Prosessikeskeinen työote oppisopimuskoulutuksessa

Espoon terveydenhuolto- ja sosiaalialan oppilaitos järjesti vuoden mittaisen oppisopimuskoulutuksen Espoon päihdehuollon ja lastensuojelun sekä kotihoidon henkilöstölle. Koulutus painottui prosessityöskentelyyn ja kokemukset olivat pääosaltaan innostavia. Opiskelijat kirjasivat plussapuolelle monenlaiset elämäntaidot ja opettajat kehuivat tiimityöskentelyään antoisaksi

Staphylococcus epidermidis ja Klebsiella pneumoniae – võimalikud hospitaalinfektsioonide tekitajad Eesti lasteintensiivravi osakondades

Haiglasisesed infektsioonid ohustavad eelkõige pikaaegsel intensiivravil viibivaid patsiente, eriti aga enneaegseid ja madalakaalulisi vastsündinuid. Hospitaalinfektsioonide tekitajateks on tinglikult patogeensed mikroobid, mis pärinevad patsientide enda mikrofloorast või haigla keskkonnast. Mitmekülgse bakterioloogilise uuringuga Eesti lasteintensiivravi osakondades selgitati seal tsirkuleerivate mikroobitüvede etioloogilist struktuuri, kolonisatsiooni ning mikroobide tekitatud infektsioone. Eesti Arst 2003; 82 (4): 239–24

Genetic risk and a primary role for cell-mediated immune mechanisms in multiple sclerosis.

Multiple sclerosis is a common disease of the central nervous system in which the interplay between inflammatory and neurodegenerative processes typically results in intermittent neurological disturbance followed by progressive accumulation of disability. Epidemiological studies have shown that genetic factors are primarily responsible for the substantially increased frequency of the disease seen in the relatives of affected individuals, and systematic attempts to identify linkage in multiplex families have confirmed that variation within the major histocompatibility complex (MHC) exerts the greatest individual effect on risk. Modestly powered genome-wide association studies (GWAS) have enabled more than 20 additional risk loci to be identified and have shown that multiple variants exerting modest individual effects have a key role in disease susceptibility. Most of the genetic architecture underlying susceptibility to the disease remains to be defined and is anticipated to require the analysis of sample sizes that are beyond the numbers currently available to individual research groups. In a collaborative GWAS involving 9,772 cases of European descent collected by 23 research groups working in 15 different countries, we have replicated almost all of the previously suggested associations and identified at least a further 29 novel susceptibility loci. Within the MHC we have refined the identity of the HLA-DRB1 risk alleles and confirmed that variation in the HLA-A gene underlies the independent protective effect attributable to the class I region. Immunologically relevant genes are significantly overrepresented among those mapping close to the identified loci and particularly implicate T-helper-cell differentiation in the pathogenesis of multiple sclerosis

ARCH 14 - International Conference on Research on Health Care Architecture - November 19-21, 2014, Espoo, Finland - Conference Proceedings

Healthcare Architecture has grown rapidly in recent years. However, there are still many questions remaining. The commission, therefore, is to share the existing research knowledge and latest results and to carry out research projects focusing more specifically on the health care situation in a variety of contexts. The ARCH14 conference was the third conference in the series of ARCH conferences on Research on Health Care Architecture initiated by Chalmers University. It was realized in collaboration with the Nordic Research Network for Healthcare Architecture .It was a joint event between Aalto University, Finnish Institute of Occupational Health (FIOH) and National Institute of Health and Welfare (THL International).The conference gathered together more than 70 researchers and practitioners from across disciplines and countries to discuss the current themes

Genes Involved in Systemic and Arterial Bed Dependent Atherosclerosis - Tampere Vascular Study

BACKGROUND: Atherosclerosis is a complex disease with hundreds of genes influencing its progression. In addition, the phenotype of the disease varies significantly depending on the arterial bed. METHODOLOGY/PRINCIPAL FINDINGS: We characterized the genes generally involved in human advanced atherosclerotic (AHA type V-VI) plaques in carotid and femoral arteries as well as aortas from 24 subjects of Tampere Vascular study and compared the results to non-atherosclerotic internal thoracic arteries (n=6) using genome-wide expression array and QRT-PCR. In addition we determined genes that were typical for each arterial plaque studied. To gain a comprehensive insight into the pathologic processes in the plaques we also analyzed pathways and gene sets dysregulated in this disease using gene set enrichment analysis (GSEA). According to the selection criteria used (>3.0 fold change and p-value <0.05), 235 genes were up-regulated and 68 genes down-regulated in the carotid plaques, 242 genes up-regulated and 116 down-regulated in the femoral plaques and 256 genes up-regulated and 49 genes down-regulated in the aortic plaques. Nine genes were found to be specifically induced predominantly in aortic plaques, e.g., lactoferrin, and three genes in femoral plaques, e.g., chondroadherin, whereas no gene was found to be specific for carotid plaques. In pathway analysis, a total of 28 pathways or gene sets were found to be significantly dysregulated in atherosclerotic plaques (false discovery rate [FDR] <0.25). CONCLUSIONS: This study describes comprehensively the gene expression changes that generally prevail in human atherosclerotic plaques. In addition, site specific genes induced only in femoral or aortic plaques were found, reflecting that atherosclerotic process has unique features in different vascular beds

Tapahtumatuotannon organisointi Helsingin kaupunginkirjastossa

Kirjastotyön muuttuvat haasteet ovat pohjana tässä opinnäytetyössä, sillä kirjastojen tavoite on muuttaa mielikuvaa kokoelmavarastosta kohtaamispaikaksi. Tässä strategiassa tapahtumatoiminta on tärkeässä asemassa. Opinnäytetyössäni olen tutustunut kirjallisuuden avulla työorganisaatiomalleihin sekä benchmarkingia käyttäen Kouvolan, Tampereen ja Turun kaupunginkirjastojen tapahtumatoimintaan. Toimin Helsingin kaupunginkirjaston tapahtumakoordinaattorina, eli opinnäytetyön aihe liittyy suoraan työhöni ja työtehtävieni sisältöön. Tavoitteena on löytää malli tapahtumatuotantojen organisointiin Helsingin kaupunginkirjastossa siten, että se tuottaisi parhaan mahdollisen hyödyn suhteessa panostukseen. Tutkin millainen organisatorinen malli tukisi parhaiten kaupunginkirjaston tapahtumatuotantoa. Laadin benchmarking-tulosten ja kirjallisuuden pohjalta kolme ehdotusta Helsingin kaupunginkirjaston tapahtumatuotannon organisointimalleiksi. Ehdotukset ovat hierarkkinen malli, jälkibyrokraattinen verkostomalli sekä näiden yhdistelmä. Esittelen työssäni tapahtumatoiminnan osaamisalueet, jotka pitää hoitaa, riippumatta organisointimallista. Esittelen ryhmähaastattelussa kaupunginkirjaston tapahtumatuotantojen parissa työskenteleville henkilöille kehittämäni mallit. Haastattelun tuloksena syntyi uusi malli, alueellinen tapahtumavastaava-verkosto, jota myös ehdotimme kaupunginkirjaston johtoryhmälle.I have examined basis for my thesis from books concentrated on organization theories. I've benchmarked Kouvola, Tampere and Turku city libraries and how they have organized their event productions. I work in Helsinki City Library as an event coordinator so this thesis is closely related to my work. In this thesis I'm trying to solve how to organize event productions the most profitable way to make effort and which organization theory is the most suitable for Helsinki City Library. After analyzing the benchmark results and literature I've made 3 suggestions how to organize event production. I used the group interview method to introduce my plans to Helsinki City Library personnel who work with events. They evaluated my suggestions and after interview we developed the whole new regional coordinator-model which we introduced to executive boad of Helsinki City Library

Metsäkanalintujen kannanvaihtelut ja metsästysalueiden vetovoima

201

Pienriistan metsästysverotus Suomessa 1996-2015

201

Seurakuntien toiminnan muutos ja alueelliset kehitystrendit: prosessikuvaus tutkimuksen vaiheista 2022

TIIVISTELMÄ Leena Helle, Kirsi Helstelä, Virve Pihlajamäki, Jenni Pohjonen, Maria Puronaho & Mervi Selkälä Seurakuntien toiminnan muutos ja alueelliset kehitystrendit. Prosessikuvaus pitkittäistutkimuksen vuoden 2022 tutkimuksen vaiheista. 51 s. ja 3 liitettä Lokakuu, 2022 Diakonia-ammattikorkeakoulu Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (YAMK), Sosionomi (YAMK) Arvo- ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen Seurakuntien toiminnan muutos ja alueelliset kehitystrendit -pitkittäistutkimuksen tarkoituksena on laadullisen tutkimuksen avulla täydentää ja syventää seurakuntien työstä saatavilla olevaa määrällistä aineistoa ja tukea työn kehittämistä. Tavoitteena on koota tietoa seurakuntien elämästä, toimintaympäristöstä, toiminnan muutossuunnista ja merkityksestä sekä muutoksen mahdollisista alueellisista eroista. Tämä raportti on prosessikuvaus vuoden 2022 tutkimuksesta, joka oli suunnitellun pitkittäistutkimuksen ensimmäinen tutkimuskierros ja kuuden ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijan opinnäytetyö. Tutkimusaineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla, jotka toteutettiin 25 seurakunnassa eri puolilla Suomea kevään 2022 aikana. Yhteydet seurakuntiin luotiin tuomiokapitulien tuella. Seurakunnat edustivat kooltaan niin suuria kuin pieniä ja sisälsivät sekä kaupunki- että maaseutumaisia seurakuntia. Haastateltavina oli seurakuntalaisia, seurakuntien luottamushenkilöitä sekä työntekijöitä. Tuotettu aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Tuloksissa seurakuntien tehtävässä korostuivat kohtaaminen, läsnäolo ja rinnalla kulkeminen. Alueelliset erot näkyivät seurakuntien roolissa julkisessa tilassa. Arvomuutos tunnistettiin selkeimmin pääkaupunkiseudulla, missä oli tarve sanoittaa työtä uudelleen. Yhteistyötä tehtiin eri työalojen välillä ja se nähtiin tärkeäksi kaikissa seurakunnissa. Sitä tulisi kuitenkin kehittää projektiluontoisesta organisoidummaksi. Yhteistyön odotuksia tuli myös seurakuntien ulkopuolelta. Rooli uskonnollisena toimijana asetti kuitenkin tälle rajoja. Seurakuntalaisten osallisuuden vapaaehtoistyössä nähtiin vahvistuneen, ja samanaikaisesti työssä oli näkyvissä suuntaus kokoavasta toiminnasta enemmän avoimiin, matalan kynnyksen kohtaamisiin. Johtopäätöksenä voitiin todeta seurakuntien toiminnan olevan muutoksen kourissa toimintaympäristön muuttuessa. Prosessi etenee eri seurakunnissa hyvin eri tahdissa. Alueellisesti muutos tuli selvimmin esille erityisesti pääkaupunkiseudulla ja isommissa kaupungeissa. Asiasanat: alueellisuus, arvomuutos, evankelisluterilainen kirkko, kirkon jäsenyys, kohtaaminen, kvalitatiivinen tutkimus, pitkittäistutkimus, seurakuntaelämä, toimintakulttuuri, toimintaympäristö, yhteisty