Reckoning board and tally stick

Two accounting aids of great importance for society in Sweden and Finland during the17th, 18th and 19th centuries were the reckoning board and the tally stick

Samuel Andrew Grandell II in a Senior Piano Recital

This is the program for the senior piano recital of Samuel Andrew Grandell II. This recital took place on March 5, 1998 in the McBeth Recital Hall in the Mabee Fine Arts Center

Potilaan psykologiset muuttujat terapiasta kieltäytymisen ja terapian keskeyttämisen ennustetekijöinä lyhyessä ja pitkässä psykoterapiassa

Tavoitteet. Psykoterapiaan sitoutumattomuus heikentää terapian tuloksellisuutta sekä terveydenhuoltosektorin resurssien tehokasta käyttöä. Sitoutumattomuus ilmenee terapiasta kieltäytymisenä tai terapian keskeyttämisenä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää potilaan psykologisten muuttujien ja psykoterapiaan sitoutumattomuuden välistä yhteyttä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto käsitti yhteensä 326 Helsingin Psykoterapiatutkimukseen (Helsinki Psychotherapy Study, HPS) osallistunutta masennus- ja/ tai ahdistuneisuushäiriöistä kärsinyttä aikuisikäistä potilasta. Potilaat satunnaistettiin kolmeen tutkimusryhmään: voimavarasuuntautuneeseen terapiaan (n=97, 12 käyntiä), lyhyeen (n=101, 20 käyntiä) ja pitkään (n=128, 3 vuotta) psykodynaamiseen psykoterapiaan. Soveltuvuutta psykoterapiaan mitattiin Suitability for Psychotherapy Scale (SPS) –mittarin kokonaisasteikolla ja seitsemällä ala-asteikolla. Potilaan katsottiin kieltäytyneen terapiasta, mikäli hän satunnaistamisen jälkeen ei aloittanut tarjottua terapiaa. Terapia katsottiin keskeytyneeksi, mikäli se päättyi ennen terapian aiottua kestoa yksipuolisesti potilaan päätöksestä. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin logistista regressio mallia ja Coxin mallia. Tulokset ja johtopäätökset. Terapian aloittamatta jättäminen oli suurinta pitkään psykodynaamiseen psykoterapiaan ohjautuneilla, mikä saattoi johtua satunnaistamisesta. Odotetusti huonompi psykoterapiasoveltuvuus (SPS:n kokonaisasteikko) ennusti riskiä sitoutumattomuuteen. Psykoteerapia soveltuvuuden aladimensioista merkittävimmin sitoutumattomuuteen olivat yhteydessä ongelmallinen minäkuvan suhde ideaaliminään sekä huono vuorovaikutuksen sujuvuus ja reflektointikyky. Huono terapiasoveltuvuus johti korkeampaan riskiin keskeyttää voimavarasuuntautunut terapia tai pitkän psykodynaaminen terapia, mutta ei lyhyttä psykodynaamista terapiaa.Aims. Non-attendance reduces the effectiveness of psychotherapies and wastes resources in the health sector. It comprises both treatment refusal and drop-out. This study aims at investigating the association between patients’ psychological suitability to psychotherapy and treatment non-attendance. Methods. The study sample consisted of 326 Finnish adult outpatients suffering from mood or anxiety disorders and participating in the Helsinki Psychotherapy Study (HPS).The patients were randomized in three study groups: solution-focused therapy (n=97, 12 sessions), short (n=101, 20 sessions) and long (n=128, 3 years) psychodynamic therapies. Psychological suitability was measured with Suitability for Psychotherapy Scale (SPS) total score and seven subscores. Refusing the offered therapy after randomization was considered treatment refusal. Drop-out occurred if patient terminated therapy unilaterally before its anticipated length. Statistical analysis were carried out with linear model and Cox model. Results and Conclusions. The risk of treatment refusal was associated with therapy length and highest in long-term psychodynamic psychotherapy, which might be related to the randomization. As expected, poor suitability measured with SPS total score predicted treatment non-attendance. This was most notably seen in case of poor reflective ability, problems in interaction and problematic self-concept in relation to ego ideal. Patients with poor suitability were more likely to drop-out from solution-focused therapy and long psychodynamic therapy than from short psychodynamic therapy

The Meteosat Third Generation satellite mission and its future contribution to nowcasting

Presentación realizada en la 3rd European Nowcasting Conference, celebrada en la sede central de AEMET en Madrid del 24 al 26 de abril de 2019

Från ett årtionde i Finland : August Schauman, republikanism och liberalism 1855–1865

From the mid-nineteenth century onwards, the political culture in Finland started to shift towards a more modern path. This turn was widely influenced by western liberal and republican languages. Although the history of liberalism in Finland has been broadly discussed in previous historical research, the discussion has often lacked a clear understanding of the concept of liberalism. This has in turn lead to a deficit in the understanding of republicanism as part of the Finish political landscape. This thesis addresses these questions by studying how a liberal and republican language was formulated and disseminated in Finland around the middle of the nineteenth century. The underlying notion of the theses is to nuance and broaden the understanding of the ideological turn that took place in Finland during the second half of the nineteenth century. The three main research questions that I pose are: 1) In what kind of spatial, social and historical context did August Schauman's liberal and republican language take form? 2) Which ideological elements were included in Schauman's worldview, and what does this say about the Finnish ideoscape around the mid-nineteenth century? 3) What strategies did Schauman use for the dissemination of ideas and what does the relationship between public and private thinking look like in a nineteenth-century context? The methodological framework is built around a biographical understanding of history. The individual perspective in connection with a source close reading reveals a nuanced thought landscape, which is something that has been overlooked in previous research. By regarding the individual, in this case the journalist August Schauman, as a representative of his times and as a prism in which the times are reflected, it is possible to highlight elements of history that would otherwise be challenging to capture. Studying one of the key public voices in ninteeenth-century Finland, August Schauman, this thesis shows how ideas are formulated on a personal level, processed within different collectives and in interaction with the surrounding society. Using newspapers, letters, and published memoires, I show the dynamics that describe the movement of ideas during the nineteenth century and how republicanism alongside with liberalism was part of the Finnish spectrum of ideas. In Finland, it was not until the 1860s that the term liberal was applied to domestic conditions. In the intellectual discussion that had taken place before this, one can, as I show in this thesis, find traces of republican thought, which, on the other hand, is not surprising given that republicanism lent central features to early liberalism. August Schauman's republicanism is brought to the fore by studying him in relation to time and space and by making him part of the public discussion of Finland's future.I den här avhandlingen undersöker jag hur det republikanska och liberala tänkandet i mitten av 1800-talet kommer till uttryck hos journalisten och lantdagsmannen August Schauman (1826–1896) och hur detta förhåller sig till den bredare historiska kontexten, till fennomanin, till skandinavismen och till utvecklingen av det finländska medborgarsamhället. Utgångspunkten är att nyansera och bredda förståelsen av den ideologiska svängning som skedde i Finland under 1800-talets andra hälft, särskilt med tanke på att liberalismens tidiga historia i Finland ofta har behandlats i ganska vaga termer, för att inte tala om republikanismen. August Schauman, som var född i Helsingfors till en adlig familj, var en samhällspåverkare och opinionsbildare med tidningspressen, föreningsväsendet och senare också lantdagen som forum för idéspridning. Som relativt väl bemedlad hade han möjlighet att resa förhållandevis mycket och vistas utomlands under längre perioder. Med vaket öga observerade han sin omgivning – för honom var tidningsläsandet alltid ett centralt led i hur han bildade sig en uppfattning om olika samhällen och om de rådande stämningarna. Han såg tidningen som ett av medborgarsamhällets viktigaste attribut – han hade anammat förståelse av tidningen som en möjliggörare av kommunikation mellan medborgare och styrande. I historien kan den enskilda individen hjälpa oss att se sådant som lätt hamnar i skymundan om man enbart ser till de övergripande strukturerna och ideologierna. Den biografiska metoden som ligger som grund för min avhandling är uttryckligen ett sätt att nyansera och bredda vår förståelse av en viss tidpunkt i historien. Schaumans texter erbjuder historikern en inblick i en föreställningsvärld där ideologierna liberalism, republikanism och nationalism möts och bildar en utgångspunkt för samhällspåverkning och opinionsbildning. August Schaumans republikanism tydliggörs när man studerar honom i förhållande till platsen och rummet och gör honom till en del av den offentliga diskussionen om Finlands framtid. Avhandlingen visar att det i Finland egentligen var först på 1860-talet som man började använda begreppet liberal på inhemska förhållanden. I den idébildning som hade ägt rum före det kan man också finna spår av republikanskt tankegods, vilket å andra sidan är föga förvånande i och med att republikanismen lånade centrala drag åt den tidiga liberalismen

Exponential families of mixed Poisson distributions

If I=(I1,…,Id) is a random variable on [0,∞)d with distribution μ(dλ1,…,dλd), the mixed Poisson distribution MP(μ) on View the MathML source is the distribution of (N1(I1),…,Nd(Id)) where N1,…,Nd are ordinary independent Poisson processes which are also independent of I. The paper proves that if F is a natural exponential family on [0,∞)d then MP(F) is also a natural exponential family if and only if a generating probability of F is the distribution of v0+v1Y1+cdots, three dots, centered+vqYq for some qless-than-or-equals, slantd, for some vectors v0,…,vq of [0,∞)d with disjoint supports and for independent standard real gamma random variables Y1,…,Yq

The Dilemmas of Leadership and Management in an Academic Work Environment

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa akateemisen keskijohtajan toimintakentän painotuksia sekä dilemmoja, joita hän kohtaa työssään. Akateeminen johtaminen tutkimusalueena on lisääntynyt tämän vuosituhannen aikana. Kuitenkin tutkimus on melko vähäistä, vaikka menestyksekäs akateeminen johtaminen on suoraan sidoksissa yliopiston päätehtäviin ja niissä menestymiseen. Akateeminen keskijohtaja on esimies, koordinoija, strateginen johtaja sekä muutosagentti. Hänellä on moniulotteinen tehtävä yliopistossa, jossa hänen toimintakenttänsä on laaja. Positio on myös kompleksinen sekä perusluonteeltaan jännitteinen, joka korostuu akateemisen työympäristön ja -kulttuurin kontekstissa. Position jännitteisyyttä lisää se, että keskijohtajan tehtävään päädytään usein “luonnonvalinnan” kautta. Viimeisen vuosikymmenen uudistukset yliopiston kentällä ovat muokanneet niin organisaatiorakennetta kuin akateemista johtamista. Menetelmät. Tutkimusaineisto koostui kahdeksan akateemisen keskijohtajan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Haastattelut analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Analyysien tuloksena tunnistettiin akateemisen keskijohtajan toimintakentän kaksi painotusaluetta sekä neljä dilemmaryhmää: yhteisödilemmat, operatiiviset dilemmat, muutosdilemmat ja johtajan uradilemmat. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että akateemisen keskijohtajan toimintakentässä painottuivat erityisesti 1) strateginen ja operatiivinen sekä 2) henkilöjohtaminen. Toimintakentän muut osa-alueet, tutkimuksen ja opetuksen johtaminen, oli pääasiassa delegoitu pois. Lisäksi saatiin selville, että akateemiset keskijohtajat kohtasivat työssään useita heikkoja tai vahvoja dilemmoja. Dilemmat ryhmiteltiin yhteisödilemmoihin, operatiivisiin dilemmoihin, muutosdilemmoihin sekä johtajan uradilemmoihin. Jännitteiden osalta individualismin ja yhteisöllisyyden välinen jännite korostui tutkimuksessa. Lisäksi akateemisen keskijohtajan valtasuhde aiheutti jännitettä, joka heijastui akateemisen työyhteisön erityispiirteistä. Myös ajanpuute yksittäisenä tekijänä näyttäytyi kolmessa eri dilemmaryhmässä ja loi jännitteitä eri tilanteisiin. Tutkimuksen tulokset toivat esiin yliopiston akateemisen keskijohdon työssä tunnistettuja dilemmoja, ja tulokset ovat hyödynnettävissä yliopiston johtamiskoulutuksissa.Aims: The aim of the research is to identify the sphere of work among academic middle managers and the dilemmas they face in their profession. During this millennium, academic leadership as a research area has increased. Yet there is little research on the subject despite the fact that academic leadership is directly connected to a university’s main goals and tasks, and therefore linked to the university’s overall success. An academic middle manager is a supervisor, a coordinator, a strategic leader and a change agent. They have a wide range of tasks and they work with many stakeholders. The position is, by its nature, one where tensions arise, which is highlighted through the context of an academic work environment and its culture. The tensions in the position may increase if the career path of an academic middle manager falls on them unintentionally. During the past decade, there have been various changes in the universities, which have shaped both the organizational structure and the tasks of an academic leader. Methods: The research data consisted of eight semi-structured theme interviews that were collected from academic middle managers working at the University of Helsinki. The interviews were analyzed by using qualitative content analysis. The research follows an abductive strategy on the analysis part. Based on the analysis, two work task areas were emphasized and four dilemma groups were identified; community dilemmas, operative dilemmas, change dilemmas and leaders’ career dilemmas. Results and conclusions: The research highlighted two main areas in a middle manager’s sphere of work; 1) strategic and operative leadership and management, and 2) people leadership. Other tasks within their sphere of work had been delegated to others. The research also showed that middle managers face both weak and strong dilemmas in their work, which were categorized into the four dilemma groups introduced above. Within these four dilemma groups there were three dilemmas that especially created tension. The first was the tension between individualism and collectivism. The second was caused by the power dynamics of an academic middle manager and the academic community. Also, lack of time appeared in three different dilemma groups creating tension in different situations. The research showed evidence of the dilemmas that academic middle managers face. The evidence and results may be used for building academic leadership training programs

Vanhemmuuslaki : Lausuntotiivistelmä

Valmistelun taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan äitiys- ja isyyslait yhdistetään vanhemmuuslaiksi. Luonnos hallituksen esityksestä lähetettiin lausuntokierrokselle maaliskuussa 2021. Ministeriöön toimitettiin 56 lausuntoa. Vanhemmuuslain säätämistä pidetään tarpeellisena ja ajankohtaisena. Ehdotettu muutos luopua ennakkoon tunnustetun vanhemmuuden syntymän jälkeisestä 30 päivän varoajasta sai lausunnonantajilta pääasiassa kannatusta. Myös lastenvalvojien selvitysvelvollisuudesta luopumista niin sanotuissa selkeissä ja rutiininomaisissa ennakkotunnustamistapauksissa sekä lastenvalvojien velvollisuutta nostaa kanne lapsen vanhemmuuden vahvistamiseksi kannatettiin laajalti. Ehdotettu muutos laajentaa vanhemmuuden kumoamisen kanneaikaa tietyissä tilanteissa sai lausunnonantajilta laajaa kannatusta. Kanneajoista säätämistä pidetään edelleen tarpeellisena, mutta muutama lausunnonantaja katsoo, että määräajoista tulisi luopua kokonaan. Osa ehdottaa myös, että lapsen etua koskevaa arviointia tulisi lisätä. Naisparin hedelmöityshoitoja koskevaan ehdotukseen liittyvä lausuntopalaute oli jonkin verran jakautunutta. Eräät tahot esittivät sääntelyn täydentämistä siten, että myös synnyttäneen äidin äitiys voitaisiin tarvittaessa selvittää ja vahvistaa. Osa piti esitysluonnosta riittämättömänä ja esitti laajempaa kokonaisuudistusta. Monet katsovat, että lainsäädäntöä tulisi kehittää transhenkilöiden vanhemmuuden osalta. Lisäksi useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman mahdollistaminen tulisi selvittää

Dry meadow vegetation and factors affecting it in Kustaanmiekka Suomenlinna

Suomenlinna on yksi Helsingin suosituimmista matkailu- ja kulttuurinähtävyyksistä. Kustaanmiekan, samoin kuin koko Suomenlinnan luonto on muodostunut perinteisestä suomalaisesta saaristoluonnosta ja vuosisatojen saatossa paikalle tulleista linnoituksien kasvistosta. Saaren vaihtelevien elinympäristöjen johdosta alueen kasvillisuus on hyvin rikasta. Linnoituksien monet kasvilajit ovat tulleet tulokaskasveina eri puolilta Eurooppaa sekä Venäjältä. Suurin osa Suomenlinnan alueesta on kallioketoa ja tämän lisäksi myös valliketoa, joista molemmat kuuluvat suojeltaviin alueisiin. Kustaanmiekan niityillä kasvaa keto- ja paahdelajeja, kuten harvinaista ketonoidanlukkoa (Botrychium lunaria L.) sekä ketoneilikkaa (Dianthus deltoides L.). Tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli kartoittaa Kustaanmiekan alueen kesäkauden 2009 ketokasvilajisto ja eri putkilokasvilajien runsaus. Tutkimuksessa selvitettiin myös maaperätekijöiden ja alueen hoitohistorian mahdollista vaikutusta ketokasvilajistoon. Tutkimuksessa kartoitettiin kymmenen eri kedon kasvillisuus Suomenlinnan Kustaanmiekan linnoitusalueella. Kedot sijaitsivat eri puolilla Kustaanmiekkaa, sellaisilla paikoilla, missä ketokasvillisuus oli runsainta. Maastotyöt suoritettiin kesä- ja heinäkuussa laskemalla jokaisen kedon ruutujen putkilokasvien peittävyydet sekä listaamalla ylös myös ruutujen ulkopuoliset kevät- ja loppukesän kukkijat touko- ja elokuussa. Maaperän ominaisuuksien määrittämiseksi otettiin kultakin kedolta pintamaanäytteet elokuussa. Muita tutkittuja muuttujia olivat maapinnan kaltevuus sekä sammalen, karikkeen, paljaan maan, kenttäkasvillisuuden pohjakerros ja kallion osuus tutkimusruuduilla. Ketojen kasvillisuuden keskimääräinen korkeus mitattiin kesä- ja heinäkuussa. Kasvistossa oli selviä eroavaisuuksia ketojen välillä. Kasvilajien määrä vaihteli ketojen kokonaislajimäärän ollessa 40-60 kasvilajia. Yhteensä kedoilta löytyi 120 eri putkilokasvilajia, joista useimmat kukkivat sekä kesä- että heinäkuussa. Ketojen kasvilajimäärä vaihteli yhdellä neliömetrillä 6,3-13,6 kasvilajiin, minkä lisäksi Shannon-Wienerin diversiteetti-indeksi vaihteli 1,4-2,3 arvon välillä. Yleisimpiä lajeja, joita kedoilla tavattiin, olivat muun muassa siankärsämö (Achillea millefolium L.), koiranheinä (Dactylis glomerata L.), juolavehnä (Elymus repens L.) ja hopeahanhikki (Potentilla argentea L.). Alueella kasvoi myös muutamia sotatulokaslajeja kuten harmiota (Berteroa incana L.), ukonpalkoa (Bunias orientalis L.) ja karvahorsmaa (Epilobium hirsutum L.). Maaperätekijöillä, kuten suurella fosforin pitoisuudella ei ollut vaikutusta kasvilajien määrään kedoilla. Vain maan pH ja johtoluku korreloivat positiivisesti ketojen kasvillisuuden korkeuden kanssa. Vaikka tulosten perusteella ketojen hoidolla ei ollut vaikutusta ketojen kasvillisuuden määrään, voidaan kuitenkin olettaa oikeanlaisen hoidon parantavan tyypillisten ketokasvien kilpailukykyä muita niittykasveja kohtaan.Suomenlinna is one of the most popular tourist and cultural attractions in Helsinki. Kustaanmiekka, as well as the whole of Suomenlinna, nature has become a traditional Finnish archipelago nature and over the centuries, the place of the duties of the fortress of flora. Because of the island's varied habitats of the region, the vegetation is very rich. Fortress of many plant species have become invasive plant across Europe and Russia. Most of the Suomenlinna Area is rock dry meadow and also fortress dry meadow, both of which belong to protected areas. Kustaanmiekka pastures grow dry meadow and heat species, such as rare Botrychium lunaria and Dianthus deltoides. This study was primarily designed to identify the region Kustaanmiekka dry meadow flora 2009 summer season, and different vascular plant species richness. The study also examined the factors of soil and the treatment history of the possible impact of dry meadow species. The study surveyed ten different wild dry meadows in Finland Kustaanmiekka castle fortress in the region. Dry meadows were located in different parts of Kustaanmiekka in such places, which was the highest in dry meadow vegetation. Field works were carried out in June and July, calculated for each squares Vascular Plants coverage, and also by listing up the squares outside the spring and late summer bloomers in May and August. To determine the properties of soil were taken from each dry meadow topsoil sample in August. The other investigated variables were slope geomorphology and moss, litter, bare land, vegetation and rocks coverages in squares. Dry meadow average vegetation height was measured in June and July. There were clear differences in flora between dry meadows. Plant species ranged dry meadows the total number of species of 40-60 species of plants. 120 different species of vascular plants were found, most of which bloom in June and July. Dry meadows plant species ranged from 6.3 to 13.6 in one plant species per square meters, in addition to the Shannon-Wiener diversity index ranged from 1.4 to 2.3 value. The most common species, which the meadows were, were, inter alia, Achillea millefolium, Dactylis glomerata, Elymus repens and Potentilla argentea. The region also grew a few alien species such as Berteroa incana, Bunias orientalis and Epilobium hirsutum. Soil factors such as high phosphorus content had no effect on the number of plant species in the meadows. Only the pH and conductivity were positively correlated with the height of the vegetation in dry meadows. Although the results of the dry meadows treatment had no effect on dry meadow amount of vegetation, can be expected right kind of treatment will improve the competitiveness of other typical meadow plants in point

The Development and the Polarised Spatial Structure of the Hungarian Banking System in a Transforming Economy

This paper presents an updated historic oil production analysis as well as an updated future oil production forecast for Norway and Denmark. Previous forecasts conducted by academic and official agencies using a variety of methodologies are contrasted and their accuracy examined. The bottom-up field-by-field methodology is found to be precise in the short-term, as it deviates by less than 1% from actual production. The impact of declining oil production in the North Sea on Sweden is explored as a case study. The historic and future trends regarding Swedish oil imports are presented and their vulnerability assessed using the Herfindahl-Hirschman index