Why are men reporting more sexual partners than women?

Peer reviewe

Temperament Clusters in a Normal Population : Implications for Health and Disease

Peer reviewe

Genome-wide association identifies nine common variants associated with fasting proinsulin levels and provides new insights into the pathophysiology of type 2 diabetes.

OBJECTIVE: Proinsulin is a precursor of mature insulin and C-peptide. Higher circulating proinsulin levels are associated with impaired β-cell function, raised glucose levels, insulin resistance, and type 2 diabetes (T2D). Studies of the insulin processing pathway could provide new insights about T2D pathophysiology. RESEARCH DESIGN AND METHODS: We have conducted a meta-analysis of genome-wide association tests of ∼2.5 million genotyped or imputed single nucleotide polymorphisms (SNPs) and fasting proinsulin levels in 10,701 nondiabetic adults of European ancestry, with follow-up of 23 loci in up to 16,378 individuals, using additive genetic models adjusted for age, sex, fasting insulin, and study-specific covariates. RESULTS: Nine SNPs at eight loci were associated with proinsulin levels (P < 5 × 10(-8)). Two loci (LARP6 and SGSM2) have not been previously related to metabolic traits, one (MADD) has been associated with fasting glucose, one (PCSK1) has been implicated in obesity, and four (TCF7L2, SLC30A8, VPS13C/C2CD4A/B, and ARAP1, formerly CENTD2) increase T2D risk. The proinsulin-raising allele of ARAP1 was associated with a lower fasting glucose (P = 1.7 × 10(-4)), improved β-cell function (P = 1.1 × 10(-5)), and lower risk of T2D (odds ratio 0.88; P = 7.8 × 10(-6)). Notably, PCSK1 encodes the protein prohormone convertase 1/3, the first enzyme in the insulin processing pathway. A genotype score composed of the nine proinsulin-raising alleles was not associated with coronary disease in two large case-control datasets. CONCLUSIONS: We have identified nine genetic variants associated with fasting proinsulin. Our findings illuminate the biology underlying glucose homeostasis and T2D development in humans and argue against a direct role of proinsulin in coronary artery disease pathogenesis

Sakkaussäätöisen tuulivoimalaitoksen generaattorin lämpeneminen

Työn tavoitteena oli tutkia tuulivoimalaitoksen konehuonetta generaattorin käyttöympäristönä sekä konehuoneen ilmastointia ylikuormitustilanteessa. Käytännön mittaukset tehtiin Pyhätunturin koevoimalaitoksella ja Revon Sähkö Oy:n Siikajoen Tauvon "Tauvo 2" -laitoksella. Generaattorin eri osissa syntyvät häviöt lämmittävät generaattoria. Merkittävin generaattoria lämmittävä tekijä on staattorivirran aiheuttamat lämpövirtahäviöt. Lämpenemä on likimääräisesti verrannollinen staattorivirran neliöön. Tätä approksimaatiota käyttämällä voidaan generaattorin kuumimman pisteen lämpötila arvioida. Eristykseltään generaattori on suunniteltu tiettyyn eristysluokkaan. Nimelliskuormalla generaattorin lämpötilat pysyvät eristysluokan sallimissa rajoissa, mikäli generaattorin jäähdytys toimii oikein. Ylikuormitustilanteessa saattaa generaattori lämmetä niin paljon, että eristysluokan sallimat maksimirajat ylittyvät. Generaattorin suojausjärjestelmän tulisi toimia ennen tätä ja pysäyttää generaattorin toiminta. Mikäli suojausjärjestelmä ei toimi, saattaa generaattorin eristysten lämpövanheneminen kiihtyä voimakkaasti vähentäen generaattorin elinikää Eristeiden vanhenemiseen vaikuttaa useita tekijöitä. Lämpövanheneminen on kuitenkin yleensä merkittävin näistä tekijöistä. Mittausaineisto osoitti, että tuulivoimalaitoksen tuotanto vaihtelee voimakkaasti jopa jo yhden sekunnin jaksoissa asiaa tarkasteltaessa. Mittausaineisto oli varsin suppea. Sen perusteella ei voida sanoa, että esiintyykö Pyhätunturin koevoimalaitoksessa ylimääräistä lämpenemistä. Pyhätunturin kuumin piste mittausaineiston perusteella sijaitsee N-päässä. "Tauvo 2" -laitoksessa ei esiintynyt mittausaineiston perusteella ylimääräistä lämpenemistä. Generaattorin jäähdytysilman lämpötila vaikuttaa sen ylikuormitettavuuteen. Valmistajan laskelmat osoittavat, että kylmällä ilmalla ilmantiheyden kasvusta aiheutunut ylikuorma voitaisiin kompensoida, jos generaattorin jäähdytysilmana käytettäisiin ulkoilman lämpöistä ilmaa

Työntekijöiden ja esimiesten näkemyksiä digitalisaatiosta - tapaustutkimuksena aluehallintovirastot

Yhteiskuntamme digitalisoituu vauhdilla. Tämä kehitys koskettaa meitä kaikkia. Palveluiden digitalisoitumisen lisäksi työelämän prosesseja ja työvälineitä sähköistetään kasvavassa määrin. Kehitys tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia työn tekemisen tapoihin ja käytäntöihin. Kun huomiota samaan aikaan kiinnitetään henkilöstön yhä suurempaan tuottavuuteen, tulee myös työntekijöiden osaamiseen ja työvälineiden hallintaan kiinnittää huomiota. Käsillä oleva tutkimus on kvantitatiivinen tapaustutkimus, jossa on tarkasteltu esimiesten ja työntekijöiden näkemyksiä digitalisaatiosta tietotyötä tekevässä organisaatiossa. Tietotyö on valittu kohteeksi siksi, koska tietotyötä tehdään yhä enemmän ja siinä sähköiset työvälineet ovat työn tekemisen keskeinen edellytys. Tietotyöläiset tekevät paljon verkostomaista, ajasta ja paikasta riippumatonta työtä, mikä edellyttää itseohjautuvuutta sekä mobiilin teknologian entistä suurempaa hyödyntämistä ja hallintaa. Muutos tietotyön digitaalisissa työympäristöissä on lisäksi nopeaa. Koska tietotyössä sähköisten työvälineiden rooli on merkittävä, on tutkimusraportin empiirisessä osiossa selvitetty tietotyötä tekevän henkilöstön kokemuksia omasta suorituskyvystään suhteessa niihin. Tarkempana selvityksen kohteena on se, eroavatko kokemukset esimiesten ja muun henkilöstön välillä ja miten johtamiskulttuuri tukee työpaikkojen digitalisaatiokehitystä. Tällöin tullaan mm. kysymyksiin, miten henkilöstökäytännöt tukevat digitalisaation edistämistä ja työntekijöiden suorituskykyä työpaikoilla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy yksilön suorituskyvyn taustalla oleviin tekijöihin, keskeisenä henkilöstökäytäntöjen ja suorituskyvyn välittäjätekijöitä selittävä AMO-malli. Tutkimuksen aineisto koostuu sähköisesti tietotyötä tekeviltä kerätystä sekundääriaineistosta (N=542). Aineiston analyysissä käytettiin t-testiä. Tutkimus on luonteeltaan positivistinen ja faktanäkökulmaa hyödyntävä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut löytää ratkaisuehdotuksia, miten työvälineiden kautta voidaan parhaiten tukea yksilön suorituskykyä omassa työroolissaan. Tutkimustulosten mukaan esimiehet ja muu henkilöstö kokevat sähköiset työvälineet kohtuullisen toimivina. Työvälineitä koskevassa johtamisessa sen sijaan olisi hieman parantamisen varaa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää strategisessa henkilöstötyössä. ________________________________________________________________________________fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format