suhteessa työnantajiin. OECD-maissa 1970- ja 1980-luvuilla alkanut ammattiyhdistysliikkeen heikentyminen sekä jäsenmäärän että työehtosopimusten kattavuuden näkökulmista on kuitenkin voinut muuttaa ammattiyhdistysliikkeen sosiaalipolitiikan lähtökohtia. 2000-luvulla uudelleen tutkijoiden kiinnostuksen herättäneen väitteen mukaan moderni ammattiyhdistysliike keskittyy aiempaa kapeamman jäsenkunnan edun ajamiseen kaikkien palkansaajien intressien huomioimisen sijasta. Tämä tarkoittaisi heikentyvää sosiaalipolitiikan resursointia ja kasvavia tuloeroja ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnan loitontuessa työmarkkinoiden heikompiosaisista. Talouden globalisaation avulla on pyritty kuvaamaan sosiaalipolitiikan muutosta 1970-luvulta alkaen, mutta erityisesti 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Talouden globalisaatiolla tarkoitetaan niitä moniulotteisia prosesseja, joiden myötä ihmiset, tavarat, pääoma ja palvelut liikkuvat kansainvälisesti aiempaa vapaammin tai vähäisemmin kustannuksin. Talouden globalisaation väitetään usein kaventavan sosiaalipolitiikan menoja. Tunnetun kilpajuoksu pohjalle -teorian mukaan talouden globalisaatio asettaa hyvinvointivaltiot kilpailemaan verotuksen keinoin kansainvälistyvien yritysten investoinneista ja työpaikoista. Etenkin työnantajiin ja pääomaan kohdistuvan verotuksen on väitetty keventyvän kansainvälisen verokilpailun kiristymisen vuoksi. Kuitenkin verovaroista rahoitettu kattava sosiaaliturvajärjestelmä on edelleen käytössä kansainväliselle kaupalle avoimissa Pohjoismaissa. Se on vähentänyt kilpajuoksu pohjalle-väitteen uskottavuutta. Sosiaalipolitiikan laajentumista globalisaation aikakaudella on selitetty usein siten, että talouden globalisaatio lisää työmarkkinoiden polarisaatiota ja työttömyyttä. Näiden palkansaajan kannalta epätoivottujen talouden globalisaation seurausten on ajateltu johtavan sosiaalipolitiikan laajentumiseen, koska päättäjät voivat pyrkiä suojaamaan kansalaisiaan talouden globalisaation voimistamilta työelämän riskeiltä sosiaalipolitiikkaa laajentamalla. Sekä ammattiyhdistysliike että talouden globalisaatio ovat siis olleet keskeisiä tekijöitä sosiaalipolitiikan muutoksen analyysissä 1970-luvulta lähtien kehittyneissä hyvinvointivaltioissa. Tämä väitöskirja tuo aihealueen viimeaikaiset empiiriset tulokset ensimmäistä kertaa yhteen vertailua ja teoreettista arviointia varten tuoden tällä tavoin lisäarvoa suhteessa olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen. Tässä väitöskirjassa tutkin ammattiyhdistysliikkeen ja talouden globalisaation yhteyttä OECD-maiden sosiaalipolitiikkaan neljästä näkökulmasta. Nämä ovat julkisen talouden menot (kattaen kaikki valtion ja kuntien veroista ja veroluonteisista maksuista kustannetut menot armeijasta ja elinkeinopolitiikasta sosiaalipolitiikkaan), sosiaalimenot, työllisyyspolitiikan menot ja tuloerot. Lisäksi tarkastelen ammattiyhdistysliikkeen heikentymisen yhteyttä kilpailukykyyn, koska se on sosiaalipolitiikan rahoituksen kannalta relevantti tekijä. Tutkimusajanjaksoni alkaa 1980-luvulta ja päättyy keskimäärin vuoteen 2013. Artikkelista riippuen tutkimusaineisto kattaa 19–21 OECD-maata ja tutkimusasetelma on kansainvälisesti vertaileva. Viisi tämän väitöskirjan vertaisarvioitua artikkelia keskittyvät OECDmaiden ajallisen muutoksen selittämiseen, koska hyvinvointivaltioiden toisen maailmansodan jälkeisen historian valossa sekä ammattiyhdistysliike että taloudenglobalisaatio muuttuvat ajassa. Tulosteni mukaan talouden globalisaation julkisen talouden menoja supistava vaikutus ei koske sosiaalipolitiikan rahoitusta. Sosiaalipolitiikan kohdalla maan avoimuus kansainvälisillä markkinoilla lisää usein rahamenoja, ei vähennä niitä. Väitän, että talouden globalisaation voimistuessa kansalaisten vaatimukset kohonneiden työelämän riskien kompensoimiseksi kohdistuvat voimakkaammin sosiaalipolitiikkaan, koska se lieventää suoraan näiden riskien, kuten työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden inhimillisiä seurauksia. Laaja sosiaalipolitiikka voi myös lisätä yritysten kilpailukykyä lisäämällä osaavan ja työkykyisen työvoimansaatavuutta, mikä voi lisätä verotuloja ja sitä kautta sosiaalipolitiikan rahoitusta. Esitän, että talouden globalisaation sosiaalipolitiikan menoja lisäävä vaikutus ei koske työllisyyspolitiikkaa OECD-maiden tasolla. 19 maan aineistossa talouden globalisaation työllisyyspolitiikan menoja vähentävä yhteys koskee selkeimmin Ruotsia, Tanskaa, Saksaa ja Alankomaita. Näin ollen talouden globalisaatio näkökulmasta työllisyyspolitiikan ’kilpajuoksu pohjalle’ koskee pääasiassa työllisyyspolitiikkaan 1980- ja 1990-luvuilla keskimääräistä selkeästi enemmän resursseja allokoineita maita. Analyysini mukaan talouden globalisaation yhteys tuloeroihin ei ole selkeä suuntaan tai toiseen. On mahdollista, että tuloeroja lisäävät talouden globalisaation osa-alueet, kuten työmarkkinoiden ammattirakenteen muutos, ja vähentävät mekanismit, kuten sosiaalimenojen kasvu, vaikuttavat samanaikaisesti. Tällöin talouden globalisaation ja tuloerojen yhteyden nettotulos näyttää teknisen analyysin perusteella neutraalilta, vaikka tosiasiassa ilmiötä selittää huomattavasti dynaamisempi prosessi. Talouden globalisaation sijaan tuloeroja kasvattavat selkeimmin korkea työttömyys ja työmarkkinoiden polarisoituminen. Tuloeroja vähentävät selkeimmin sosiaalimenot, ammattiyhdistysliike ja progressiivinen verotus. Talouden globalisaation sijaan ammattiyhdistysliikkeen heikentyminen näyttäisi vähentävän sosiaali- ja työllisyyspolitiikan menoja sekä voimistavan tuloerojen kasvua. Näin ollen on mahdollista, että ammattiyhdistysliikkeen heikkeneminen on vähentänyt sen mahdollisuuksia toteuttaa sosiaalipolitiikkaa laajentavaa vaikuttamistyötä. Jäsenmäärän ja työehtosopimusten kattavuuden lasku on myös voinut johtaa ammattiyhdistysliikkeen keskittymiseen aiempaa kapeamman työntekijäjoukon intresseihin, jolloin kattavan sosiaalipolitiikan merkitys on vähentynyt sen asialistalla. Koska nykytutkimus ei pysty erottelemaan ammattiyhdistysliikkeen heikentymistä sen poliittisista seurauksista, keskustelu ammattiyhdistysliikkeen sosiaalipolitiikkaa kaventavasta ja tuloeroja lisäävästä vaikutuksesta jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan pohjois- ja keskieurooppalaisen tuottavuusmalli näyttäisi olevan positiivisessa yhteydessä nopeampaan talouskasvuun ja yritysten paluumuuton todennäköisyyteen. Tulosten mukaan ammattiyhdistysliikkeen heikentyminen voi rapauttaa pohjois- ja keskieurooppalaista sopimiseen perustuvaa tuottavuusmallia

Measurement of mismatch negativity in individuals: A study using single-trial analysis

Mismatch negativity (MMN) is measured by subtracting the averaged response to a set of standard stimuli from the averaged response to rarer deviant stimuli, and taking the amplitude of this difference wave in a given time window. This method is problematic when used to evaluate individuals, because there is no estimate of variance. We describe a new approach, in which independent components with high trial-by-trial variance are first removed. Next, each deviant response has the preceding standard response subtracted, giving a set of single trial difference waves. We illustrate this approach in analysis of MMN to brief tones in 17 adults. The best criterion for MMN combined t-test with an index of inter-trial coherence, giving significant MMN in 14 (82%) of individuals. Single-trial methods can indicate which people show MMN. However, in some clinically normal individuals there was no MMN, despite good behavioral discrimination of stimuli

Phonetic training and non-native speech perception - New memory traces evolve in just three days as indexed by the mismatch negativity (MMN) and behavioural measures

Language-specific, automatically responding memory traces form the basis for speech sound perception and new neural representations can also evolve for non-native speech categories. The aim of this study was to find out how a three-day phonetic listen-and-repeat training affects speech perception, and whether it generates new memory traces. We used behavioural identification, goodness rating, discrimination, and reaction time tasks together with mismatch negativity (MMN) brain response registrations to determine the training effects on native Finnish speakers. We trained the subjects the voicing contrast in fricative sounds. Fricatives are not differentiated by voicing in Finnish, i.e., voiced fricatives do not belong to the Finnish phonological system. Therefore, they are extremely hard for Finns to learn. However, only after three days of training, the native Finnish subjects had learned to perceive the distinction. The results show striking changes in the MMN response; it was significantly larger on the second day after two training sessions. Also, the majority of the behavioural indicators showed improvement during training. Identification altered after four sessions of training and discrimination and reaction times improved throughout training. These results suggest remarkable language-learning effects both at the perceptual and pre-attentive neural level as a result of brief listen-and-repeat training in adult participants.</p

The N1 hypothesis and irrelevant sound:Evidence from token set effects

This study investigated how increases in the number of different types of sound (token set size) within a heard but ignored sequence influence brain activity and performance in a serial recall task (the irrelevant sound effect). We tested the hypothesis that brain processes affected by the refractory state of the neuronal populations involved in generating the auditory N1 play a role in the memory disruption produced by irrelevant sound. Auditory event-related potentials (ERPs) were recorded when volunteers performed a serial recall task that required remembering lists of visually presented numbers that were followed by a distractor-filled retention interval. The results showed that both increments in set size from 1 to 2 and from 2 to 5 elicited an increase of the N1 amplitude. Furthermore, increases in set size from 2 to 5, but not from 1 to 2, caused a significant decrease of the serial recall performance. This result suggested that, if N1 were to play a role in the disruption produced by irrelevant sound, the processes underlying the N1 wave may only serve as a necessary rather than a sufficient condition for disruption.Peer reviewe

Esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe : vanhempien kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä erityisen tuen tilanteissa

Tutkimukseni keskeisenä kohteena on tutkia erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa. Teoriaosassa tarkastelen moniammatillista yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta osana moniammatillista yhteistyötä sekä erityistä tukea. Tut-kimusaineistoni on koottu eläytymismenetelmän avulla Erityislasten omaiset ry:n vanhempien kirjoittamista kymmenestä kehyskertomuksesta. Kehyskertomuksia oli kolmea erilaista; myönteisten, kielteisten ja hämmentävien kokemusten kertomuksia. Vanhemmat eläytyivät kirjoittamiini alkukertomuksiin ja jatkoivat tarinoiden kirjoittamista. Analysoin kertomukset laadullisen sisältöanalyysin avulla. Tutkimustuloksista selviää erityisesti se, mitkä asiat edistävät lapsen kouluun siirtymistä. Samat tekijät voivat myös hankaloittaa lapsen siirtymistä kouluun. Vanhemmille ovat tärkeitä pysyvät, luotettavat ja ammattitaitoiset henkilöt tukemassa yhdessä koulunaloitusta. Moniammatilliset palaverit ja yhdessä sovitut toimintakäytännöt edistävät koulun aloituksen onnistumista. Lapsen sairauksien huomioiminen ja yhteisen kommunikaatiokeinon löytäminen uudessa oppimisympäristössä tukevat lapsen siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen. Kolmiportainen tuen järjestelmä antaa mahdollisuuksia ja kehittämishaasteita erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Tämä tutkimus antaa tietoa moniammatillisesta yhteistyöstä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa sekä niistä asioista, jotka ovat vanhemmille tärkeitä. Näiden avulla voidaan edelleen kehittää nivelvaiheen toimintakäytäntöjä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen välillä