Radial rift and block tectonics around the Tharsis bulge: Introductional postulation

Although the Vallis Marineris canyon and radial fossae grabens have been extensively studied, their origin and formation mechanism is still the subject of numerous questions. Possible rift formation is only one point of view and does not explain the rifting mechanism and the radial pattern of these structures around the Tharsis bulge. Both active and passive rifting must be taken into account. According to the active mechanism the building of a colcanic complex like the Tharsis bulge is caused by the rising of a huge mantle plume and adjoining extrusions which tap the generated magma. The surrounding fossae and valley structures are caused by more passive crustal rifting due to tensional failure of the surface layers. The main rising mantle plume activated and regenerated failure patterns radial to the centre of activity. These radial zones of weakness are then most easily utilized by the rising mantle plume. Deep zones of weakness regulate the penetration and distribution of hot mantle rock into upper levels while, contrarily, the effective impingement of the hot mantle plume into the lithosphere opens up new weakness zones

Cytherean crustal bending at Salme Dorsa

The Salme ridge belt can be interpreted as being the leading edge of a venusian crustal unit that moved against the highland foreland unit. It is indicative of a compressional zone, with a thrust front facing west. The Salme ridge belt with adjoining structures is an evident indication of lateral stresses and adjoining crustal movements on Venus. It supports the idea of southeast compression against and over the foreland planitia, which has bent under the load and/or lateral stress, resulting in trough and bulge formation in front of the ridge belt. The origin of the driving force for the movements remains masked. Laima Tessera is located in the direction from which the thrust is thought to apply but there are no appropriate candidates for a rift zone although a thrust from the southeast would be in good agreement with structures of Laima Tessera. The temperature gradient suggests that the lithosphere is approximately 12 km thick, while its elastic layer is approximately 3 km thick based either on the load-induced flexure model or on the compressional buckling model

Främjandet av kvinnans hälsa under klimakteriet : En litteraturstudie

Työn tavoite on selventää millä tavoin edistää naisen terveyttä vaihdevuosien aikana, pystyäkseen hoitajana omaamaan tiedon ja taidon naisen tukemiseen tässä elämänvaiheessa. Kaksi tutkimuskysymystä laadittiin, 1. Mikä vaikuttaa naisen kokemaan terveyteen vaihdevuosien aikana? sekä 2. Kuinka hoitoalalla voidaan tukea naista vaihdevuosien aikana? joista yksi painottuu naisen kokemuksiin ja toinen naisen tukemiseen vaihdevuosissa. Tutkimus on laadullinen kirjallisuuskatsaus ja materiaali analysoitiin sisältöanalyysin tavoin. Materiaali koostuu 20 artikkelista. Katie Erikssonin - Terveys ja Joyce Travelbeen – Ihmiseltä ihmiselle teoriat valittiin tutkimuksen teoreettisiksi viitekehyksiksi. Tutkimustulokset jaettiin kolmeen eri pääkategoriaan, joista ilmeni naisten tarve saada ohjausta ennen menopaussia sekä että, lisäämällä naisen tietotasoa kehon muutoksissa tukee kokemusta hyvästä terveydestä vaihdevuosien aikana.Avsikten med detta arbete är att klargöra på vilket sätt man kan främja kvinnans hälsa under klimakteriet, för att som vårdare ha kunskapen att stöda kvinnan på ett hälsofrämjande sätt. Två frågeställningar formulerades, 1. Vad påverkar kvinnans upplevda hälsa under klimakteriet? och 2. På vilket sätt kan man inom vården stöda kvinnan under klimakteriet? Studien är en kvalitativ litteraturstudie där materialet har analyserats med en innehållsanalys. Materialet består av 20 artiklar. Två olika referensramar valdes till studien: Katie Erikssons – Hälsa och Joyce Travelbees – Människa till människa teorin. Resultatet av bägge forskningsfrågor har delats in i tre huvudkategorier. Det sammankopplade resultatet av studien var att det finns ett behov av mer handledning för kvinnan innan menopausen samt att en ökad kunskap om kroppsliga förändringar hos kvinnan stöder en upplevelse av en god hälsa under klimakteriet

Uuvuttava opettajuus: Opettajien kokemuksia työuupumuksesta

Tämän tutkielman tavoitteena on löytää niitä syitä opettajan ammatista, joiden vuoksi opettajat sairastuvat työuupumukseen todennäköisemmin kuin muiden ammattien edustajat. Tutkimuksessa työuupumus ymmärretään pitkittyneenä stressioireyhtymänä, joka kehittyy vähitellen jatkuvan työperäisen stressin seurauksena. Stressin jatkuessa työntekijä kuormittuu vakavasti ja tilanne johtaa usein jatkuvaan uupumuksen tunteeseen. Työuupumuksen tunnusomaiset oireet ovat uupumusasteinen väsymys, kyyniset ajatukset työstä ja ammatillisen itsetunnon heikentyminen. Tutkimus on laadullinen, jossa hyödynnetään viiden opettajan kertomaa tarinaa työuupumuksen kehittymisestä. Tutkimuksessa työuupumusta ja sen kehittymistä tarkastellaan opettajan ammatin kontekstissa. Tutkimuksen empiirisen osuuden muodostavat viisi narratiivisluonteista haastattelua, joiden sisältöä analysoidaan juonirakenneanalyysin avulla. Juonirakenneanalyysin tavoitteena tässä tutkimuksessa on tunnistaa opettajien kertomusten funktio, eli käännekohta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pitää sisällään työuupumuksen tutkimusta ja aiempaa opettajien työuupumuksesta tehtyä tutkimustietoa. Tätä teoreettista viitekehystä käytetään työuupumuksen kehittymisen havainnollistamisessa ja kerätyn aineiston analysoinnissa. Tutkimuksessa havaittiin opettajan ammatin sisältävän lukuisia syitä sille, miksi opettajan ammatti on todettu kansainvälisestikin kaikista uuvuttavimmaksi ammatiksi. Nämä syyt jaoteltiin tutkimuksen aineistosta kolmeen luokkaan 1) opettajan omat ominaisuudet, 2) oppilaisiin liittyvät tekijät ja 3) organisaation tekijät. Opettajan ammatin uuvuttavuutta lisäävien tekijöiden tunnistamisen jälkeen juonirakenneanalyysin avulla tunnistettiin ne tekijät, jotka olivat tutkimuksen informanttien tarinoiden käänteentekevät syyt työuupumuksen kehittymiselle. Nämä funktiot voitiin jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäinen on heterogeenisten luokkien luomat ongelmat, johon kuuluivat haastava oppilas, haastava luokka ja tarvittavan tuen puute. Toisen ryhmän funktiot liittyivät nyky-yhteiskunnan luomiin ihanteisiin ja vaatimuksiin, johon kuuluivat opettajan ihanne ja opettajan ja nykykoulun arvomaailman erot. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää opettajien työuupumuksen syistä kiinnostuneet henkilöt, opettajien esimiehet ja ammattijärjestöjen toimijat. Tämä tutkimus keskittyy vain peruskoulussa työskenteleviin opettajiin, minkä vuoksi tulokset eivät ole suoraa sovellettavissa kaikissa koulutuksen parissa työskentelevissä yksiköissä. Kuitenkin Suomessa toimivat peruskoulut ovat keskenään hyvin samanlaisia, minkä vuoksi tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa peruskoulun yksiköissä. Tutkimuksessa ilmeni lukuisia kiinnostavia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Etenkin opettajien työuupumuksen ehkäisemiseen liittyvää tutkimusta tulisi tehdä lisää. Näin voitaisiin tunnistaa keinoja, joilla opettajat saadaan pidettyä työelämässä ja siten varmistetaan opettajan ammatin houkuttelevuus myös jatkossa

Epäsanantoistotehtävän diagnostinen tarkkuus kehityksellisen kielihäiriön tunnistamisessa suomenkielisillä lapsilla

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, onko FinnBrain -syntymäkohorttitutkimukseen (Karlsson ym., 2018) luotu epäsanantoistotehtävä diagnostisesti tarkka testi tunnistamaan lapset, jotka täyttävät kehityksellisen kielihäiriön kriteerit, lapsista, jotka ovat tyypillisesti kehittyneitä. Epäsanantoistotehtävää on tutkittu paljon ja tehtävässä suoriutumisen on todettu olevan yhteydessä kehitykselliseen kielihäiriöön. Kansainvälisesti menetelmän diagnostisesta tarkkuudesta on luotu jo useampi meta-analyysi, mutta suomen kielellä menetelmää ei ole tutkittu kehityksellisen kielihäiriön näkökulmasta. Epäsanantoistotehtävää luodessa on tärkeää ottaa huomioon kielispesifisyys, joten aikaisempien tutkimustulosten soveltaminen suoraan suomen kieleen on mahdotonta. Tutkimus tuo tärkeää uutta tietoa epäsanantoistotehtävän ominaisuudesta tunnistaa kehityksellinen kielihäiriö suomenkielisillä lapsilla. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin lasten suoriutumista epäsanantoistotehtävässä. Aineisto on osa FinnBrain -syntymäkohorttitutkimuksen 5-vuotisikäpisteen tutkimuksia, josta sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella valikoitui 325 lasta tutkimukseen. Tutkittavat jaettiin Reynell-III (Reynell Developmental Scales 3rd edition) -testin (Edwards ym., 2001) avulla kehityksellisen kielihäiriön ryhmään sekä tyypillisesti kehittyneisiin. Koehenkilöiden suoriutumista epäsanantoistotehtävässä tarkasteltiin aluksi logistisella regressiolla. Koska koehenkilöryhmien suoriutuminen epäsanantoistotehtävässä erosi merkitsevästi, edettiin diagnostisen tarkkuuden arvojen tarkasteluun. ROC-käyrän perusteella ei ollut mahdollista löytää leikkauspistettä, jossa sekä sensitiivisyyden, että spesifisyyden arvot täyttyisivät. Tämän vuoksi tutkimuksessa ei saavutettu riittäviä uskottavuusosamäärän arvoja. Tutkimuksen tulos osoittaa, ettei tutkimuksessa käytetty epäsanantoistotehtävä ole riittävän tarkka soveltuakseen tällaisenaan kehityksellisen kielihäiriön diagnosointiin tai seulontaan suomenkielisillä lapsilla. Analyysi tuki kuitenkin aikaisempaa tutkimusta siinä, että kehityksellinen kielihäiriö oli merkitsevästi yhteydessä epäsanantoistotehtävässä suoriutumiseen. Menetelmässä on potentiaalia diagnostiseksi tai seulovaksi menetelmäksi, mutta se vaatii vielä hiomista suomenkielisille lapsille sopivaksi

Tuloverolain kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet

Pro gradu -tutkielman aiheena on tuloverolain 11 §:n kolmen vuoden sääntö ja siinä mainitut olennaiset siteet. Kolmen vuoden sääntö on Suomen kansalaisia koskeva sääntö, jonka mukaan Suomen kansalaiset ovat Suomessa asuvia ja siten yleisesti verovelvollisia, kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on lähtenyt maasta, jollei hän näytä, että hänellä ei ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen. Tutkielma keskittyy selvittämään, miten ja miksi kolmen vuoden sääntö on tullut Suomen verolainsäädäntöön ja mitä olennaisilla siteillä tarkoitetaan oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä. Koska olennaisten siteiden määrittely on jätetty oikeuskäytännön varaan, on sen analysoinnilla keskeinen rooli olennaisten siteiden määrittelyssä. Tutkielman metodologinen lähestymistapa on lainoppi, jonka tarkoituksena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä. Tutkielman metodina on paikoin lisäksi oikeushistoria, jossa tarkastellaan mennyttä aikaa ja sääntöjä, jotka eivät ole enää voimassa ja toisaalta kehityskulkua, joka on aiheuttanut voimassa olevan lainsäädännön. Tutkielma on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä selvitetään yleisen verovelvollisuuden muodostumista Suomeen sekä esitellään kolmen vuoden säännön historia ja tarkoitus sen ottamiselle suomalaiseen lainsäädäntöön. Tutkielman toinen osa keskittyy selvittämään olennaisia siteitä oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä. Toinen osa on jaettu vahvoihin ja muihin kuin vahvoihin olennaisiin siteisiin sen perusteella, mitkä olennaisista siteistä muodostavat yleensä yksistäänkin olennaisen siteen Suomeen ja mitkä eivät. Olennaisten siteiden arviointi on aina kokonaisharkintaa. Tutkielman lopuksi kerrataan johtopäätökset tutkielman kolmannessa osassa. Tutkimustuloksina havaitaan joitakin kritiikinaiheita kolmen vuoden sääntöön, sekä tuodaan esille sääntöön liittyviä epäselviä oikeustiloja

Konsernin sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelu ja siihen liittyvät veroriskit

Tässä tutkielmassa tutkitaan konsernin sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelua ja siihen liittyviä veroriskejä. Tutkielma on toteutettu perehtymällä laajasti aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, tieteellisiin artikkeleihin, lainsäädäntöön ja oikeustapauksiin. Kyseisiin materiaaleihin perehtymällä on pyritty arvioimaan konsernin sisäiseen rahoitukseen liittyviä veroriskejä. Tutkielma on perusrakenteeltaan käsiteanalyysi veroriskeistä. Käsiteanalyysin lisäksi lainsäädännön nykytilan ja tulevaisuuden arviointiin on käytetty oikeusdogmaattista pohdintaa. Tutkielmassa käsitellään veroriskin käsitettä monipuolisesti esittelemällä veroriskeille erilaisia määritelmiä ja luokitteluita. Lisäksi on tunnistettu kirjallisuuden perusteella, millaisissa tilanteissa veroriskejä erityisesti esiintyy ja miten niitä voidaan hallita. Veroriskien esiintymistä tutkittavassa ilmiössä on arvioitu perehtymällä laajasti aiheeseen liittyvään lainsäädäntöön ja sen mahdollisiin muutospaineisiin. Aiheeseen liittyvä lainsäädäntö on ollut ja tulee olemaan tulevaisuudessakin suurten muutosten keskellä. Suuria muutoksia aiheuttaa erityisesti OECD:n BEPS-hanke (Base Erosion and Profit Shifting) veropohjan rapautumisen estämiseksi. Tutkielmassa käsitellään muun muassa BEPS-hankkeen 4., 8.-10. sekä 13. toimenpiteen aiheuttamia muutoksia lainsäädäntöön kansainvälisesti ja Suomessa. Tutkielmassa on käsitelty laajasti myös BEPS-hankkeen aiheuttamia toimia EU:ssa, eli osaltaan 4. toimenpiteen johdosta voimaantulleita ATA-direktiivejä. Tutkielmassa läpikäydyn kirjallisuuden ja lainsäädännön perusteella konsernin sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelun todettiin olevan suurten muutosten keskellä ja sisältävän suuren määrän veroriskejä. Suuret samanaikaiset muutokset sekä siirtohinnoitteluun että sen dokumentaatiovaatimuksiin kasvattavat erityisesti yritysten riskiä olla toimimatta uuden lainsäädännön mukaisesti. Tutkielman perusteella kuitenkin todettiin, että yrityksillä on monia keinoja hallita konsernin sisäisen rahoituksen siirtohinnoitteluun liittyviä veroriskejä. Erityisesti siirtohinnoittelun näkeminen osana yrityksen strategiaa, nopea reagointi lainsäädännön muutoksiin sekä ajankohtainen ja laadukas dokumentaatio nähtiin keinoiksi vähentää ilmiöön liittyvää epävarmuutta

IL1RN genetic variations and risk of IPF: a meta-analysis and mRNA expression study

Idiopathic pulmonary fibrosis (IPF) is a rare and devastating lung disease of unknown aetiology. Genetic variations in the IL1RN gene, encoding the interleukin-1 receptor antagonist (IL-1Ra), have been associated with IPF susceptibility. Several studies investigated the variable number tandem repeat (VNTR) or single nucleotide polymorphisms rs408392, rs419598 and rs2637988, with variable results. The aim of this study was to elucidate the influence of polymorphisms in IL1RN on IPF susceptibility and mRNA expression. We performed a meta-analysis of the five case–control studies that investigated an IL1RN polymorphism in IPF in a Caucasian population. In addition, we investigated whether IL1RN mRNA expression was influenced by IL1RN polymorphisms. The VNTR, rs408392 and rs419598 were in tight linkage disequilibrium, with D′ > 0.99. Furthermore, rs2637988 was in linkage disequilibrium with the VNTR (D′ = 0.90). A haploblock of VNTR*2 and the minor alleles of rs408392and rs419598 was constructed. Meta-analysis revealed that this VNTR*2 haploblock is associated with IPF susceptibility both with an allelic model (odds ratio = 1.42, p = 0.002) and a carriership model (odds ratio = 1.60, p = 0.002). IL1RN mRNA expression was significantly influenced by rs2637988, with lower levels found in carriers of the (minor) GG genotype (p < 0.001). From this meta-analysis, we conclude that the VNTR*2 haploblock is associated with susceptibility to IPF. In addition, polymorphisms in IL1RN influence IL-1Ra mRNA expression, suggesting that lower levels of IL-1Ra predispose to developing IPF. Together these findings demonstrate that the cytokine IL-1Ra plays a role in IPF pathogenesis

The mannose receptor negatively modulates the Toll-like receptor 4–aryl hydrocarbon receptor–indoleamine 2,3-dioxygenase axis in dendritic cells affecting T helper cell polarization

Background: Dendritic cells (DCs) are key players in the induction and re-elicitation of TH2 responses to allergens. We have previously shown that different C-type lectin receptors on DCs play a major role in allergen recognition and uptake. In particular, mannose receptor (MR), through modulation of Toll-like receptor (TLR) 4 signaling, can regulate indoleamine 2,3-dioxygenase (IDO) activity, favoring TH2 responses. Interestingly, the aryl hydrocarbon receptor (AhR), a ligand-dependent transcription factor with an emerging role in immune modulation, has been implicated in IDO activation in response to TLR stimulation. Objective: Here we investigated how allergens and lectins modulate the TLR4-AhR-IDO axis in human monocyte-derived DCs. Methods: Using a combination of genomics, proteomics, and immunologic studies, we investigated the role of MR and AhR in IDO regulation and its effect on T helper cell differentiation. Results: We have demonstrated that LPS induces both IDO isoforms (IDO1 and IDO2) in DCs, with partial involvement of AhR. Additionally, we found that, like mannan, different airborne allergens can effectively downregulate TLR4-induced IDO1 and IDO2 expression, most likely through binding to the MR. Mannose-based ligands were also able to downregulate IL-12p70 production by DCs, affecting T helper cell polarization. Interestingly, AhR and some components of the noncanonical nuclear factor κB pathway were shown to be downregulated after MR engagement, which could explain the regulatory effects of MR on IDO expression. Conclusion: Our work demonstrates a key role for MR in the modulation of the TLR4-AhR-IDO axis, which has a significant effect on DC behavior and the development of immune responses against allergens