Hoitajien näkemyksiä yksilöllisen hoidon toteutumisesta terveyskeskuksen vuodeosastoilla

Opinnäytetyömme on osa Metropolia ammattikorkeakoulun ja Espoon sairaalan yhteistä Liittyvä voima -hanketta. Hankkeen tavoitteena on luoda kumppanuusmalli korkeakoulun ja työelämän välille. Hanke muodostuu kolmesta osaprojektista: turvallinen lääkehoito, kotiutuminen ja toimintakyvyn edistäminen. Opinnäytetyömme liittyy toimintakyvyn edistäminen – osaprojektiin. Kyseessä on lähtötilanteen kartoitus. Työmme tarkoituksena oli selvittää, tukevatko hoitajat potilaiden yksilöllistä hoitoa. Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: ”Miten itselleen ominaisina hoitajat pitivät yksilöllistä hoitoa kuvaavia toimintatapoja?” ja ”Miten yksilöllisen hoidon toimintatavat toteutuivat heidän työssään?” Tavoitteena on tuottaa tietoa osastoille yksilöllisen hoidon toteutumisesta Liittyvä voima -hanketta varten. Tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä terveyspalveluita hankkeen kohdeorganisaatioissa. Yksilöllinen hoito pitää sisällään potilaan kliinisen tilanteen sekä elämäntilanteen huomioon ottamisen ja potilaan päätöksenteon kontrollin. Opinnäytetyömme lähestymistapa on kvantitatiivinen kyselytutkimus, jonka aineisto kerättiin yksilöllisen hoidon mittaamiseen kehitetyllä ICS- mittarilla. Aineisto kerättiin Espoon sairaalan kahden vuodeosaston hoitohenkilökunnalta kesä-elokuussa 2010. Lomakkeita toimitettiin 44 kappaletta ja niitä palautui 30. Vastausprosentti oli 68 %. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin PASW Statics 18 -ohjelmalla. Tulosten mukaan osastoilla yksilöllinen hoito toteutuu kaiken kaikkiaan hyvin. Parhaiten hoitajat toteuttavat yksilöllistä hoitoa huomioimalla potilaiden kliinisen tilanteen. Lähes yhtä hyvin yksilöllisyys huomioidaan potilaan päätöksenteon kontrollissa. Heikoiten yksilöllinen hoito toteutuu potilaan elämäntilanteen huomioimisessa. Kehittämistarpeeksi nouseekin potilaan yksilöllisen elämäntilanteen huomioiminen. Tulevaisuudessa huomiota tulisi kiinnittää enemmän perheen osallistumisen mahdollistamiseen ja potilaan jokapäiväisten toimintojen huomioimiseen sairaalahoidon aikana. Lisäksi potilaan aikaisemmat sairaalakokemukset tulisi huomioida paremmin.This study was a part of the Collaborative Intensity project of the Metropolia University of Applied Sciences, Helsinki, Finland and Espoo Hospital, Espoo, Finland. The purpose of this project was to create a partnership model between working life and the University of Applied Sciences. The project consisted of three subprojects: safe medical treatment, discharge from the hospital and improvement of the patients' functional ability. Our study was related to the improvement of patients' functional ability, and it was an initial situation analysis. The objective of this study was to find out whether individual care of patients was supported by nurses. We looked for answers to the following questions: "To what extent did the nurses perceive themselves as performers of individual care?" and "How were the individual care methods implemented in their work?" Our aim was to provide hospital wards with information on the achievement of individual care. This data was needed for the Collaborative Intensity project and can be used for the development of health services in the project's target organizations. Individual care encompasses the patient's clinical situation, life situation and decisional control. Our approach was a quantitative survey, for which we collected material by using the ICS instrument, a purpose-built indicator for assessing individual care. Material for this study was gathered by sending a questionnaire to the nursing staff of two wards at Espoo Hospital between June and August 2010. Altogether 44 forms were delivered and 30 returned, which resulted in a response rate of 68%. The data was analysed using statistical methods and PASW Statistics 18 software. The results showed that, on the whole, individual care was achieved well. Individual care was best carried out with regard to the patients' clinical situation. Patients' decisional control was equally well catered for. The weakest results were found in connection to patient's life situation. We conclude that nurses should be more attentive to the patient's individual life situation. In addition, facilitating the participation of the patient's family and taking into consideration the patient's everyday functions during the hospital care, as well as his/her previous hospital experiences require further attention

Sleep Well – Work Well : Hankkeen loppuraportti

Sleep Well - Work Well -hankkeen taustalla oli tutkittu tieto unettomuuden lisääntymisestä Suomessa ja toisaalta tieto univajeen epäsuotuisista vaikutuksista työkykyyn ja terveyteen. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uusia ratkaisuja, joiden avulla esimiehet ja työntekijät voivat ennaltaehkäistä unihäiriöitä ja parantaa työhyvinvointia mm. työn muotoilun avulla sekä uusia teknologioita hyödyntäen. Hankkeen toimenpiteet koostuivat kumppaniorganisaatioiden henkilöstölle suunnatusta uniterveyttä kartoittavasta kyselystä, esimiesvalmennuksista, joissa keskityttiin löytämään ratkaisuja työperäisten uniongelmien ennalta ehkäisemiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen sekä henkilöstölle suunnatuista uniterveyden ryhmävalmennuksista. Sleep Well – Work Well –hanketta toteuttivat 1.1.2019 – 28.2.2021 yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneina toimivat Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Hankkeen päärahoittajia olivat Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan Sosiaalirahasto

Myasthenia graviksen diagnostiikka ja hoito

English summaryPeer reviewe