1-3 – vuotiaiden leikki päiväkodissa

Opinnäytetyössä käsittelen 1-3 –vuotiaiden leikkiä päiväkodissa. Tutkimuksen kohteena on lapsen leikinkehitystaso, miten se vastaa iän mukaan määriteltyä leikinkehitysvaihetta sekä päiväkodinhenkilökunnan osallisuutta vapaan leikin tukijana. Tutkimuksen tein Seinäjoella päiväkodissa, jossa lapset on jaettu aina ikävuosittain, mikä mahdollisti ikäryhmän tarkemman tarkastelun. Tutkimus osoitti, että tämän päiväkodin lapset leikkivät hyvin ikätasonsa mukaisesti. Vapaaleikki mahdollisti lasten toiminnan heidän omalla leikinkehitystasollaan eikä lapsia patistettu toimimaan omien kykyjensä äärirajoilla. Kehitysmahdollisuuksia tarjotaan kuitenkin vapaanleikin aikana leluilla, joiden toiminta on aikuisentiedossa, mutta lapsi saattaa kokea haasteelliseksi lelun ”oikean” käyttötavan havaitsemisen. Leikkiä tuettiin ohjaamalla lasta ristiriitatilanteissa sekä tilanteissa, joissa olisi voinut sattua jokin vahinko. Lapset saivat kuitenkin hyvin omatoimisesti valita leikkinsä eikä leikkiä turhaan rajoitettu.This thesis examinates play of 1-3- year old children in kindergarten. Object of survey was childs play in different levels of plays developement, how the level of plays developement responded to childs age and how adults can support childs free play. Thesis was made in co-operative with kindergarten in Seinäjoki City. In this kindergarten children where in different groups, divided by age which made it easier to examine children in different age groups. The results reveal that in this kindergarten children play was congruet by their own age groups typical level of plays development. Free play made it possible to child to play on his own level of plays development. Child could play by his own level without testing himself too hard. Adults did support childs potentiality to develope in play. Support was given with toys that have some developing feature. Child had support also when conflicted with other children and when trying to prevent accidents

Esimiehen käsikirja työssä jaksamiseen : Konfliktit ja työhyvinvointi

Opinnäytetyön tavoitteena on luoda esimiehille käsikirja, joka tarjoaa heille selviytymiskeinoja ristiriitatilanteisiin ja menetelmiä henkilökohtaisen sekä yhteisön työhyvinvoinnin ylläpitoon. Työn tavoitteena on myös kehittää omaa osaamista opinnäytetyössä käsiteltävissä osa-alueissa. Työllä ei ole toimeksiantajaa tuotoksen yleishyödyllisen muodon vuoksi. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta, raportista ja tuotoksesta, joka löytyy opinnäytetyön liitteistä viitemerkintöineen. Näitä merkintöjä ei ole jakoon laitettavassa käsikirjassa. Työn teoriatausta käsittelee työyhteisöä, ristiriitatilanteita, ajanhallintaa, johtamista ja työhyvinvointia. Pääasiallinen kysymyksemme tiedonhankinnassa oli, mikä on ristiriitatilanteiden vaikutus esimiehen jaksamiseen työajalla ja sen ulkopuolella. Keskeisiä käsitteitä ovat itsensä johtaminen, psykologinen sopimus ja muutosvastarinta, joita käsitellään käsikirjan sisällössä. Opinnäytetyö on toiminnallinen, jolloin tutkimusosiota ei ole. Kokemusperäistä tietoa kerättiin haastatteluilla käsikirjan tapausesimerkkejä varten. Haastattelurunkoa varten esihaastateltiin kolmea esimiestä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna syksyn 2014 aikana. Haastattelut tukivat ennalta luotua teoriapohjaa ja antoivat tapausesimerkkejä. Haastatellut esimiehet, joille käsikirja on annettu luettavaksi, ovat antaneet positiivista palautetta sen luonteesta. Käsikirjalle luotiin oma graafinen ulkoasu ja käsikirja laitetaan yleiseen jakoon sekä painatetaan fyysisiä kopioita itselle. Konfliktitilanteiden hoitamiseksi nopea reagointi on tärkeää ja niiden ennalta ehkäisemiseksi esimiehen on annettava alaisille aikaa. Ajanhallinta on tärkeä työkalu oman jaksamisen kannalta, joka edistää omalta osaltaan työhyvinvointia.The purpose of this thesis was to create a handbook for supervisors, which helps them to survive from conflicts and maintain their personal and work community’s wellbeing. The goal was to improve our knowledge in areas which are included in the thesis. The thesis does not have a client because handbook is for common use. The thesis consists of two parts, reporting and content of the handbook, which can be found with references in the attachment. These references will be removed from the final product. The thesis theory background handles work communities, conflicts, time management, leadership and wellbeing. The main question on the information acquisition was “What is the impact of conflicts on supervisors’ wellbeing on working hours and free time”. The key concepts include self-management, psychological contract and resistance to change, which are processed in the handbooks' content. The thesis is functional and for that reason there is no research partition. We gathered empirical information for handbook from interviews. We pre -interviewed three supervisors for the frame of themed interview. Themed interviews were conducted during the autumn of 2014. The interviews supported the theory of our handbook and give us case examples. The interviewed managers, for whom the manual was given to read, gave us positive feedback. We created our own graphic layout for the handbook and the handbook will be put on general distribution. We will also print copies for ourselves. In conflict situations, the fast reaction is important and supervisor must give time for subordinates to prevent the problems. Time management is an important tool for your wellbeing

Isä alle 15-vuotiaan lapsen seksuaalikasvattajana : katsaus kirjallisuuteen

Opinnäytetyön tarkoituksena on integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen tarkastella ja koota yhteen tutkittua tietoa isän antamasta seksuaalikasvatuksesta alle 15-vuotiaalle lapselleen. Tavoite on parantaa isän asemaa lastensa seksuaalikasvattajana ja lapsen saaman kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen laatua. Opinnäytetyössä selvitetään, miten isät konkreettisesti antavat seksuaalikasvatusta alle 15-vuotiaalle lapselleen ja mitkä tekijät isän antamaa seksuaalikasvatusta ohjaavat. Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hankekokonaisuutta. Katsaukseen valikoituneen aineiston tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti monipuolisia hakusanoja ja -strategioita käyttäen kotimaisista ja kansainvälisistä viitetietokannoista ja manuaalisen tiedonhaun avulla. Tutkimusaineisto valittiin laadittujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Katsaukseen valikoitunut aineisto koostuu kahdeksasta alkuperäistutkimuksesta ja yhdestä kirjallisuuskatsauksesta. Aineiston sisällönanalyysi toteutettiin induktiivisesti. Aineisto redusoitiin, klusteroitiin ja abstrahoitiin tutkimuskysymyksittäin, ja tuloksista tehtiin yhteenveto ja loppusynteesi. Opinnäytetyön tuloksien mukaan isä antaa seksuaalikasvatusta alle 15-vuotiaalle lapselleen jakamalla vastuun puolisonsa kanssa, huomioimalla lapsen yksilönä, välittämällä omia asenteitaan ja tietoa eri aiheista sekä käyttämällä valtaa ja erilaisia vuorovaikutuskeinoja. Isä antaa seksuaalikasvatusta joko aktiivisesti tai passiivisesti. Isän antamaa seksuaalikasvatusta ohjaavat tekijät liittyvät isään itseensä, lapseen ja isä-lapsisuhteeseen sekä puolisoon ja yhteisöön. Johtopäätöksenä voidaan tutkimusaineiston perusteella todeta, että isän rooli seksuaalikasvattajana on erityinen: isät voivat seksuaalikasvattajina tarjota lapsilleen asioita, joihin äidin antama kasvatus ei yksinään kykene. Haasteena isän antamassa seksuaalikasvatuksessa on kasvatusvastuun jakautuminen epätasaisesti vanhempien kesken, jolloin isän rooli jää helposti etäiseksi. Kotimaisen tutkimustiedon puutteen vuoksi opinnäytetyössä käytetyn aineiston kulttuurikonteksti on vieras, joten tulokset ovat vain osittain hyödynnettävissä suomalaisessa kulttuurikontekstissa. Isän antama seksuaalikasvatus kaipaa lisätutkimusta, ja yhteistyöhankkeita voisi syntyä esimerkiksi neuvolan, kouluterveydenhuollon ja miesasiaa tai yhdenvertaista vanhemmuutta ajavien tahojen kanssa.The objective of this thesis was to gather research information about fathers’ sexual communication with their children under the age of 15. The thesis applies methods of integrative literature review. The thesis aims at furthering fathers’ position as sex educators at home. Another aim is to further the quality of comprehensive sex education for children. The thesis looks into how fathers give sex education to their children and what factors contribute to the sexual education given by fathers. The thesis is a part of Metropolia University of Applied Sciences’ project for promoting sexual and reproductive health. In addition to using three different databases, data were also collected by conducting manual searches. Criteria for including and excluding research articles were constructed. Searches were performed systematically and with a wide range of headwords and searching strategies. The data consisted of eight original research articles and one literature review. The chosen research articles were analysed using inductive content analysis. While reducing, clustering and abstracting the content, it was divided according to the two research questions. The results are presented in the summary and the final synthesis. The results of the review reveal that the father shares the responsibility of giving sex education to their children with his partner. While giving sexual education, the father notices children as individuals, passes attitudes and knowledge on different subjects, exercises power and uses different interaction methods. As an educator, the father is either active or passive. Factors contributing to the sexual education given by the father are factors connected to the father himself, his child and the father-child relationship, and his partner and community. In conclusion, the father’s role as a sexual educator is special. Fathers’ input in sexual education is vital, because they can add to what mothers alone could provide. The challenge is that the father’s role is easily distant because fathers and their partners do not share parenting equally. Because of a lack of national research on the topic, the cultural context of the review is foreign. Therefore, the results cannot be fully applied into a Finnish context. Suggestions for further research include for example projects in cooperation with child health clinics, school health care or organisations working among men’s movement or shared parenting

TERVEYDENHOITAJA LUKIOIKÄISEN NUOREN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ LIIKUNNAN KEINOIN

Vuonna 2015 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan jopa 17 % lukioikäisistä nuorista kokee terveytensä joko huonoksi tai keskinkertaiseksi. Vuodesta 2000 lähtien tilanne on parantunut, mutta vuodesta 2013 prosenttiosuus on taas noussut. Tavoitteenamme oli edistää Rovaniemen Lyseonpuiston lukion opiskelijoiden terveyttä kannustamalla ja ohjaamalla heitä lisäämään fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Tarkoituksena oli toteuttaa opinnäytetyö toiminnallisena Lyseonpuiston lukion hyvinvointiaamupäivän yhteydessä. Toivoimme, että opinnäytetyömme lisäisi kouluyhteisön tietoisuutta liikunnan tärkeydestä, ja antaisi virikkeitä liikunnan lisäämiseksi vaivattomasti koulupäivään. Mieles-tämme nuorena opitut terveystottumukset luovat pohjan terveyden ylläpitämiseen aikuisena, mikä vähentäisi jatkossa sosiaali- ja terveysalan palveluiden kuormitusta vähentämällä muun muassa riskiä sairastua kansantauteihin. Toiminnallinen toteutus koostui taukoliikuntatuokiosta, taukoliikuntaan liittyvästä ohjauspisteestä sekä niitä tukevasta julistemuotoisesta oppaasta. Toiminnallisen osuuden tueksi koostimme teoriapohjaa liittyen lukioikäisten nuor-ten terveyden edistämiseen liikunnan keinoin. Opinnäytetyössämme käsittelimme aihetta terveydenhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyömme avulla onnistuimme motivoimaan lukioikäisiä nuoria osallistumaan koulussa järjestettävään taukoliikuntaan sekä toteuttamaan taukoliikunnallisia liikkeitä myös omaehtoisesti oppituntien välissä. Onnistuimme myös motivoimaan Lyseonpuiston lukion opettajia järjestämään opiskelijoille taukoliikuntaa aiempaa useammin perustelemalla sen hyötyjä. Opinnäytetyömme myötä aiheeseen liittyen kehittämisehdotukseksi nousi ajatus opetta-jien motivoimisesta taukoliikunnan järjestämiseen.The health habits acquired at a young age create the basis for maintaining good health as an adult. In the future this would decrease the burden on social- and healthcare services by reducing the most common public health problems. According to a school health study conducted in 2015, as many as 17% of high school aged students perceive their state of health to be poor or mediocre. A wellness morning event was held at Lyseonpuiston lukio in October. The aim of this study was to promote the health of the students by encouraging them and guiding them to increase their level of physical activity during the school day. The purpose of this study was to conduct a thesis research as an active exercise in the event. The active exercise consisted of a brief workout during the students’ break from class, an information stand, and a workout guide in the form of a banner. The topic was approached from a perspective of a public health nurse. As a result of this study the students were motivated to participate in physical activity organised at the school during the breaks. They were also motivated to increase the amount of this kind of exercise in the future. The thesis brought up the thought of motivating teachers to regularly arrange physical exercise during the students’ breaks

Lainaa vain. Muun median lainaaminen eli medialaina maakuntalehti Aamulehdessä vuosina 1958-2013

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani medialainaa. Medialainalla tarkoitan muun median tuottaman tiedon lainaamista toimituksellisessa aineistossa. Työni keskiössä on pirkanmaalainen maakuntalehti Aamulehti, Suomen toiseksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Katson Aamulehden olevan tarpeeksi iso uutisväline ja edustavan siten lehteä, jolle medialaina ei ole välttämättömyys palstatilaa täytettäessä. Näkökulmani on historioiva. Erittelen, millainen on medialainan historia suomalaisessa maakuntalehdessä. Olen rajannut aineistoni vuosiin 1958 2013 ja kerännyt sen viiden vuoden välisellä otannalla. Kutakin vuotta edustaa sattumanvaraisesti valittu painettu Aamulehden numero. Tutkimusaineistossani on 133 medialainan sisältävää juttua. Työni tarkoitus on tuottaa medialainasta tietoa ammattieettisen argumentoinnin tueksi. Analysoin aineistoani kahdella tutkimusmenetelmällä: sisällön erittelyllä ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Näistä suuremmassa roolissa on määrällinen sisällön erittely. Selvitän muun muassa, kuinka paljon Aamulehti on julkaissut medialainan sisältäviä juttuja eri vuosina, mistä aiheista niitä on julkaistu, mitä medioita Aamulehti lainaa ja millaisissa juttutyypeissä medialainoja on esiintynyt. Tarkastelen tutkimusaineistostani myös sitä, miten iso osa jutuista perustuu medialainaan. Tulokseni osoittavat, että medialainan historia on pitkä. Medialainoja on esiintynyt Aamulehdessä säännöllisesti vuodesta 1958 asti. Niiden määrä ei kasva tai vähene olennaisesti vuodesta tai vuosikymmenestä toiseen. Medialainan ajallinen muutos ei ole määrällinen, vaan se on pikemmin sisällöllinen. Suurin muutos koskee mielestäni kotimaisia medialainoja eli juttuja, jotka käsittelevät kotimaata ja lainaavat tietonsa kotimaiselta medialta. Kotimaisten medialainojen määrät ja osuudet kasvavat aineistossani 1990-luvulta lähtien. Vuoden 1998 ja 2000-luvun Aamulehden numeroissa on keskimäärin kuusi juttua, jotka sisältävät kotimaisen medialainan. Tätä aiemmin vastaava määrä on kaksi juttua lehteä kohti. Ulkomaita käsitteleviä, ulkomaisen medialainan sisältäviä juttuja esiintyy tarkastellussa aineistossa tasaisesti. Tästä huolimatta muun median lainaaminen tuntuu nousseen ammatilliseen keskusteluun vasta viime vuosina. Ulkomaisen ja kotimaisen medialainan välistä eroa olisi hyvä pohtia nykyistä enemmän

NH90-kuormamestarin kuormitus helikopterilennolla

NH90-helikopterin kuormamestareiden työ on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa, mutta työn kuormittavuudesta ei ole kuitenkaan tehty Suomen puolustusvoimissa tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten suuri psyykkinen ja fyysinen kuormitus NH90-kuormamestareihin kohdistuu helikopterilennon aikana. Helikopterilennon kuormituksen arvioinnin lisäksi tässä tutkimuksessa mitattiin, että miten suuri kuormitus kuormamestariin kohdistui ennen lentoa ja lennon jälkeen. Tutkimuksessa kuormamestareiden kuormituksesta kerättiin tietoa objektiivisin ja subjektiivisin mittauksin. Objektiivisina mittauksina tässä tutkimuksessa käytettiin sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamista, sylkinäytteitä sekä isometrisen ja dynaamisen voimantuoton testejä. Objektiivisten mittausten tavoitteena oli saada tietoa verenkiertoelimistön, autonomisen hermoston ja umpieritysjärjestelmän toiminnasta ennen lentoa, lennon aikana ja lennon jälkeen. Subjektiivisena menetelmänä käytettiin päiväkirjaa, jonka avulla kuormamestarit arvioivat lennon ja lentopäivän aiheuttamaa kuormitusta. Tutkimus toteutettiin osana Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan vuoden 2022 normaalia päivittäistä tai harjoituksessa tapahtuvaa lentotoimintaa ja tutkimukseen osallistui 16 (ikä 34±6 vuotta) kuormamestaria. Tutkimus osoitti, että kuormamestareiden maksimisyke oli helikopterilennon aikana (FLIGHT) tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin muina mittausjaksoina (PRE, WALK ja POST) (FLIGHT = 173±14 bpm vs. PRE = 133±21 bpm, p < 0,01, WALK = 153±16 bpm, p < 0,05 & POST = 145±20 bpm, p < 0,05), mutta sykevälivaihtelu oli tilastollisesti merkitsevästi matalampi lentoon välittömästi liittyvien toimenpiteiden aikana (WALK) kuin lennon jälkeisen mittausjakson aikana (POST) (SDNN = 47±14 ms vs. 58±15 ms, p < 0,01; RMSSD = 39±17 ms vs. 51±17 ms, p < 0,05). Kortisolinäytteiden perusteella kuormamestareiden kuormitus oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampaa ennen lentoa (PRE) kuin lennolla (POST) tai 30-60 minuuttia lennon jälkeen (POST2) (PRE = 8,35±3,79 nmol/l vs. POST = 5,57±3,79 nmol/l, p < 0,05 & POST2 = 5,12±3,03 nmol/l, p < 0,05). Alfa-amylaasin konsentraatio taas oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi lennon jälkeen (POST) kuin 30-60 minuuttia lennon jälkeen (POST2) (150,23±99,94 U/ml vs. 87,62±69,18 U/ml, p < 0,01). Fyysisten testien tuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Koehenkilöiltä kerätyn subjektiivisen arvion perustella helikopterilentojen aiheuttama kuormitus asteikolla 1–10 oli keskimäärin 6 (normaali kuormitus). Tämän tutkimuksen perusteella kuormamestareihin kohdistuva kuormitus on lentotehtävän aikana hetkellisesti voimakasta, mutta ei kuitenkaan pitkäkestoista. Lisäksi lennon aikainen paikallaanolo mahdollistaa kuormamestareiden parasympaattisen hermoston aktiivisuuden ja palautumisen, joka edelleen vähentää lennon aiheuttamaa kuormitusta. Tämän perusteella hyvällä lihaskunnolla on kestävyyskuntoa merkittävämpi vaikutus lentotehtävän kuormamestareille aiheuttaman kuormituksen pienentämisessä

Tuonenojan, Toivolanojan ja Naarvanjoen valuma-alueet

Tämä kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma on laadittu Vesilahden kunnassa sijaitsevien Naarvanjoen, Toivolanojan ja Tuonenojan valuma-alueille. Suunnittelussa keskityttiin edellä mainittujen valuma-alueiden maatalousalueisiin. Yhteensä noin 4900 hehtaarin suuruisella suunnittelualueella kartoitettiin maatalouden ympäristötuen erityistukiin sopivia luonnon monimuotoisuuskohteita sekä luontaisesti kosteikoille sopivia kohteita. Lisäksi päivitettiin alueille laadittu suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Suunnittelu käynnistettiin esiselvitystyöllä, jonka pohjalta tehtiin maastokäynnit yhdessä viljelijöiden kanssa heinäja elokuussa 2008. Maastotöiden perusteella mahdollisia kosteikkopaikkoja löytyi 9 kpl. Lisäksi kahdelle alueelle olisi mahdollista muodostaa pienten kosteikkojen ketju. Luontaisia sijoituspaikkoja kosteikoille on alueilla niukasti ja osa kohteista on toteutettava pääasiassa kaivamalla. Luonnon monimuotoisuudeltaan merkittäviä kohteita löydettiin kaikkiaan 75 rajattua aluetta, joista osa koostuu useammasta pienestä kohteesta. Metsäsaarekkeisiin ja reunavyöhykkeisiin luokiteltuja alueita löytyi eniten. Suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet ovat ohjeellisia eivätkä velvoita viljelijöitä mihinkään toimenpiteisiin. Suunnitelman tarkoituksena on kuitenkin kannustaa viljelijöitä hakemaan vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarkoitettuja erityistukia. Yleissuunnitelmaa voidaan myös käyttää apuna erityistukia haettaessa

Eri-ikäisten johtaminen esimiestyönä : Case: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Työn tavoitteena oli tehdä käytännönläheinen tutkimus ja selvittää eri-ikäisten johtamisen haasteet Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS). Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa esimiesten käytössä olevat menetelmät ja se, miten organisaatiossa voitaisiin tukea esimiehiä eri-ikäisten työntekijöiden johtamisessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimuksessa haastateltiin viittä esimiestä, jotka voidaan jakaa kokeneisiin esimiehiin ja muutaman vuoden esimieskokemuksen omaaviin esimiehiin. Tutkimusaineisto koostui heidän teemahaastatteluistaan. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina tammikuussa 2014. Tutkimusaineiston analysointi tapahtui sisältöanalyysiä käyttäen. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin ikäjohtamisen käsitettä ja sen hyötyjä sekä ikäsidonnaisia tekijöitä. Eri-ikäisten johtamista tarkasteltiin johtajuuden ja iän, työsuorituksen johtamisen ja työkyvyn näkökulmasta. Tulokset olivat kiinnostavia ja tutkimus tuotti hyödyllistä tietoa esimiehille eri-ikäisten työntekijöiden johtamisen tueksi. Tutkimuksessa tuli esille neljä selkeästi haasteellisinta osa-aluetta: osaamisen siirtäminen, yhteistyö ja vuorovaikutus, työntekijöiden sitouttaminen sekä muutosten vaikutus työntekijöiden työmotivaatioon ja jaksamiseen. Tutkimus osoitti, että esimiesten johtamista pitää tukea hallinnollisten koulutusten avulla tulevaisuudessa enemmän ja laajemmin, kuin mitä tänä päivänä tehdään. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää apuna suunniteltaessa esimiehille tarkoitettuja koulutuksia.The purpose of the thesis was to conduct a practical study to find out the different age management challenges of the Finnish Student Health Service (FSHS). The aim was to identify the methods used by the managers and explore how the organization could support the managers in their work. The study was conducted using a qualitative research method. The five managers interviewed can be categorized into experienced supervisors and supervisors with a few years’ managerial experiences. The research material consisted of the theme interviews. They were conducted in January 2014. The data was analyzed using a content analysis. The theoretical framework deals with the concept of age management, its benefits and age-related factors. Managing employees of different ages was explored rom the perspectives of management, age, work performance and occupational capacity. The results were interesting, and the study provided useful information for managers in support of their managerial work. The study clearly revealed the four most challenging areas: knowledge transfer, collaboration and interaction, commitment of the employees and the impact of changes on employee motivation and endurance. The study showed that the managers' work should be more supported through administrative training in the future than is done today. The results can be used when designing managerial training

Globaalin terveyden hallinnan haasteet : näkökulmia Euroopan unionista ja BRICS-maista

Tämän pro gradu –tutkielman aiheena on globaali terveys ja sen hallinta. Erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä terveydestä on tullut yksi kestävän kehityksen tärkeimmistä peruspilareista. Globalisaatio ja siihen liittyvä uudenlainen maailmanjärjestys ovat johtaneet siihen, että terveyteen liittyviin haasteisiin ei voida enää vastata ainoastaan kansallisella tasolla. Erilaiset kansainväliset organisaatiot sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimijat eri muodoissaan ovat yleistyneet globaalin terveyden toimijoina. Selvitän tutkielmassani, minkälaisia haasteita Euroopan unioni ja BRICS-maat, eli Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka, näkevät liittyvän globaalin terveyden hallintaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten monitasohallinnan eri keinot mahdollisesti toimivat hallinnan järjestämisen keinoina. Tutkimus rakentuu globaalihallinnan ja monitasohallinnan teoretisointien ympärille. Globaalihallinnan käsite auttaa ymmärtämään globaalin terveyden hallinnan toimijakenttää sekä siihen liittyviä haasteita. Monitasohallinnan pohtiminen globaalin terveyden hallinnan muotona tuo tutkielmaan näkemyksen siitä, miten terveyden hallintaa voidaan järjestää globaalisti. Monitasohallinnan keskeisenä ajatuksena on se, että toimijat eri hallinnan tasoilla toimivat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tutkimuskysymyksiin vastataan diskurssianalyysin keinoin. Aineisto koostuu EU:n osalta Euroopan komission sekä Euroopan unionin neuvoston tuottamista globaaliin terveyteen liittyvistä dokumenteista. BRICS-maiden osalta aineistona toimii maiden terveysministerien kokousten tiedoksiannot vuosien 2011–2016 ajalta sekä BRICS-maiden huippukokousten deklaraatioita. Aineistosta nousee esiin kolme diskursiivista solmukohtaa, joiden ympärille keskustelu globaalin terveyden ongelmista rakentuu. Rakenteen kompleksisuuden, oikeudenmukaisuuden ja johtajuuden solmukohdissa sekä EU että BRICS-maat pyrkivät vakiinnuttamaan omat ongelmien määrittelynsä ja ratkaisutapansa hallitseviksi vaihtoehdoiksi. Tutkimuksessa selvisi, että globaalihallinnan hegemoninen diskurssi toistuu myös terveyssektorilla. Sekä EU että BRICS-maat näkevät globaalihallinnan ainoana mahdollisena tapana ratkaista globaaliin terveyteen liittyviä ongelmia. Monitasohallinta näyttäytyy toimivana globaalihallinnan keinona sekä EU:n että BRICS-maiden osalta. Molempien toimijoiden ideaaleissa hallinnan malleissa on piirteitä sekä ensimmäisen tyypin että toisen tyypin monitasohallinnasta. Ensisijaisesti EU pyrkii viemään globaalin terveyden hallintaa kohti ensimmäisen tyypin mukaista monitasohallintaa, jossa toimijat määrätyillä hallinnan eri tasoilla toimivat yhdessä globaalin terveyden parantamiseksi. BRICS-maiden näkemystä hallinnon parhaasta järjestämisestä kuvaa sitä vastoin paremmin toisen tyypin monitasohallinta, jossa valtiot, järjestöt, yritykset ja muut lukemattomat toimijat toimivat ei-hierarkkisessa joustavassa järjestelmässä