NH90-helikopterin kuormamestareiden työ on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa, mutta työn kuormittavuudesta ei ole kuitenkaan tehty Suomen puolustusvoimissa tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten suuri psyykkinen ja fyysinen kuormitus NH90-kuormamestareihin kohdistuu helikopterilennon aikana. Helikopterilennon kuormituksen arvioinnin lisäksi tässä tutkimuksessa mitattiin, että miten suuri kuormitus kuormamestariin kohdistui ennen lentoa ja lennon jälkeen. Tutkimuksessa kuormamestareiden kuormituksesta kerättiin tietoa objektiivisin ja subjektiivisin mittauksin. Objektiivisina mittauksina tässä tutkimuksessa käytettiin sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamista, sylkinäytteitä sekä isometrisen ja dynaamisen voimantuoton testejä. Objektiivisten mittausten tavoitteena oli saada tietoa verenkiertoelimistön, autonomisen hermoston ja umpieritysjärjestelmän toiminnasta ennen lentoa, lennon aikana ja lennon jälkeen. Subjektiivisena menetelmänä käytettiin päiväkirjaa, jonka avulla kuormamestarit arvioivat lennon ja lentopäivän aiheuttamaa kuormitusta. Tutkimus toteutettiin osana Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan vuoden 2022 normaalia päivittäistä tai harjoituksessa tapahtuvaa lentotoimintaa ja tutkimukseen osallistui 16 (ikä 34±6 vuotta) kuormamestaria. Tutkimus osoitti, että kuormamestareiden maksimisyke oli helikopterilennon aikana (FLIGHT) tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin muina mittausjaksoina (PRE, WALK ja POST) (FLIGHT = 173±14 bpm vs. PRE = 133±21 bpm, p < 0,01, WALK = 153±16 bpm, p < 0,05 & POST = 145±20 bpm, p < 0,05), mutta sykevälivaihtelu oli tilastollisesti merkitsevästi matalampi lentoon välittömästi liittyvien toimenpiteiden aikana (WALK) kuin lennon jälkeisen mittausjakson aikana (POST) (SDNN = 47±14 ms vs. 58±15 ms, p < 0,01; RMSSD = 39±17 ms vs. 51±17 ms, p < 0,05). Kortisolinäytteiden perusteella kuormamestareiden kuormitus oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampaa ennen lentoa (PRE) kuin lennolla (POST) tai 30-60 minuuttia lennon jälkeen (POST2) (PRE = 8,35±3,79 nmol/l vs. POST = 5,57±3,79 nmol/l, p < 0,05 & POST2 = 5,12±3,03 nmol/l, p < 0,05). Alfa-amylaasin konsentraatio taas oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi lennon jälkeen (POST) kuin 30-60 minuuttia lennon jälkeen (POST2) (150,23±99,94 U/ml vs. 87,62±69,18 U/ml, p < 0,01). Fyysisten testien tuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Koehenkilöiltä kerätyn subjektiivisen arvion perustella helikopterilentojen aiheuttama kuormitus asteikolla 1–10 oli keskimäärin 6 (normaali kuormitus). Tämän tutkimuksen perusteella kuormamestareihin kohdistuva kuormitus on lentotehtävän aikana hetkellisesti voimakasta, mutta ei kuitenkaan pitkäkestoista. Lisäksi lennon aikainen paikallaanolo mahdollistaa kuormamestareiden parasympaattisen hermoston aktiivisuuden ja palautumisen, joka edelleen vähentää lennon aiheuttamaa kuormitusta. Tämän perusteella hyvällä lihaskunnolla on kestävyyskuntoa merkittävämpi vaikutus lentotehtävän kuormamestareille aiheuttaman kuormituksen pienentämisessä
